Geologian tutkimuskeskus

---

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 

 

Itä-Suomen yksikkö 

Kuopio 

56/2015 

 

30.9.2015 

 

  

 

 

 

 

 

 

 

Tutkimustyöselostus Rautalammin kunnassa 

valtausalueella Kiviniemi 1 (kaivosrekisterinumero 

8777/1) suoritetuista skandium- ja 

zirkoniumesiintymätutkimuksista vuosina 2008-2010 

Halkoaho Tapio ja Niskanen Matti 

 

 

Kansikuva: Kalliopaljastuma (TAH$-2008-18, taulukko 3) granaattipitoista  fayaliittiferrodioriittia, Kiviniemi, 

Rautalampi (karttalehti 3224 08B4/P4333 D2, x = 6967.985/6965.065  ja y = 3484.995/484.830).  Kuva T. 

Halkoaho. 

Cover picture: Bedrock outcrop (TAH$-2008-18, Table 3) of garnet-bearing fayalite ferrodiorite, Kiviniemi, 

Rautalampi (map sheet 3224 08B4/P4333 D2, x = 6967.985/6965.065  ja y = 3484.995/484.830).  Photo  T. 

Halkoaho. 

---

---

---

Geologian tutkimuskeskus 

   

 

 

 

 

 

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sisällysluettelo  

Kuvailulehti 

Documentation page 

 

1

 

JOHDANTO 

1

 

1.1 

 

Alueen kuvaus 

1

 

1.2 

 

Tutkimuksen tavoite 

1

 

2

 

SUORITETUT TUTKIMUKSET 

1

 

2.1 

 

Maastogeofysikaaliset mittaukset ja niiden tulokset 

1

 

2.2 

 

Kiviniemen alueen geologiset tutkimukset 

4

 

2.3 

 

Syväkairaukset ja paljastumanäytteet 

6

 

2.4 

 

Kairasydänten ja paljastumanäytteiden käsittely sekä analysointi 

6

 

3

 

TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PÄÄPIIRTEET 

10

 

4

 

KIVINIEMEN GABROIDISEN INTRUUSION TUTKIMUSTEN TULOKSET 

14

 

5

 

RIKASTUSKOKEET 

28

 

6

 

MINERAALIVARANTOARVIO 

28

 

7

 

TUTKIMUSAINEISTON TALLENTAMINEN 

31

 

8

 

SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 

31

 

9

 

KIRJALLISUUSLUETTELO 

31

 

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

---

Geologian tutkimuskeskus 

  

 

1 

 

 

 

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1  JOHDANTO 

 

1.1   Alueen kuvaus 

 

Matalalentogeofysiikassa selvästi ympäristöään magneettisempi tutkimuskohde sijaitsee Itä-Suomen lää-

nissä Rautalammin kunnassa Kiviniemen alueella, karttalehdellä 3224 08 sekä P4333 D2, D4, noin 22 km 

Rautalammin kuntakeskuksesta pohjoiseen ja vajaa 30 km Suonenjoen kaupungin keskustasta luoteeseen. 

Kiviniemi on asumaton Niiniveteen pistävä, kivikkoinen niemi (kuvat 1, 2 ja 4). Alue on pääasiassa vesis-

töjen halkomaa kumpuilevaa kivikkoista moreenimaastoa. 

 

1.2   Tutkimuksen tavoite 

 

Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää Suonenjoen alueelta löydettyjen nikkeli- ja kuparipitoisten lohka-

reiden lähtöpaikka. Tutkimukset aloitettiin Rautalammin, Suonenjoen, Tervolan ja Vesannon alueiden 

magneettisen matalalentoaineiston tarkastelulla. Heti alkuvaiheessa vuonna 2008 GTK suuntasi maasto-

tutkimuksessa magneettisessa matalalentoaineistossa hyvin nähtävissä olevan Kiviniemen voimakkaan 

magneettisen anomalian aiheuttajan selvittämiseen. 

  

Tutkimuksista on vastannut erikoistutkija Tapio Halkoaho. Lisäksi tutkimuksiin ovat osallistuneet geo-

fyysikko Matti Niskanen ja tutkimusassistentti Martti Saastamoinen. Avustavana henkilöstönä tutkimuk-

sissa olivat mukana GTK:n geofysiikan mittaus- ja POKA-kairaushenkilöstö.  

 

2  SUORITETUT TUTKIMUKSET 

 

2.1   Maastogeofysikaaliset mittaukset ja niiden tulokset 

 

Kiviniemen magneettisen anomalian aiheuttajan selvittämiseksi tehtiin alueelle tammi-helmikuussa 2010 

hieman yli 0,8 km

2

  lounas-koillinen linjasuuntainen systemaattinen sähkömagneettinen (MaxMin) ja 

magneettinen (totaali-intensiteetti) mittaus. Slingram mitattiin 100 metrin kelavälillä ja 20 metrin pistevä-

lillä taajuuksilla 880, 3520 ja 14080 Hz. Magneettinen protonimagnetometraus tehtiin 10 metrin pistevä-

lillä. Linjavälinä alueella on 50 metriä (kuva 2). 

 

---

Geologian tutkimuskeskus 

  

 

2 

 

 

 

  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 1. Kiviniemen tutkimusalueen sijainti geologisella kartalla. Mukailtu Pääjärven (1991, 2000) pohjalta. Ultra-

mafiset kivet Kerkonjoen pohjoispuolella on piirretty Makkonen & Forssin (2000) pohjalta. 

Fig. 1. Location of Kiviniemi exploration target on the geological map. Modified after Pääjärvi (1991, 2000).

 De-

lineation of ultramafic rocks in the area to the north from the Kerkonjoki river is after Makkonen & Forss 

(2000).

 

---