Aristoteles perusopetuksen 6



Yüklə 126,7 Kb.
Pdf görüntüsü
tarix17.11.2018
ölçüsü126,7 Kb.
#80360


 

 

 



 

 

 



Aristoteles 

 

perusopetuksen 6.



7. vuosiluokkien elämänkatsomustiedon opetuksen virikemateriaali 

 

 

 



 

Roolijako: 

 

Kertoja: Esko Salminen 



 

Aristoteles: Juhani Laitala 

 

Aristoteleen isä: Jaakko Kytömaa  



 

Mies: Ari Kallio 

 

Ksenokrates: Erkki Hulkki 



 

Akatemialainen: Marek Urbanski 

 

Platon: Martti Järvinen  



 

Oppilas: Timo Tuominen  

 

Aristoteleen vaimo: Kristiina Halttu 



 

 

Käsikirjoitus ja ohjaus: Erkki Hulkki 



Äänileikkaus: Kai Rantala 

                                       


Äänitteen osa 1: (kesto 8:00) 

 

Aristoteles lapsena 

 

Kertoja 

Aristoteles syntyi 2390 vuotta sitten eli vuonna 384 eaa. nykyisessä Pohjois-Kreikassa 

sijaitsevassa Stageiran pikkukaupungissassa. Aristoteleen isä (Nikomakhos) oli 

Makedonian kuninkaan, Aleksanteri Suuren isoisän) henkilääkäri, joten Aristoteleella oli 

pienestä pitäen läheinen suhde hallitsijaperheeseen. Aristoteleen äiti (Festis) kuului myös 

tunnettuun lääkärisukuun.  Aristoteleen koti oli sekä sivistynyt että vaikutusvaltainen.  

 

Kohtaus 1 



Aristoteleen isä: Katso miten tämän eläimen jalkanivel toimii: jalkaluun pää on kuin pallo ja 

se liikkuu luisessa onkalossa ja luun päällä oleva lihas liikuttaa jalkaa näin vetäen sitä 

koukkuun. 

 

Aristoteles: Miksi jalassa on tuollainen taipuva nivel? 



 

Aristoteleen isä:

 Jalan on taivuttava, jotta sillä voisi kävellä ja juosta. Ojenna kätesi. Noin. 

Koukista nyt kätesi. Jännitä kovempaa, niin huomaat lihaksen, joka vetää kättäsi 

koukkuun.  

 

Aristoteles:

 Onko kaikilla elämillä samanlainen mekanismi . 

 

Aristoteleen isä:

 Joillakin on, mutta eläinten ja ihmisten luut poikkeavat niin paljon 

toisistaan, että niitä ei voi verrata. 

 

Aristoteles:

 Mielenkiintoista. 

 

Kertoja 

Kiinnostus luonnontutkimukseen oli kodin ja suvun perintöä. Aristoteleen säilyneestä 

tuotannosta suuri osa käsitteleekin eläintieteellisiä kysymyksiä. Aristoteles jäi nuorena 

orvoksi. Kun hänen holhoojansa (Proksenos) huomasi pian nuoren Aristoteleen 

poikkeuksellisen lahjakkuuden; hän päätti lähettää tämän Kreikan kuuluisimpaan ja 

parhaimpaan oppilaitokseen: Platonin filosofikouluun Akatemiaan. Akatemia oli pari 

vuosikymmentä kestäneen toimintansa aikana saavuttanut mainetta ympäri sen aikaista 

kreikkalaismaailmaa ja kerännyt piiriinsä sekä tieteellisesti että poliittisesti kunnianhimoisia 

oppilaita. 17-vuotiaana Aristoteles matkusti Ateenaan, oman aikansa kulttuurimetropoliin, 

ja aloitti opinnot Platonin Akatemiassa, jossa hän sai tuon parhaan mahdollisen 

koulutuksen. 

  

Kohtaus 2 



Saapuminen Ateenaan 

 Aristoteles nuorena 



 

Ääni:

 Kadun ja ihmisen ääniä. 

 

Aristoteles:

 Anteeksi, mutta missä on Platonin Akatemia? 

 

 Mies:

 Näetkö tämän tien päässä olevan rakennuksen?  




 

Aristoteles:

 Näen. 


 

Mies:

 Pylväikköjen keskellä on Akatemian sisäänkäynti. 

 

Aristoteles:

 Paljon kiitoksia neuvoistanne. 

 

Mies:

 Onkos Akatemiassa pidot? 

 

Aristoteles:

 Ei tietääkseni. 

 

Mies:

 No miksi olet pukeutunut noin hienoon viittaan ja tuoksut hyvältä.  

 

Aristoteles:

 Nämä ovat vaatteeni, joissa aina kuljen. 

 

Mies:

 No mikäs sinusta sitten isona tulee? 

 

Aristoteles:

 

En tiedä vielä… ehkä filosofiaan perehtynyt hovimies 



 

 

Mies:

 No onnea sitten vaan. 

 

Aristoteles:

 Kiitos  

 

 



I KESKUSTELUKOHTA (3:16) 

  kuka oli Platon 

  minkälainen oli Aristoteleen koti/perhe/lapsuus 

  kuka lähetti Aristoteleen Platonin akatemiaan 

 

Kertoja 

Filosofi Platonin vuonna 388/7 ennen ajanlaskun alkua perustamaa Akatemiakoulua voisi 

ehkä kutsua Euroopan ensimmäiseksi yliopistoksi. Opinnot Akatemiassa eivät rajautuneet 

vain filosofiaan, vaan niihin sisältyi matematiikkaa, tähtitiedettä ja lääketiedettä. 

Opiskelijoita tuli Akatemiaan myös ulkomailta, mikä kertoo sen arvostuksesta ja suosiosta  

(Askelten ääni tulee sisään.) 

 

Opintojen aloittaminen Akatemiassa 



 

Äänet:

 Aristoteles astuu sisään (askeleet) tilaan, jossa puheensorinaa, jonka seasta alkaa 

nousta keskustelu.  (Näyttelijät tekevät kohtauksen eteen feidaus-dialogin.) 

 

Kohtaus 3 



 

Ksenokrates:

 Missä nämä ideat sitten ovat?  

 

Akatemialainen:

 Niin, niin, mutta ideat ovat ikuisia ja muuttumattomia. 

 

Ksenokrates: 

Mutta …jos pöydästä leikataan yksi jalka pois, niin eikö silloin pidä olla myös 

kolmijalkaisen pöydän idea? 

 



Akatemialainen:

 Nyt ajattelet ideoita tämän maailman kautta 

 ideat ovat ideamaailmassa 



valmiina ja kaikki mitä näet on heijastusta ideamaailmasta. Eli tämä silmin havaittava 

todellisuus ei ole syvintä ja aidointa. 

 

Ksenokrates:

 Missä se ideamaailma sitten on? 

 

Akatemialainen:

 Ideamaailma on saavutettavissa ainoastaan järjellä eli ajattelun tuloksena. 

Tämä aistein havaittava maailma on vain näennäisyyttä (doxa). 

Etko sinä ole vielä kuullut Platonin luolavertausta? 

 

Ksenokrates:

 En. 


 

Akatemialainen:

 

Sinä olet ollut täällä jo kaksi kuukautta, etkä ole vielä…



 

 

Aristoteles

 (rykäisee): Anteeksi. Minne voin ilmoittautua saapuneeksi?   

 

Akatemialainen:

 Ksenokrates vie tämä hyvin pukeutunut uusi oppilas asuntojen puolelle.  

 

Ksenokrates:

 Selvä. Mennään. 

 

Kertoja 

(Äänet: kertojan taustalla Aristoteleen askelten äänet) 

   


Aristoteles menestyi opinnoissaan Akatemiassa erinomaisesti. Aristoteles kehitti 

itsenäisen ajattelutapansa niissä useissa väittelyissä, joita hän kävi Platonin kanssa 

kahdenkymmenen vuoden aikana. Vaikka Aristoteles puolusti omia näkemyksiään 

opintojensa alusta lähtien Platon arvosti lahjakkainta oppilastaan, kuten hänen opettajansa 

Sokrates aikanaan arvosti häntä.   

 

Tiivistetysti voisi sanoa, että Platonin filosofian pohjana ja kulmakivenä on ideaoppi, joka 



sitoo yhteen hänen filosofiansa muita aineksia. Ideaopin mukaan maailmassa tosiolevaista 

eli todellista on vain niin sanottu ideoiden maailma. Ideoiden maailmaan kuuluvat kaikkien 

asioiden 

 niin tuolin, hevosen, talon kuin hyvän ja kauniinkin 



 perimmäiset olemukset. 

Näitä olemuksia Platon kutsuu ideoiksi ja yhdessä ne muodostavat oman näkymättömän 

todellisuutensa eli ideamaailman.  

Se maailma, jonka me näemme ja havaitsemme, yksittäiset tuolit ja hevoset, on Platonin 

mukaan vain pelkkää heijastusta ideoiden maailmasta. Näkemämme maailma ei siis ole 

todellinen samassa mielessä kuin tuonpuoleinen ideamaailma, joka on Platonin ajattelussa 

ikuinen ja muuttumaton.  

Aristoteles sen sijaan esittää, että hevonen ja tuoli ovat todellisuudessa sellaisia kuin ovat 

ilman ideoitakin. Ihmisen käyttämä kieli muodostaa yleiskäsitteet, jotka ovat 

samankaltaisessa roolissa kuin Platonin ideat. Platonin ideat ja Aristoteleen yleiskäsitteet 

antavat asioille ja olioille nimiä. 

Aristoteles kieltäytyy uskomasta tuonpuoleiseen ideamaailmaan. Aristoteleelle maailma oli 

yksi kokonaisuus. Hän ei olettanut erikseen tätä maailmaa ja tuonpuoleista. Aristoteles 

palautti aistein havaittavan maailman tutkimuksen kohteeksi. Samalla hän palautti 

aistihavaintojen arvon.  

 Platonin ja Aristoteleen eron voisi kiteyttää siten, että siinä missä Platon puhui 

näkymättömistä ideoistaan, Aristoteles tarkasteli ympärillä olevaa todellisuutta. 

Aristoteleen omat käsitykset ja ajatukset kehittyivät vasten Platonin oppeja.  



Yhdessä Platonin ja Aristoteleen jälkeensä jättämät kirjalliset teokset muodostavat 

merkittävän osan filosofian historiallisesta perustasta. 

 

 

II KESKUSTELUPAIKKA (8:00) 



  minkälaisia ovat Platonin ideat olemassaolon näkökulmasta(näkyviä, materiaalisia 

vai…)


 

   mikä on Platonin ajattelun/filosofian perusta? 

  mikä on Aristoteleen ja Platonin ero filosofisesta näkökulmasta 

 

 



Äänitteen osa 2: (kesto 11:38) 

 

Kertoja 

Aristoteles pysyi Akatemiassa Platonin kuolemaan (347 eKr.) asti.  

Akatemiassa olon viimeisinä vuosina näkemykset opettajan ja oppilaan välillä alkoivat 

erota toisistaan.  

Eräänä päivänä kun Aristoteles saapui kävelyretkeltään, hänet ohjattiin suoraan Platonin 

luokse. 

 

Kohtaus 4 



 

Platon & Aristoteles 

 

Platon:

 Missä olet ollut? 

 

Aristoteles:

 Olin keräämässä kasveja. 

 

Platon:

 Miksi kulutat aikaasi kasvien keräämiseen? 

 

Aristoteles:

 Kasveja keräämällä selvitän kasvien ominaisuuksia - välttämättömiä ja 

satunnaisia sekä niiden keskin

äisiä suhteita. Katso esimerkiksi näitä kahta kasvia…

 

 

Platon:



 Pistä kasvit takaisin koriisi. Oletko unohtanut, että tämä on Akatemia, eikä mikään 

kasvitarha.  

 

Aristoteles:

 En ole unohtanut. Ajatuksesi ideamaailmasta on herättänyt minussa uusia 

kysymyksiä. 

 

Platon:

 En ole kuullut sinun pitkään aikaan opetuskeskusteluissasi puhuvan 

ideamaailmasta, joka on kaiken ajattelun ja filosofian pysyvin perusta. 

 

Aristoteles:

 En voi ohittaa tätä konkreettista maailmaa, joka on täynnä tutkimattomia 

alueita. 

 

Platon:

 Roskaa! Näkö, kuulo ja kosketusaistein havaittava todellisuus on vain 

näennäisyyttä, joka häilyy olemisen ja olemattomuuden välimailla. Ideamaailma on 

ehdottoman lainalainen, säännönmukainen ja se on tavoitettavissa vain ajatuksella. 

  



Aristoteles:

 Akatemiassa annetut todistukset ideoiden maailmasta ja sekä niiden tavasta 

olla olemassa eivät ole vakuuttavia.  

 

Platon:

 Nyt sinä puhut kuin luolaihminen, joka on kahlittu kasvot luolan seinään päin ja 

näet kaiken mitä luolan suulla tapahtuu vain varjoina seinillä. Jos luolan suulla seisoo 

hevonen näet siitä vain epäselvän hevosen muotoisen varjon. Ymmärrätkö, et näe mitä 

ulkona valossa todella tapahtuu tai millaisia esineet ja olennot oikeasti ovat.  

 

Aristoteles:

 Entä jos emme tarkastele asiaa luolavertauksen avulla? 

 

Platon:

 Kautta koiran. Kun olet luolaihmisen tilassa, niin luulet, että nuo varjot ovat todella 

olemassa olevia asioista. 

 

Aristoteles:

 Luolavertauksesi on puhutteleva ja siitä varmasti tullaan puhumaan 

akatemiassa pitkään, mutta en ole vakuuttunut näiden ideoiden suhteesta tähän aistein 

havaittaviin olioihin. Jos tämän todellisen maailman lisäksi on olemassa toinen 

 



yliaistillinen, näkymätön ideoiden maailma, niin mikä on näiden kahden eri maailman 

suhde? Ajatellaanpa vaikka keksimääsi hyvän ideaa eli hyvän todellista olemusta. Tuleeko 

mattojen kutojasta tai lääkäristä parempia jos hän tutustuvat hyvän ideaan? 

 

 



Platon:

 Älä katsele varjoja luolan seiniltä, vaan keskity ideoiden saavuttamiseen. Lähesty 

ideoita ajatuksillasi, käytä pelkkää ajatustasi ja yritä saada selville asioiden puhdas olemus 

 riippumattomasti silmistä, korvista ja ylipäätänsä koko ruumiista, koska ne häiritsevät ja 



estävät sielua pääsemästä käsiksi totuuteen ja viisauteen. (Faidon-dialogista) 

 

Aristoteles:

 Ideoiden avulla ei voi kuitenkaan selittää tämän konkreettisen maailman 

tosiasioita, kuten kasvua ja muutosta. Kuinka esimerkiksi siemenestä tulee kasvi? Kuinka 

siemenen idea voisi muuttua kasviksi?  

 

Platon:

 En ymmärrä kiinnostustasi muutokseen. 

 

Aristoteles:

 Ensimmäinen filosofi Thales oli jo viisi sukupolvea sitten kiinnostunut 

muutoksesta. 

 

Platon:

 Thales latrasi sen veden kanssa ja se ei johtanut häntä mihinkään muuhun kuin 

harhaiseen oletukseen, että kaikki on vettä. Sinä tarkastelet ideamaailmaa konkreettisen 

maailman kautta käyttämällä silmiäsi ja korviasi. 

 

Aristoteles:

 

Niin koska se on…



 

 

Platon:

 Usko nyt tämä konkreettinen maailma ei voi olla tiedonkohteena. Todellinen tieto 

voi kohdistua vain ideoihin.  

 

Aristoteles:

 Minusta ongelma on tämä: jos on olemassa tämän aistittavan maailman ohella 

toinen yliaistillinen ideoiden maailma, niin mikä on näiden kahden maailman keskinäinen 

suhde 


 miten ne kiinnittyvät toisiinsa? 

 

Platon:

 Aistimaailma jäljittelee ideamaailmaa ja tulee näin osallisiksi niistä. 

 



Aristoteles:

 Sanoo kuka? 

 

Platon:

 Minä. 


 

Aristoteles:

 Sinun sanasiko meillä on takeena siitä, että ympärillä oleva maailma on vain 

ideamaailman heijastetta? 

 

Platon:

 Kyllä. 

 

Aristoteles:

 Vai niin.  

 

 



III KESKUSTELUKOHTA (12:47) 



 jos halutaan pohtia Aristoteleen ja Platonin 

keskustelua

 

 

Kertoja 

Platonin ideoiden maailma muistuttaa uskonnollista ajattelua, siinä todellinen ja aito ovat 

jossakin tuonpuoleisessa, aistien ulottumattomissa. Aristoteleen maailmankuva oli 

tieteellisempi, hänen mukaansa olemassa olevaa on vain se, minkä voimme havaita. 

Näiden kahden filosofin suhdetta ja eroa kuvaa hyvin erään heidän väittelynsä loppu. 

Platon kysyy Aristoteleelta: 

”Miten voit hylätä opettajasi ajatukset ja ajatella aivan omin 

päin? Aristoteles vastaa: ”Opettaja on minulle arvokas, mutta totuus on vieläkin 

arvokkaampi.” 

(tauko) 

Aristoteles loi perustan myös biologialle, eritoten sen eläintieteelliselle osalle. Hän pohjusti 

merkittävästi politiikan- ja talouden teoriaa ja hahmotteli psykologista ja esteettistä eli 

taiteen tutkimusta. Myös Aristoteleen fysikaaliset ja tähtitieteelliset näkemykset pysyivät 

satojen vuosien ajan länsimaisen luonnonkuvan / maailmankuvan perustana.  

 

 



IV KESKUSTELUKOHTA (14:00) 

  mikä Aristoteleen ja Platonin keskustelussa herätti kysymyksiä / ajatuksia 

  minkälainen on Platonin luolavertaus 

  miten Platonin ideat saavutetaan? 

 

 (Välike



: merimatka aaltoja, tuulta huutoja…)

 

 



Kertoja 

Akatemiasta lähdettyään Aristoteles asui Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella, 

missä hän aloitti järjestelmällisen perehtymisen luonnontieteisiin sekä eläintieteeseen. 

Vähässä-Aasiassa hän meni naimisiin sikäläisen hallitsijan sukuun kuuluneen naisen 

kanssa. Muutamaa vuotta myöhemmin (vuonna 343 eKr.) kutsui Aristoteleen kuningas 

Filippos II opettamaan 13-vuotiaasta Aleksanteria, josta tuli myöhemmin suuri 

maailmanvalloittaja Aleksanteri Suuri. Aristoteles opetti Aleksanteria kolme vuotta.   

  

Sitten Aristoteles palasi takaisin Ateenaan. Hänen maineensa alkoi kasvaa. Platonin 



Akatemiakouluun Aristoteles ei halunnut enää mennä vaan perusti oman koulun, 

Lykeionin. Koulu oli paikassa, jossa sofistit eli viisauden opettajat ja reettorit eli puhetaidon 

opettajat olivat perinteisesti viihtyneet. Samalla paikalla oli myös vanha mestari Sokrates 

viihtynyt. Lykeionin aikaan sijoittuu Aristoteleen tuotteliain vaihe. Tänä aikana hän oli myös 

maineensa huipulla; keikarimaisesti pukeutuvalla mestarifilosofilla oli Sokratekseen ja 



Platoniin verrattavissa oleva vaikutus ympäristöönsä.  

 

Omassa koulussaan Aristoteles opetti mielellään samalla kun käveli oppilaidensa kanssa 



koulun julkisilla käytävillä. Aamupäivisin hän piti läheisimmilleen, filosofiaan ja 

tutkimukseen vakavasti suhtautuville oppilailleen oppitunteja logiikasta, tieteenteoriasta, 

metafysiikasta eli ”ensimmäisestä filosofiasta”, eri luonnontieteistä, etiikasta, politiikasta, 

puhetaidosta ja runousopista. Aristoteleen koulu oli hengeltään yhtenäisempi kuin Platonin 

akatemia. Lykeion oli kuin yliopisto tai tieteellinen instituutio, jossa opettajilla oli oma 

kirjasto, mikä oli uutta tuohon aikaan. 

 

Iltapäivisin Aristoteles piti laajemmalle yleisölle suunnattuja yleistajuisia luentoja, joilla hän 



kehotti harrastamaan filosofiaa ja jotka käsittelivät erilaisia eettisiä ja poliittisia kysymyksiä. 

Kuulijat lienevät olleet enimmäkseen nuoria miehiä, jotka yrittivät hankkia itselleen 

valmiuksia poliittisella uralla menestymiseen.  

Jaha, iltapäivän opetus on juuri alkamassa. 

 

Kohtaus 5 



Aristoteles opettaa 

 

Aristoteles:

 Ole hyvä Trikalon. Mistä kysymyksestä haluat keskustella?  

 

Oppilas:

 Kysymykseni liittyy traakialaisiin, jotka ovat siis ulkomaalaisia orjia. Nämä 

tuntemani traakialaiset orjat olivat asuneet pitkään entisen isäntänsä omistamassa 

majassa. He olivat tunnollisia työntekijöitä, mutta uusi maanomistaja hääti traakialaiset 

taivas alle ainoastaan siksi että he ovat uuden isännän mukaan barbaareja. Yritin puhua 

traakialaisten puolesta, vedoten heidän tunnollisuuteensa entisen isäntänsä alaisina, 

mutta uusi maanomistaja ei suostunut edes kuuntelemaan puhettani ja kysyi vihaisena, 

että olenko minäkin traakialainen. 

 

Aristoteles:

 Jos aiomme ratkaista tämän ongelman, niin ensiksi täytyy perehtyä ongelman 

perusteisiin ja rakenteeseen. Ongelmien ratkaiseminen on kuin solmun avaamista; solmu 

ei aukea, jos ei tiedä miten se on tehty.  

 

Oppilas:

 Olisit nähnyt maanomistajan vihan traakialaisia kohtaan. Traakialaisten orjien ja 

maanomistajan ongelma tuntuu aika tiukalta solmulta. 

 

Aristoteles:

 Tällainen vallan väärinkäyttö on vahingollista molemmille osapuolille 

 kuten 



tässäkin, orjalla ja isännällä voisi olla yhteinen etu; ihmisyhteisön toimivuus vaikuttaa 

suuresti kotitalouden ilmapiiriin. Jonkintasoinen ystävyys yhdistäisi heitä ja he voisivat 

kahden kesken sopia asemansa suhteessa toisiinsa 

 orjana ja maanomistajana.  



Tämän ongelman ratkaiseminen oikeudenmukaisesti parantaa ja edistää kaikkien 

viihtyvyyttä ja elämää. 

 

Oppilas:

 Mikä on Aristoteles solmun ydin? 

 

Aristoteles:

 Solmun ydin on se, että isäntä ei tunne henkilökohtaisesti yhtään traakialaista 

siksi hän toimii ennakkoluulojensa ja kuulopuheiden pohjalta ja häätää heidät pois. Käsitys 

traakialaisten barbaarisuudesta perustuu ulkomaalaisuuteen sekä käsitykseen siitä että he 

(dionyysisissä) juhlissaan juovat liian paljon viiniä ja olutta. Ulkomaalainen herättää aina 

tuntemattomuudellaan ja erilaisilla tavoillaan enemmän pelkoa kuin uteliaisuutta. Toiseksi 




ulkomaalaisten erilainen käytös kyseenalaistaa omat tapamme, siksi reaktiomme on 

useammin torjuva kuin kiinnostunut. 

 

Oppilas:

 Miten minä saan maanomistajan näkemään asian juuri tuolla tavalla? 

 

Aristoteles:

 Vetoamalla hänen järkeensä. 

 

 

V KESKUSTELUKOHTA (19:38) 

  kuka on nähnyt elokuvan Aleksanteri 

 elokuvaa voisi käyttää ajankuvana 



  kuka on Aristoteleen kuuluisin oppilas 

  miten Aristoteles mieluiten opetti 

   traakialainen edustaa tarinassa erilaisuutta 

 keskustelu tämän päivän erilaisuus-



kysymyksistä 

 

Äänitteen osa 3: (kesto 9:27)

 

 

 Kertoja 



Jatkuva osa Aristoteleen laajaa työtä oli tarkoitusperien eli päämäärien pohtiminen. 

Päämääräkeskeisyys on tärkeässä asemassa Aristoteleen ajattelussa. 

 

Aristoteleen käsitys luonnosta ja ihmisestä on läpikotaisin teleologinen eli siinä oletetaan 



että kaikki pyrkii kehittymään kohti jotakin päämäärää. Olioiden ja asioiden lopullinen 

selitys on päämäärässä, jota ne palvelevat. Aristotelesta kiinnostaa se, mitä asioista ja 

olioista on tulossa. Munan selityksenä on kana, siemenen selityksenä on kukka ja 

tiiliskiven selityksenä talo.  

 

Aristoteleen mukaan ihmisen elämän päämääränä on onnellisuus tai tarkemmin sanottuna 



onnistunut elämä. Aristoteles käyttää käsitettä eudaimonia, joka ei tarkoita yksittäistä 

hetkeen liittyvää onnenhetkeä, vaan yleistä menestyksellisyyttä elämässä. Onnellisuus on 

Aristoteleelle aktiivista toimintaa.   

 

Aristoteleen lämmin elämänläheisyys on kaukana kristillisestä ajattelusta, joka asettaa 



ihmisen päämäärän kuoleman esiripun taakse tuonpuoleiseen. Aristoteleen käsittämä 

korkein hyvä on tässä elämässä saavutettavaa onnellisuutta. 

 

VI KESKUSTELUKOHTA (21:15) 

  mikä on keskeisessä asemassa Aristoteleen ajattelussa 

  mitä tarkoittaa teleologisuus Aristoteleen ajattelussa 

  mitä Aristoteles tarkoittaa onnellisuudella (eudaimonia) 

 

Kertoja 

Aristoteles kirjoitti uskomattoman monista eri aihepiireistä. Hän kirjoitti laajoja katsauksia 

oikeuskäytännön historiaan ja sivistykselliseen historiaan. Hän synnytti useita nykyisistä 

tieteenaloista, kuten mm. biologian ja logiikan. Hän oli myös ensimmäinen ajattelija, joka 

yritti antaa tieteille systemaattisen luokituksen. On vaikea nimetä tiedonalaa, jolla 

Aristoteles ei työskennellyt, kerännyt aineistoa ja osoittanut suuntaa tuleville tutkimuksille. 

Kohtaus 6 

 



Aristoteles ja hänen vaimonsa 

 

Aristoteleen vaimo:

 Olet tehnyt pitkään työtä noiden papyrysten parissa 

 mitä tutkit? 



 

Aristoteles:

 Tutkin hyveitä ja niihin liittyviä toimintoja sekä hyvän elämän kysymyksiä.  

 

Vaimo:

 Mikä on saanut sinut pohtimaan noita kysymyksiä? 

 

Aristoteles:

 Olen miettinyt mihin ihminen luonnostaan pyrkii ja ennen kaikkea mikä on 

ihmiselle hyväksi. 

 

Vaimo:

 No mikä se on? 

 

Aristoteles:

 Ihmiselle parasta on elämä järjen mukaan, koska se on ihmiselle eniten 

ominaista. 

 

Vaimo:

 Miten perustelet sen? 

 

Aristoteles



: Veitsen tehtävä on leikata – eikö? 

 

Vaimo:

 Kyllä. 

 

Aristoteles:

 Mitä terävämpi veitsi sitä paremmin se leikkaa ja silloin se täyttää parhaiten 

sille annetun tehtävän. Sama pätee huilunsoittajaan, jonka tehtävä on soittaa huilua…

 

 

Vaimo:



 . ja mitä taitavammin hän soittaa huilua sen paremmin hän täyttää tehtävänsä 

 

Aristoteles:

 Juuri näin. Ja koska vain ihmisellä on kyky ajatella, niin se tarkoittaa, että vain 

ihminen pystyy elämään järkensä ohjaamana. 

 

Vaimo:

 Ja järjen ohjaama elämä on parasta elämää ihmiselle vai? 

 

Aristoteles:

 Juuri näin. Järjen avulla ihminen voi punnita ääripäiden keskeltä keskitien? 

 

Vaimo:

 Mitä tarkoitat keskitiellä? 

 

Aristoteles:

 Hyve syntyy suhteessa kahden ääripään muodostamaan paheeseen. 

Rohkeuden hyve on saadaan selville siten, että janan toiseen päähän asetetaan pelkuruus 

ja toiseen päähän uhkarohkeus ja näiden keskivälissä on rohkeuden hyve. Samoin 

saamme selville anteliaisuuden hyveen asettamalla toiseen päähän tuhlailevaisuuden ja 

toiseen ahneuden. (harjoitustyö ryhmässä tästä) 

  

Vaimo:

 Nyt ymmärrän 

 järjen avulla ihminen löytää oikeat hyveet ja käyttäytymisen. 



 

Aristoteles:

 Järki on ihmisen jumalallisen ainesosa 

 sen avulla ihminen punnitsee asioiden 



keskivälin. 

 

Vaimo



: Minkä nimen annat tälle kirjoitukselle? 

 

Aristoteles:

 Nikomahkoksen etiikka - kirjoitan tämän sairaalle pojallemme.  



 

Vaimo:

 Miksi? 


 

Aristoteles:

 Haluan antaa hänelle hyvään elämään tarvittavat ajatukset, joiden avulla hän 

voi käyttää järkeään päämääriensä saavuttamiseksi.  

 

Vaimo:

 

Poikamme on hyvin huonossa kunnossa ja en tiedä ehtiikö hän koskaan… 



 

 

Aristoteles:

 Kirjoitan silti kirjoituksen valmiiksi. (Sulkakynän ääni)  

 

 



Kertoja 

Nikomahkoksen etiikan Aristoteles kirjoitti viimeisinä vuosinaan ja omisti sen pojalleen

joka kuoli hyvin nuorena. Kirjassaan Aristoteles keskittyy hyveiden opettamiseen ja 

hahmottelee näin hyvän elämän pääpiirteitä. Se on Aristoteleen huolitelluimpia kirjoituksia 

ja sisältää jokaisella sivulla asioita, joita myöhemmät lukijat ja filosofit ovat pitäneet 

merkittävinä. Kirja on vaikuttanut hyvin paljon siihen, mitä hyvän elämän on ajateltu 

olevan.   

 

Aristoteleen toinen merkittävä kirja on Runousoppi, jonka vaikutus näkyy edelleen 



esimerkiksi elokuvissa. Elokuva-, teatteri- ja tv-käsikirjoituksia kirjoitetaan monesti 

Runousopin mallia noudattaen.   

 

VII KESKUSTELUKOHTA (25:19) 

  minkälainen elämä on Aristoteleen mukaan parasta ihmiselle 

  minkälainen on Aristoteleen keskitien mukainen ajattelu 

  miten Aristoteleen vaikutus näkyy tänä päivänä (Runousoppi) 

   kenelle Aristoteles kirjoitti Nikomahkoksen etiikka kirjan 

  mikä on Aristoteleen mukaan ihmiselle parasta 

  

 

Kohtaus 7 



 

äänet:

 Nopeat askeleet / pihaportin avaus/ koputus 

 

poika:

 Tule nyt jo. 

 

tyttö:

 Mä en voikaan lähteä uimaan. 

 

poika

: Mikset? 

 

tyttö:

 Meille tuli vieraita mun on oltava kotona. 

 

poika:

 Sä lupasit, että sä lähdet 

 

tyttö:

 Niin lupasinkin, 

mutta…

 

 



poika:

 Sä petit lupaukses. 

 

tyttö:

 

Nyt sä et ymmärrä…



 


 

poika:

 Mä lähden sitten yksin uimaan.   

 

Kertoja

 

Riiteleminen ja ristiriidat ovat osa elämää, niistä kuitenkin selviää kun ajattelee 



Aristoteleen tavoin riidat solmuiksi: on tiedettävä miten solmu on syntynyt niin sen 

avaaminen helpottuu. Tyttö ei voinut pitää lupaustaan koska isoisä ja isoäiti tulivat kylään, 

mutta sitä poika ei tiedä. Hän vain haluaa mennä tytön kanssa uimaan. 

 

 



Aristoteleen Nikomakhoksen etiikkaan sisältyy laaja ystävyydelle omistettu jakso (kaksi 

lukua kymmenestä). Ystävyydellä oli kreikkalaisten (moraalisessa) elämässä suuri 

merkitys. Aristoteles korostaa, että ystävyys on olennainen osa onnellisuutta. Ystävät 

auttavat toisiaan ja ovat toisiaan kohtaan vilpittömiä. Aidon ystävyyden edellytyksenä on 

se, että osapuolet tuntevat toisiaan kohtaan samaa kiintymystä kuin itseäänkin kohtaan.  

 

 



VIII KESKUSTELUKOHTA (26:34) 

  ystävyys ja riiteleminen 

  mistä tytön ja pojan riidassa on kyse 

 

Kertoja

 

Aristoteles oli filosofina monin tavoin hyvin toisenlainen kuin kaikki hänen edeltäjänsä. Hän 



on ensimmäinen, jonka tutkimukset olivat järjestelmällisiä, hän oli opettaja eikä innostunut 

profeetta. Hänen teoksensa ovat kriittisiä, huolellisia, proosallisia, eikä niissä ole 

jälkeäkään hurmahenkisyydestä.  

 

Aristoteles oli arjen ja elävän luonnon filosofi. Hän tutki moninaisuutta biologin rakkaudella 



ja ymmärtää moninaisuuden arvoksi sinänsä. Hänellä oli silmää myös ihmiselämän 

monimutkaisuutta, ihanuutta ja katkeruutta kohtaan.  

Charles Darwinin tunnusti, että Aristoteles on edistänyt biologian ilmiöiden ymmärtämistä 

enemmän kuin kukaan muu koskaan. 

 

Aristoteleen teoksissa puhuu filosofi, jonka elämänkatsomus on pohjimmiltaan 



optimistinen. Hän tuntee läpikotaisin ihmisen sekä yksilönä että yhteisön jäsenenä. 

Suhtautumisessaan maailmaan hän on maltillinen, käytännöllinen ja tervejärkinen. Hän ei 

anna arvoa äärimmäisyyksille vaan korostaa tasapainoa, keskitietä ja kohtuullisuuden 

hyveitä. Hänen asenteensa yhteiskunnallisia kysymyksiä kohtaan on käytännöllinen ja 

hieman konservatiivinen.   

(tauko) 


Aristoteleeseen päättyy yksi kausi filosofian historiassa. Hänen jälkeensä ei antiikin 

filosofiassa esiinny merkitykseltään Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen veroisia 

ajattelijoita.   

 

Aristoteles oli aikansa parhaita, ellei sitten paras asiantuntija kaikilla älyllisillä aloilla 



tähtitieteestä ja logiikasta anatomiaan ja maantieteeseen. Aristoteleen vaikutus näkyy 

edelleen, etenkin eurooppalaisten valtioiden, tieteen ja taiteen piirissä. Kukaan ei ole 

pystynyt samaan häntä ennen eikä hänen jälkeensä.  

 

 






 LOPPU 



 

 

Yüklə 126,7 Kb.

Dostları ilə paylaş:




Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©genderi.org 2024
rəhbərliyinə müraciət

    Ana səhifə