Edmund Husserl (1859-1938) Syntyi Moraviassa, Itävalta-Unkarissa, juutalaiseen perheeseen



Yüklə 445 b.
tarix13.11.2017
ölçüsü445 b.


Edmund Husserl (1859-1938)

  • Syntyi Moraviassa, Itävalta-Unkarissa, juutalaiseen perheeseen.

  • Väitteli matematiikasta vuonna 1883.

  • Opiskeli filosofiaa Wienissä Brentanon johdolla.

  • Väitteli filosofiasta Hallen yliopistossa (Philosophie der Arithmetik, 1891).

  • Filosofian professori Göttingenin ja Freiburgin yliopistoissa.


Tärkeimmät teokset

  • Logische Untersuchungen (1900-01).

  • "Philosophie als strenge Wissenschaft" (1910).

  • Ideen zu einer reinen Phänomenologie und phänomenologischen Philosophie (1913).

  • Formale und transzendentale Logik (1929).

  • Die Krisis der europäischen Wissenschaften und die transzendentale Phänomenologie (1936).



Fenomenologia

  • “Ankaraa tiedettä” (strenge Wissenschaft), jonka iskulauseena on ”asioihin itseensä” (zu den Sachen).

  • Päämäärä löytää tieteelle apodiktinen (“välittömästi varma”) perusta.

  • Välitön tieto tajunnan tai tietoisuuden sisällöstä muodostaa fenomenologia lähtökohdan (vrt. Descartes).



Franz Brentano (1838-1917)

  • Psychologie vom empirischen Standpunkt (1874).

  • Tutkimuskohteena mentaalisten aktien loogiset ja rakenteelliset ominaisuudet.

  • Koska tajunnan toiminnot ovat aina suuntautuneita johonkin, ne ovat ”intentionaalisia”. Havainto on aina havainto jostakin, usko aina johonkin uskomista, ja rakastaminen on aina jonkun rakastamista jne.

  • Intentionaalisuuden käsitteen avulla voidaan erottaa toisistaan psyykkiset ja fyysiset ilmiöt.



Intentionaalisuuden ongelmat

  • Onko havainnon varsinainen objekti mielikuva vai maailmassa oleva olio?

  • Mikä on hallusinaation tai aistiharhan kohde?

  • Brentanon mukaan psyykkisen ilmiön intentionaalisuus on sitä, että sillä on objekti. Siten tietoisuuden ilmiöt ovat ilmiöitä, jotka “sisältävät objektin intentionaalisesti”.

  • Brentano ei kyennyt ratkaisemaan intentionaalisuuden käsitteeseen sisältyviä ongelmia.



Alexius Meinong (1853-1921)

  • Lähtökohtana Brentanon käsitys ”ei aktia ilman objektia”.

  • Gegenstandtheorien mukaan kaikki kuvitellut tai epätodelliset oliot ovat tietyssä mielessä olemassa (esim. ”Don Quijote”, ”pyöreä neliö”).

  • Kaikilla olioilla on Sosein (niin-oleminen, näin-oleminen) eli niillä on ne ominaisuudet, jotka niillä on huolimatta siitä ovatko ne todella olemassa.

  • Osalla olioista on lisäksi joko ideaalinen tai reaalinen Sein eli ne ovat todella olemassa.

  • Sosein ei ole kolmas olemassaolon taso reaalisen ja ideaalisen rinnalla. Oliot, joilla on Sosein, mutta ei todellista olemassaoloa, ovat ikään kuin Aussersein, olemassaolon ja olemattomuuden tuolla puolen.



Akti-noema-objekti

  • Husserl korvasi Brentanon “akti-objekti” erottelun kolmiosaisella “akti-noema-objekti” erottelulla.

  • Jokaisella tajunnan aktilla on noema.

  • Noeman avulla tajunnan akti suuntautuu objektiinsa jos sillä on objekti.

  • Kaikilla noemilla ei ole objektia (esim. kentauri). Huolimatta objektin puuttumisesta tällä tajunnan aktilla on silti intentionaalinen luonne.

  • Fenomenologia on tiede noemoista. Sen tarkoitus on tutkia noemoja eli merkitysrakenteita, joiden avulla tietoisuuden intentionaaliset toiminnat ovat suuntautuneet kohteisiinsa.



Noeman käsite

  • Noesis on on intentionaalisen aktin reaalinen sisältö ja noema sen ideaalinen sisältö.

  • Havainnon noemaattinen rakenne (merkitysstruktuuri) yhdistää havainnon osat kokonaisuudeksi ja täydentää havainnon. Noema syntesoi ja johdattaa meidät kohti "kokonaista" objektia.

  • Noemaa voidaan pitää sarjana ennakko-odotuksia, jotka joko täyttyvät tai eivät havainnossa.



Fenomenologinen reduktio

  • Itsetarkkailun muoto, jossa huomio siirretään niistä objekteista, joita henkiset toimintamme koskevat, itse toimintamme sisäiseen rakenteeseen.

  • Luonnollisen asenteen (arkipäiväinen tapa tarkastella todellisuutta) vastakohta.

  • Husserl esitti useita eri versioita reduktiosta.



Eideettinen reduktio

  • Ilmiön periaatteellisen rakenteen tai olemuksen (eli eidoksen) paljastaminen. Sen osat ovat:

  • (1) Puhdistetaan havaittu esine luonnollisen asenteen mukaisesta todellisuusoletuksesta ja paljastetaan siten havaittu sellaisenaan eli tajunnan aktin noema;

  • (2) Sulkeistetaan (siirretään syrjään) sekundääriset tekijät, jolloin jäljelle jäävät välttämättömät ominaisuudet.

  • Ajattelun menetelmä, jota leimaa teoreettinen asenne. Teoreettiselle asenteelle on ominaista tietty intressi, joka "sanelee" mitkä seikat on otettava huomioon ja mitkä on asetettava sulkumerkkeihin.

  • Siten samalla oliolla tai asialla voi olla useita eri eidoksia.



Transsendentaalinen reduktio

  • Päämäärä eliminoida kaikki satunnainen fenomenologiasta (“kaikki mikä voisi olla toisin kuin on”).

  • Transsendentaalisella reduktiolla eli "epookilla" on "negatiivinen" puoli (maailman olemassaolon sulkeistaminen) ja "positiivinen" puoli ("puhtaan" minän, transsendentaalisen egon paljastaminen).

  • Transsendentaalinen ego on se mitä jää jäljelle kun luovumme sitoumuksista sekä fysikaalisiin objekteihini että psykologisiin elämyksiin.

  • Lopputulos on kokoelma intentionaalisia akteja ja noemoja, luonteeltaan yliyksilöllinen.

  • Transsendentaalinen ego on tieteen apodiktinen perusta, ehdoton perusta, jota on mahdoton epäillä.



Elämismaailma (Lebenswelt)

  • Myöhäisajattelun keskeinen käsite.

  • Husserl kritisoi modernin luonnontieteen tapaa idealisoida ja matematisoida elämismaailma.

  • Luonnontieteessä luonto ymmärretään kokonaisuudeksi, josta on mahdollista löytää yhden tieteellisen metodin avulla sitä koskeva objektiivinen totuus.

  • Tieteen antama ”matemaattinen” maailma ymmärretään elämismaailmaa ensisijaisempana todellisuuden tasona.

  • Elämismaailma on puhtaan kokemuksen alue, välittömässä kokemuksessa ilmenevä esiteoreettinen maailma



  • Elämismaailma on tieteen antaman maailmankuvan taustalla ja määrittää viime kädessä sen merkityksen.

  • Elämismaailma ei ole maailma kaikkeutena vaan muodostaa tietyn horisontin, maailman horisontin, joka levittäytyy ympärillämme ja aktivoi toimintaan. Ihminen suuntautuu yleensä välittömässä läheisyydessä oleviin yksittäisiin olioihin, joita hän pyrkii hallitsemaan ja hyödyntämään sen hetkisen intressiensä mukaisesti.

  • Elämismaailman pohjalta rakentuneita muita “maailmoja” määräävät tietyt “intressit”.




Dostları ilə paylaş:


Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©genderi.org 2019
rəhbərliyinə müraciət

    Ana səhifə