Itä kohtaa lännen mielisuunnitelmaa toteuttamassa 2010 2013



Yüklə 256,62 Kb.
səhifə1/12
tarix28.07.2018
ölçüsü256,62 Kb.
#59190
  1   2   3   4   5   6   7   8   9   ...   12

ITÄ KOHTAA LÄNNEN – MIELISUUNNITELMAA TOTEUTTAMASSA 2010 - 2013


Lukijalle


Vuosina 2009 – 2015 toteutettavan Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman eli Mieli-suunnitelman toimeenpano on ajallisesti jo yli puolivälin. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla suunnitelmaa ja sen toteutumista tarkasteltiin vuoden 2012 aikana. Siltä pohjalta päivitetty versio suunnitelmasta ilmestyi vuoden 2012 lopussa. Moni asia on edistynyt, mutta tehtävää on vielä paljon. Emme tiedä vielä miltä Mieli-suunnitelman toteutuminen vuonna 2015 näyttää, mutta työtä riittää varmasti senkin jälkeen. Oman mielenkiintonsa tilanteeseen tuovat kesken olevat kunta- ja palvelurakenneuudistukset, valtion velkaantuminen ja eurokriisi. Mielenterveys- ja päihdetyön yhteinen kehittäminen on sopivasti toiminut laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta edeltävänä koekenttänä monentasoisen yhteistyön kehittämisessä. Yhteistyöhön tarvitaan niin julkisen sektorin toimijat sosiaali- ja terveydenhuollosta perus- että erityispalveluiden tasolla, kuin myös kolmannen sektorin, kirkon ja yksityissektorin toimijat. Mielenterveys- ja päihdetyö ei myöskään rajoitu pelkästään sosiaali- ja terveyssektorin toimintoihin.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanoa on viime vuosina edistetty useissa laajoissa mielenterveys- ja päihdetyön Kaste-hankkeissa, jotka kattavat lähes koko Suomen. Tässä raportissa tarkastellaan erityisesti kahdessa laajassa hankkeessa tehtyä työtä: Itä- ja Keski-Suomessa vaikuttanutta Arjen Mieli -hanketta sekä Länsi-Suomessa vaikuttaneita Länsi 2012 ja Länsi 2013 -hankkeita. Idän ja Lännen kohtaamisessa on syntynyt luovaa ja tehokasta yhteistä kehittämistä, mistä tämä raportti on hyvä esimerkki. Asiakkaiden osallisuutta on lisätty, yhteistä työtä on kehitetty strategiatyöskentelyn avulla, ehkäisevään työhön on löydetty uusia toimintamalleja ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin on kehitetty uusia toimintatapoja. Kehittämistyö on vaatinut myös uuden osaamisen tukemista koulutuksen avulla sekä myös käytännöllisiä, uutta teknologiaa hyödyntäviä työmuotoja.

Kireässä taloustilanteessa on vaarana lyhytnäköinen toimintamenojen leikkaaminen, joka pidemmän ajan kuluessa johtaa kulujen kasvuun varsinkin muilla sektoreilla. Sen sijaan tulisi tarkastella keinoja joilla päästään kestäviin tavoitteisiin. Runsaasti julkisuutta saaneessa Sinisessä kirjassa Pekka Himanen työryhmineen toteaa, että mielenterveyden edistäminen, häiriöiden ehkäiseminen ja hoitaminen on tehokas keino työurien pidentämiseksi ja kestävyysvajeen korjaamiseksi. On paljon näyttöä siitä kuinka häiriöiden varhainen tunnistaminen, avun antaminen ja hoidon aloittaminen vähentävät tarvetta myöhempiin raskaisiin, kalliisiin toimiin. Vaikuttavista ehkäisyn keinoista alkaa olla hyviä kokemuksia. Oikeaan aikaan ja oikealla tavalla toimimalla voidaan saavuttaa paljon ja tulokset ovat kestäviä. Tämä raportti kuvaa kahdessa laajassa hankkeessa kehitettyjä keinoja ja toimintatapoja. Kehittäjät ansaitsevat työstään suuren kiitoksen.
Tämä Itä kohtaa lännen -loppuraportti on osa mielenterveys- ja päihdesuunnitelman vuosien 2009-2015 aikana tapahtuvaan toimeenpanoon liittyvien raporttien sarjaa. Toivotamme lukijoille antoisia ja innostavia hetkiä raporttia lukiessa, ja ideoita luetun soveltamiseen ja edelleen kehittämiseen.
Airi Partanen ja Juha Moring
TIIVISTELMÄ

Petri Laitinen, Alpo Komminaho, Matti Mäkelä, Matti Järvinen, Pirjo Hilama, Tiina Nykky, Juha Moring, Airi Partanen, Sanna Sutela (toim.). Itä kohtaa Lännen – mielisuunnitelmaa toteuttamassa 2010 – 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Numerot tulevat THL:stä.

Ajatus Arjen mieli -hankkeiden ja Länsi -hankkeiden yhteisjulkaisusta kumpusi hankejohtajilta. Hankkeiden tavoitteisiin ja toimiin vaikuttivat samat viitekehykset (Kaste-ohjelma, Mieli 2009 -ohjelma), mutta toimintaympäristöt ovat erilaiset. Maantiede, kulttuuri ja asukkaiden terveys eroavat toisistaan Itä - Keski-Suomen (Arjen mieli) ja Satakunta – Varsinais-Suomen (Länsi – hankkeet) alueilla. Yhteisen julkaisun katsottiin antavan sekä väriä että monipuolisuutta Mieli suunnitelman teemojen tarkasteluun kehittämisen näkökulmasta. Samalla yhteinen julkaisu tarjosi mainion tilaisuuden hanketyöntekijöille tutustua eri toimintakulttuurien vaikutuksiin kehittämistyössä. Artikkelien kokoamisessa hyödynnettiin sosiaalista mediaa, joka tässä tarkoituksessa oli uutta monelle kirjoittajalle.

Julkaisu etenee Mieli-suunnitelman teemojen mukaan. Ensimmäisessä luvussa pureudutaan asiakkaan aseman vahvistamiseen ja sen sisältö kuvaa kokemusasiantuntijuuden ja osallisuuden suunnitelmallisemman hyödyntämisen kehittämistä. Toisaalta teeman alla tarvitaan selkeyttämistä kokemusasiantuntijuudessa ja toisaalta taas esimerkkejä menetelmistä, joilla asiakkaiden tietoja, taitoja ja kokemuksia voidaan rakentavasti saada kehittämistyön ja päätöksenteon tueksi.

Toinen luku kuvaa niitä toimia, joilla on pyritty laaja-alaiseen strategiseen otteeseen visioitaessa yhteistyötä ja resursseja mielenterveys- ja päihdetyössä. Länsi -hankkeissa toteutettiin esimerkiksi mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien päivitys hankealueella, kun taas Arjen mielessä suurin osa kunnista ei ollut laatinut sitä aikaisemmin. Niinpä Arjen mieli hyödynsi muiden Kaste-ohjelman mielenterveys- ja päihdekehittämishankkeiden kokemuksia ja osaamista tästä aiheesta. Esimerkkejä strategisesta toiminnasta on esillä niin isoista kuin pienistäkin kunnista. Ehkäisevän päihdetyön monitoimijaisen toteuttamisen merkitys tulee esiin Porin Pakka-toimintamallia esittelevässä artikkelissa. Toinen valtakunnallisesti merkittävä artikkeli käsittelee yli 65 vuotiaiden alkoholin käytön itsearviointimittarin kehittämistä seitsemän toimijan yhteistyönä.

Kolmas luku nostaa esiin hankkeiden aikana vakiintuneita toimintamalleja kuten yhteispäivystyksen selviämishoitoyksikkö tai masennuksen tunnistaminen ja hoito perusterveydenhuollossa. Kehittämistyöltä odotetaan usein nopeita tuloksia, mutta uusien toimintamallien vakiintuminen vaatii kehittämistyön lisäksi myös rakenteellisia uudistuksia ja resurssien jakoa. Siksi vakiinnuttaminen etenee vielä kehittämishankkeen jälkeenkin. Tässä julkaisussa esillä olevat uudet toimintamallit ovat vakiintuneet hankkeen aikana. Länsi - hankkeet ja Arjen mieli ovat kehittäneet muitakin ehkäiseviä ja korjaavia toimintoja, mutta ne eivät ole edenneet näin pitkälle julkaisua kirjoitettaessa.

Neljänteen lukuun on koottu menetelmiä ja työvälineitä, jotka ovat tukeneet kehittämistyötä näissä hankkeissa. Tarkoituksena on kuvata sitä, miten välineitä on hyödynnetty ja siten rohkaista muita kehittäjiä ottamaan niitä käyttöön. Erityinen arvo on annettu arvioinnille, joka hanketyössä on monella tavalla haasteellinen tehtävä.

Sisällysluettelo

ITÄ KOHTAA LÄNNEN –

MIELI-SUUNNITELMAA TOTEUTTAMASSA 2010 – 2013

Lukijalle
(
THL kirjoittaa)

Johdanto
(
Alpo Komminaho ja Petri Laitinen)

1 Asiakkaiden osallisuus vahvistuu Idässä ja Lännessä

1.1 Kuullaan asiakkaita ja kuntalaisia

1.1.1 Vaikutaryhmä Raumalla 
(Minna Wahlman)

1.1.2 Bikva-menetelmä ja kuntalaiskuulemiset Lännessä

(Katrin Seitz-Ylitalo, Teija Ahokas)



1.1.3 Kokemusasiantuntijat Keski-Suomessa

(Liisa Rauhala)



1.2 Osallisuus omassa palveluprosessissa

1.2.1 Terveys- ja hoitosuunnitelman kehittäminen ja käyttöönotto Pohjois-Karjalassa

(Minna Turunen)



1.2.2 Nilakan jalkautuva mielenterveys- ja päihdetyö

(Paula Räisänen)



1.3 Kunta ja yhdistykset osallisuutta tukemassa – Joensuun vertaistoimintaopas

(Anne Pyykkönen ja Minna Turunen)



2. Edistävän ja ehkäisevän työn pieniä ja suuria käytäntöjä

2.1 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmat vauhdittavat edistävää ja ehkäisevää työtä

(Petri Laitinen, Alpo Komminaho)

Eurajoki tänne

 2.1.1 Suuret kaupungit



(Minttu Ojanen, Tiina Nykky)

- Turku, Kuopio esimerkkeinä

 2.1.2 Pienet kunnat

(Päivi Muranen, Marjo Virtanen)

- Nurmes ja Valtimo sekä Huittinen

 2.2 Ehkäisevän päihdetyön Pakka-toimintamalli

(Sari Ilvonen, Irmeli Tamminen, Katrin Seitz-Ylitalo, Teija Ahokas)

2.3. Varhaista puuttumista Lännessä – kohderyhmänä nuoret

(Sari Ilvonen, Katrin Seitz-Ylitalo, Teija Ahokas)



2.4 Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy

(Minna Suikkanen, Virpi Valiola, Sirkku Tyni)



2.5 Omatoiminen mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen

 2.5.1 Ikäihmisten alkoholin käytön itsearviointimittari

(Tiina Nykky)

 2.5.2 MoodGym-palvelun esittely

(Kylie Bennett, Joensuun osahankkeesta joku)

3. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittyviä käytäntöjä

3.1 Yhteispäivystyksen uudet toimintamallit Satakunnan keskussairaalassa
Tiina Hakala ja Niina Salovaara, SATSHP)

3.2. Perus- ja avopalvelujen vahvistaminen

3.2.1 Koulupsyykkaritoiminta Iisalmessa

(Marja Kesti)



3.2.2 Psykoosien avohoidon kehittäminen Ylä-Savossa

(Marja Kesti)



3.2.3 Psykososiaalisten resurssien kokoaminen Pohjois-Satakunnassa
(Mirja Koivisto ja Sari Landvik).

3.2.4 Depressiohoitajatoiminnan käynnistys Ylä-Savossa

(Marja Kesti,Terttu Korhonen, Teijamari Laasonen-Balk)



3.2.5 Masennuksen tunnistaminen ja hoidon aloittaminen Joensuun perusterveydenhuollossa

(Jaana Kurki)



4 Koulutus, arviointi ja kehittämistyön tuki

4.1 Puheeksioton juurruttamisen jalkautuvia malleja

4.1.1 Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto Porin äitiys- ja lastenneuvolassa ja kotihoidossa
(Matti Järvinen, Katriina Nätkin, Tuula Santanen, Mia Paasiaho, Jaana Penttilä)

4.1.2 Puheeksiotto Rauman sosiaalipalveluissa  
(Tuula Salo-Levonen)

4.2 Salon mielenterveys- ja päihdetyön moniammatillinen case-pohjainen koulutusmalli
(Katrin Seitz-Ylitalo, Marita Päivärinne)

4.3 Hoitopolkujen prosessityökalu QPR Etelä-Savossa

(Anri Mihailov)



4.4 Varhaisvaiheen toimintamallin siirtäminen

(Matti Mäkelä, Pia Pelkonen)

- Välittäjä-hankkeen malli ja ohjausryhmätyöskentely

4.5 Verkostoituva yhteistyö Keski-Suomessa

(Liisa Rauhala)

 4.6 Arviointi kehittämistyön osana
(Ilmari Rostila, Alpo Komminaho, Matti Mäkelä)

- hankekortti


JOHDANTO
Hankejohtaja Alpo Komminaho, Satakunnan sairaanhoitopiiri, Länsi-hankkeet

Hankejohtaja Petri Laitinen, Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri, Arjen mieli -hanke
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut Kaste-ohjelman mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeista hankejulkaisuja Työpaperit -julkaisusarjassa. Tähän saakka julkaisut ovat olleet hankekohtaisia, mutta tässä julkaisussa yhdistetään kehittämistuloksia ja kokemuksia kahdesta eri hankekokonaisuudesta: Länsi 2012 ja Länsi 2013 Länsi-Suomesta (Varsinais-Suomi ja Satakunta) sekä Arjen mieli Itä- ja Keski-Suomesta (Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Keski-Suomi). Aloite yhteiseen julkaisuun on tullut hankejohtajilta, jotka näkivät mahdollisuuden aikaisempaa monipuolisempaan asioiden tarkasteluun alueellisten kulttuurierojen ja uudenlaisen hankkeiden välisen yhteistyön näkökulmasta. Yhteisen hankejulkaisun tekeminen on ollut innostavaa, vaikka hankealueiden eri toimijoiden keskinäinen yhteistyö hankejohtajia lukuun ottamatta on jäänyt vähäiseksi. Ehkä julkaisun jälkeen yhteydenpito lisääntyy?
Julkaisu etenee siten, että Johdanto-luvussa kuvaamme ensin mielenterveys- ja päihdetodellisuutta hankealueilla ja sen jälkeen molempien hankkeiden taustoja ja niissä tehtyä kehittämistyötä. Tämän jälkeen julkaisussa esitellään hankkeiden kehittämistoimintaa ja -tuloksia Mieli-suunnitelman teemoja mukaillen neljässä eri luvussa. Hanketyössä tehdyt erilliset raportit ja toimintamallien kuvaukset ovat aikanaan luettavissa hankkeiden sekä Innokylän sivuilta. Hanketyön raportoinnilla ja tällä hankejulkaisulla me hanketoimijat haluamme antaa kehittämistyön kokemuksemme lukijan käyttöön. Samalla haluamme vahvistaa lukijan uskoa siihen, että Mieli-suunnitelman linjausten mukainen toimintatapojen muutos on mahdollista.

Hankealueet mielenterveys- ja päihdeindikaattorien valossa

Hankkeet poikkeavat toisistaan muun muassa keston, organisoinnin, maantieteellisen sijainnin, väestömäärän sekä mielenterveys- ja päihdeindikaattorien osalta. Arjen mieli -hankkeen alue kattaa neljän maakunnan koko väestön. Länsi-hankkeissa on mukana koko Satakunta ja Varsinais-Suomesta noin kaksi kolmasosaa väestömäärästä. (Taulukko 1.)

Väestömäärältään ja Länsi-hankkeiden vaikutusalue on siis hieman pienempi, lisäksi Itä- ja Keski-Suomessa väestö on hajaantunut laajemmalle alueelle. Esimerkiksi kaikkien hankealueen maakuntien pääkaupungit (Mikkeli, Jyväskylä, Kuopio, Joensuu) ovat yli 100 kilometrin päässä toisistaan. Molemmille alueille on tyypillistä väkimäärän jatkuva kasvaminen suurimmissa maakunnissa ja väheneminen muissa maakunnissa. Tällä lienee jatkossa merkitystä palvelurakenteisiin ja -muotoihin eri alueilla.
TAULUKKO 1. Arjen mielen ja Länsi – hankkeiden väestö 31.12.2012

Hankealueita on syytä tarkastella THL: n indikaattorien kautta. Sairastavuusindeksi tuo esiin alueiden peruseroja ja Satakunta näyttäisi pärjäävän tässä suhteessa muita maakuntia selkeästi paremmin (taulukko 2). Yhtä selkeästi suuria terveyshaasteita esiintyy Pohjois-Savossa ja


Pohjois-Karjalassa.
Taulukko 2. THL: n sairastavuusindeksi, ikävakioitu

Hankeaiheet huomioon ottaen eroja näkyy myös mielenterveysindeksissä (taulukko 3). Edelleen Satakunta näyttää olevan muita maakuntia paremmassa asemassa ja sairastavuusindikaattoria mukaillen myös tässä indeksissä Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat synkintä aluetta.


Taulukko 3. Mielenterveysindeksi, ikävakioitu

Kaste - ohjelman fokuksessa on sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen kehittäminen kunnissa. Taulukossa 4 on havainnollistettu hankealueiden eroavaisuuksia perusterveydenhuollon toimintaan tilastoitujen mielenterveyskäyntien määrällä ja psykiatrisen laitoshoidon hoitojaksoilla. Tämän perusteella voi jo olettaa toiminnassa olevan merkittäviä eroavaisuuksia, jotka vaikuttavat kehittämisen painopisteisiin ja muotoihin. Perusterveydenhuollon osalta herää kysymys toiminnan organisoinnista, koska esimerkiksi Etelä-Savoa ja Satakuntaa vertaillessa erot käyntimäärissä ovat monikertaisia, vaikka Satakunnan käyntimäärät ovat kaksinkertaistuneet vuosien 2008 – 2011 aikana. Lisäksi tarkastelujaksolla Keski-Suomessa käyntimäärä on pudonnut neljännekseen lähtötasosta vuonna 2008. Psykiatristen laitoshoitojaksojen osalta puolestaan muissa maakunnissa on kehitys ollut määrässä mitattuna tasaisesti laskevaa, mutta Etelä-Savossa on määrä lähes puolittunut muutamassa vuodessa. Maakuntatason benchmarking sekä toiminnan että talouden osalta voisi antaa mielenkiintoisen tuloksen.


Taulukko 4. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit ja psykiatrian laitoshoitojaksot

Aihepiirin mukaisesti tarkastelun kohteena käytetään seuraavaksi taulukossa 5 alkoholin myyntimääriä ja vuodeosastoilla hoidettuja päihdepotilaita. Erot eivät ole yhtä dramaattisia, mutta hankealueiden sisällä on mielenkiintoisia eroja. Tosin on huomattava, että molempiin indikaattoreihin liittyy vertailtavuutta heikentäviä ominaisuuksia, esimerkiksi sosiaalitoimeen kuuluvien erillisten katkaisuhoitopaikkojen määrän vaikutus terveyskeskuksessa toteutettaviin katkaisuhoitoihin. Lisäksi alkoholin myyntiin vaikuttaa ainakin Etelä-Savossa läpi kulkevien lomamatkailijoiden ja mökkiasukkaiden ostot.


Taulukko 5. Alkoholin myynti ja päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat

Alkoholiperäiset syyt ovat kärjessä varsinkin työikäisten miesten kuolinsyissä. Taulukko 6 osoittaa tältä osin suuria, mutta tasoittuvia eroja hankealueiden välillä. Yleisesti ottaen vuosittaiset suuret vaihtelut herättävät kysymyksen yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksista lukuarvoihin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa.


Taulukko 6. Alkoholi- ja itsemurhakuolleisuus

Edellä ollut kuvaus havainnollistaa hyvin sitä, miten erilaisissa toimintaympäristöissä Kaste-ohjelman kehittämistyön pitäisi olla vaikuttavaa. Seuraavaksi tarkastellaan hankejulkaisussa mukana olleiden Länsi-hankkeiden ja Arjen mielen tulokulmaa tässä kehittämistyössä.



Länsi-hankkeet kuntien päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä tukemassa
Länsi 2012 on Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämishanke ja Länsi 2013 sen jatko- ja juurruttamishanke. Käytämme tässä julkaisussa termiä Länsi-hankkeet, silloin kun tarkoitamme molemmissa hankkeissa tehtyä kehittämistyötä. Länsi 2012
-hankkeen lähtökohtana oli huoli kasvavista päihde- ja mielenterveysongelmista ja niistä aiheutuva toiminnan systemaattisen kehittämisen tarve. Hankevalmistelu käynnistettiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa tehtyjen selvitysten ja kehittämistyön jatkoksi Satakunnan sairaanhoitopiirin aloitteesta vuonna 2008. Satakunnassa oli jo aiemmin käynnistetty Alkoholiohjelman hanketuella päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien laatiminen ja toimeenpano. Suunnitelmatyöstä saatujen kokemusten pohjalta kehittämistyön keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen. (Länsi 2012 hankesuunnitelma.)
Länsi 2012 -hanke toteutettiin ajalla 1.3.2010–31.10.2012. Sen kokonaiskustannukset olivat 1,7 miljoonaa euroa. Länsi 2013 -hanke käynnistettiin 1.10.2012, jotta edellisen hankkeen pilotit pääsivät jatkamaan keskeytymättä kehittämistyötään. Hanke päättyy 31.10.2013 ja sen kokonaiskustannukset ovat noin 0,8 miljoonaa euroa. Molempiin hankkeisiin saatiin Kaste-ohjelmasta 75 prosentin hankerahoitus. Hankekokonaisuus käsitti kaikki 20 kuntaa Satakunnasta ja 11 kuntaa Varsinais-Suomesta sekä Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit, väestömäärältään noin 540 000 asukasta. Jo suunnitteluvaiheessa hankkeen yhteistyökumppaneiksi saatiin keskeiset valtakunnalliset päihde- ja mielenterveysjärjestöt sekä alueen sosiaalialan osaamiskeskukset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. (Länsi 2012 loppuraportti; Länsi 2013 hankesuunnitelma.)
Hankkeen tavoitteet
Länsi 2012 -hankkeen tavoitteiksi asetettiin:

  1. Hyviin käytäntöihin tai näyttöön perustuvien toimintamallien käyttöönotto ja edelleen kehittäminen mielenterveyden edistämisessä sekä päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyssä.

  2. Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla.

  3. Alueellisten päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien juurruttaminen ja edelleen kehittäminen arjen toimintaa ohjaaviksi suunnittelutyövälineiksi.



Länsi 2013 -jatko- ja juurruttamishanke toteutettiin sen vuoksi, että alkuperäinen hankeaika todettiin liian lyhyeksi laajan tavoitteiston toteuttamisessa. Jatkohankkeen tavoitteisiin kirjattiin edellä mainittujen lisäksi asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen ja suunnitelmien vuosittainen arviointi. Nämäkin tavoitteet olivat olleet jo Länsi 2012 -hankkeen tavoitteistossa, mutta juurruttamisvaiheessa niihin haluttiin kiinnittää erityistä huomiota.
Hankkeen toteuttaminen
Länsi-hankkeissa painotettiin sitä, että hanketyöllä tuetaan paikallisen kuntaorganisaation vastuulla olevaa kehittämistyötä. Tätä korostettiin organisoimalla hankkeet pääsääntöisesti kunta- tai yhteistoiminta-alueen kattaviksi piloteiksi (kuvio 1). Paikallista kehittämistyötä korostettiin lisäksi siten, että pilotit järjestivät itse koulutuksensa yhteisen koulutussuunnitelman pohjalta. Hanketyöntekijät pyrittiin myös rekrytoimaan pilottien omasta henkilöstöstä, jotta hankkeen tuella lisääntynyt substanssi- ja kehittämisosaaminen jäisi alueen käyttöön. Oman henkilöstön rekrytoinnissa onnistuttiin osittain tai kokonaan yhdeksässä pilotissa. Kehittämistyön onnistumisessa tärkeäksi osoittautui työntekijän valinnan ohella organisaation kehittämistyöstä vastuussa olevan esimiehen sekä pilotin oman ohjausryhmän tuki, kuten neljännessä luvussa olevassa artikkelissa kuvataan. Pilottien vertaisarviointitilaisuudet osoittautuivat hyväksi keinoksi sitouttaa ohjausryhmän jäseniä kehittämistyön tueksi.
Kuvio 1. Länsi 2013 -hankkeen organisoituminen
Länsi-hankkeita hallinnoi Satakunnan sairaanhoitopiiri (SATSHP). Hankkeen laaja ohjausryhmä koostui kaikkien mukana olevien pilottialueiden ja kuntayhtymien edustajista, koulutuksesta vastaavien organisaatioiden, alan järjestöjen ja yritysten asiantuntijoista sekä kokemusasiantuntijoista. Myös varajäsenillä oli oikeus osallistua kaikkiin kokouksiin. Pilotit nimesivät lisäksi projektityöntekijöidensä tueksi omat ohjaus- tai johtoryhmänsä. Hankekokonaisuutta koordinoivat projektipäällikkö (hankejohtaja-nimikkeellä Länsi 2013
-hankkeessa) ja osa-aikainen projektisihteeri. Hankkeen yhteisissä asiantuntijatehtävissä käytettiin ostopalveluna sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:n päihdetyön erityissuunnittelijaa.
Konkreettisia kehittämistoimia toteutettiin kaikissa hankkeessa mukana olleissa kunnissa pilotteina, jotka tekivät keskenään tiivistä yhteistyötä hankkeen organisoimissa verkostoissa (ks. kuvio 1). Piloteista kymmenen oli joko yksittäisen kunnan tai yhteistoiminta-alueen kattavia, yksi pilotti oli useista kunnista muodostuva palvelualuekokonaisuus ja yksi Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystyksen selviämishoitoyksikkö -pilotti. Länsi 2013
-hankkeessa käynnistettiin edellä mainittujen lisäksi aikuispsykiatrian potilaiden lasten tukimalli -pilotti. Pilotit ovat kuvanneet kehittämistyönsä keskeisimmät tulokset Innokylän sivuille.1 Konkreettiset kehittämistoimet jaettiin kolmeen ryhmään, joista kukin pilotti valitsi itselleen yhden tai useampia pilotoitavia toimenpiteitä:

1. ehkäisevän työn konkretisoiminen,

2. ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen, ja

3. päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien kehittäminen.


Pilottien keskinäistä verkostoitumista ja hankeen tavoitteiden toteutumista edistettiin valmisteluvaiheesta lähtien kolmen eri teemaryhmän toiminnalla ja vuoden 2012 alusta teemaryhmät korvanneilla kehittämispäivillä. Verkostokokouksiin osallistui pilottien hanketyöntekijöiden ja vastuuhenkilöiden lisäksi koulutusta, järjestöjä ja yrityksiä edustaneita asiantuntijoita. Koulutus kohdennettiin kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa toimivalle henkilöstölle. Koulutuksen painopisteinä olivat päihde- ja mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen, puheeksiotto, motivoiva haastattelu sekä myönteinen asennoituminen peruspalveluissa tehtävään päihde- ja mielenterveystyöhön.
Kehittämistyön tulokset
Hanketyön odotetut tulokset voidaan Länsi 2013 hankesuunnitelman mukaan tiivistää seuraavasti:


  1. Hankealueen kuntien sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluissa on laajasti käytössä päihde- ja mielenterveyshäiriöiden tunnistamisen ja puheeksi ottamisen menetelmiä

  2. Ryhmämuotoisten menetelmien käyttö on laajentunut päihde- ja mielenterveysongelmien hoidossa osana sosiaali- ja terveystoimen peruspalveluja

  3. Päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä on otettu pysyvästi käyttöön uusia toimintamalleja kaikissa piloteissa

  4. Asiakkaiden osallisuuden toteuttamisessa on kokeiltu ja otettu käyttöön uusia menetelmiä kaikissa piloteissa

  5. Hankealueen kunnissa on päivitetyt päihde- ja mielenterveyssuunnitelmat, joiden vuosittaisesta arvioinnista ja päivittämisestä on sovittu

Hankekokonaisuuden arvioinnista on yhteistyösopimus Tampereen yliopiston Porin yksikön kanssa. Koko hanketyötä koskeva loppuarviointi laaditaan kesällä 2013, tämän hankejulkaisun kirjoittamisen jälkeen. Arviointi toteutettiin kolmessa vaiheessa vuoden välein alkuvuodesta 2011, 2012 ja 2013. Sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalvelutyössä toimiville tehdyn menetelmien käyttöön liittyvän kyselyjen lisäksi toteutettiin ensimmäisessä vaiheessa fokusryhmäkeskustelu sekä toisessa ja kolmannessa vaiheessa vertaisarviointi pilottipareittain. (Rostila 2011; Rostila 2012.) Alpo Komminahon ja Ilmari Rostilan artikkelissa julkaisumme neljännessä luvussa on kuvaus Länsi-hankkeiden arvioinnista.


Alkuarvioinnin mukaan ehkäisevän työn menetelmät olivat käytössä vain jossain määrin tai vähäisessä määrin kuntien perustason työssä. Myös ryhmämuotoisten menetelmien käyttö oli vähäistä. Arvioinnin toisen ja kolmannen vaiheen tulosten mukaan menetelmien käytössä oli hankeaikana tapahtunut positiivista muutosta pääasiassa aikuisväestön kohdalla, vaikka tavoiteltua tasoa ei saavutettukaan. Vertaisarvioinnin ja ohjausryhmän antaman palautteen mukaan hankkeessa on yleisesti ottaen onnistuttu hyvin omien toimintamallien kehittämisessä ja suhteessa yleisiin tavoitteisiin ottaen huomioon hankkeessa käytettävissä olleet resurssit ja aika. (Rostila 2012.)
Länsi 2012 -hankkeessa painottui varhaisen vaiheen päihteiden käytön tunnistaminen ja puheeksioton kehittäminen, mistä syystä mielenterveysasioita pyrittiin tuomaan korostuneesti esille Länsi 2013 -hankkeessa. Audit-kyselyn käyttö ja etenkin sen tulosten kirjaaminen ei ole vielä hankkeiden jälkeenkään itsestäänselvyys sosiaali- ja terveystoimen asiakastyössä asenteet päihteistä kysymistä kohtaan ovat edelleen nihkeät verrattuna esimerkiksi tupakoinnista kysymiseen. Monessa pilotissa on saatu kehitettyä paikallinen toimintamalli päihteiden riskikäytön tai mielenterveyshäiriön tunnistamisen ja tunnistamisen jälkeiseen toimintaan. Toimintamallien käyttöön ottamista on ohjeistettu siten, että voidaan uskoa myös päihteistä kysymisen vähitellen juurtuvan käyttöön. Hankejulkaisumme kolmannessa ja neljännessä luvussa on useita varhaisvaiheen toimintamallien käyttöön ottoon liittyviä artikkeleita.
Ryhmämuotoisten menetelmien käytön laajentamiseen paneutui hankeaikana vain pari pilottia. Ilmeisesti ryhmien käytön lisäämiseen ei ole samanlaisia asenteellisia esteitä kuin päihteistä ja mielenterveydestä kysymiseen - ainakin arviointikyselyn kolmannen vaiheen alustavien tulosten mukaan ryhmien käyttö on hankeaikana laajentunut.
Väestöryhmittäin tarkasteltuna Länsi 2012 -hankkeen tukema kehittämistyö painottui hankekuntien toiveiden mukaisesti lapsiin, nuoriin ja aikuisväestöön. Kaikissa piloteissa on työstetty ja otettu käyttöön omia ehkäisevän työn toimintamalleja. Vasta hankkeen kautta annetun informaation myötä kunnissa on tunnistettu tarve kiinnittää huomiota ikäihmisten päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä ylisukupolvisen ongelmien siirtymisen ehkäisyyn. Länsi 2013 -hankkeen aikana useat pilotit järjestivätkin tehostetusti koulutusta ikäihmisten ongelmien tunnistamiseen ja puheeksiottoon. Julkaisumme kolmannessa luvussa on artikkeli, jossa kuvataan varhaisen puuttumisen ja puheeksioton mallin käyttöön ottoa Porin neuvolatyössä ja kotihoidossa. Ylisukupolvisen ongelmien siirtymisen ehkäisy jäi Länsi 2012 -hankkeessa vähälle huomiolle, koska niihin liittyvät menetelmät ovat vieraita henkilöstölle. Tämän vuoksi jatkohankkeessa käynnistettiin uusi pilotti, jossa kehitetään aikuispsykiatrian potilaiden lasten tukimallia. Länsi-hankkeissa toteutetuista ylisukupolvisten ongelmien siirtymisen ehkäisyn piloteista on kolmen artikkelin kokonaisuus hankejulkaisumme toisessa luvussa.
Alkoholiohjelman tuella kehitetty Paikallinen alkoholipolitiikka (Pakka) -toiminta on osoittautunut suureksi mahdollisuudeksi ehkäisevän päihdetyön kentässä. Pakka-toiminnalla pyritään vahvistamaan paikallista sosiaali- ja terveysperusteista alkoholipolitiikkaa integroimalla virallinen valvonta ja sääntely epäviralliseen sosiaaliseen sääntelyyn. (Tamminen 2012.) Porin Pakka-toiminta on saanut ansaittua huomiota sekä hankkeen sisällä että valtakunnallisesti (Ilvonen 2011; ks. http://www.porinpakka.fi/ ). Porin esimerkin rohkaisemana Pakka-toimintaa on aloitettu muutamissa hankealueen kunnissa. Se on osoittautunut haasteelliseksi toiminnaksi, johon tarvitaan ehdottomasti nimetty koordinoiva työntekijä. Toiminnan vakinaistaminen näyttää olevan vaikeaa tilanteessa, jossa kunnat joutuvat miettimään säästökohteita kaikista henkilöstöresursseistaan. Hankejulkaisumme toisessa luvussa on artikkeli Pakka-toiminnan lähtökohdista ja toteuttamisesta Porissa.
Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystyksen selviämishoitoyksikön toiminta on yksi esimerkki hankkeen tuella vakiintuneesta uudesta toimintamallista (Hakala 2011). Päihtyneiden hoito on parantunut koko päivystysalueella. Yhteispäivystyksessä on ryhdytty seuraamaan Audit-C -kyselyn tekemistä. Toistuvasti päivystyksessä käyvien potilaiden määrä on vähentynyt hankeaikana tehtyjen interventioiden myötä. Samoin on vähentynyt päihtyneille tehtyjen M1-lähetteiden määrä. Selviämishoitoyksiköstä ja päihdesairaanhoitaja-toimintamallin kehittämisestä on artikkeli julkaisumme kolmannessa luvussa. Kolmannessa luvussa on myös artikkeli ainoasta Länsi-hankkeiden tuella toteutetusta palvelurakenteita koskevasta kehittämistyöstä eli psykososiaalisten resurssien kokoamisesta Pohjois-Satakunnassa.
Pilotteja rohkaistiin osallisuuden kokeiluihin Länsi 2012 -hankkeen alussa laaditulla osallisuuden teemaan johdattelevalla opiskelijatyöllä (Pakarinen 2010) ja hankkeen puolivälissä julkaistulla kahden pilotin esimerkillä (Pakarinen 2011). Asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuuden lisääminen palveluiden kehittämisessä ja strategisessa suunnittelussa osoittautui alun vaikeuksien jälkeen palkitsevaksi kokemukseksi. Länsi-hankkeiden aikana tehtiin monessa pilotissa Bikva-menetelmään perustuvia ryhmähaastatteluja asiakaspalautteen kokoamisen sekä päihde- ja mielenterveyssuunnitelman laatimisen tueksi. Osallisuuden toteuttamismuotoja ovat olleet lisäksi erilaiset kuntalaisille avoimet tapahtumat ja paneelikeskustelut, kansalaiskyselyt mielenterveys- ja päihdepalveluista ja alkoholiasenteista sekä asiakas- ja potilaskyselyt. Hanketyön kokemusten perusteella osallisuuden eri muotojen kokeilujen voi uskoa vakiintuvan ja leviävän. Osallisuuden kokeiluista ja Bikva-menetelmän käytöstä on esimerkkejä hankejulkaisumme ensimmäisessä luvussa olevissa artikkeleissa.
Länsi-hankkeiden tuella on laadittu tai päivitetty päihde- ja mielenterveyssuunnitelmia kaikilla pilotointialueilla. Kaikissa kunnissa ei ole valmista suunnitelmaa hanketyön päättyessä, mutta suunnitelmat ovat valmistumassa muutamaa kuntaa lukuun ottamatta. Suunnitelmatyön ulkopuolelle jääneet kunnat ovat poikkeuksetta sellaisia, joilla ei ole ollut hankeaikana selvyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen liittyvästä kuntayhteistyön suunnasta. Vaikka suunnitelmat ovat olemassa, ei suunnitelmia ole otettu hankkeen tavoitteen mukaisesti arkikäyttöön kehittämistyön seurannan ja ohjauksen välineeksi. Kuntastrategioihin ja talousarvioihin asti päihde- ja mielenterveystyön tavoitteita on saatu vain poikkeustapauksissa. Strategiatyö on mielestämme kehittämistyön perusta. Sen vuoksi olemme antaneet runsaasti tilaa sekä strategiatyön perusteille että esimerkkikuvauksille pienissä ja isoissa kuntayhteisöissä hankejulkaisumme toisessa luvussa.
Länsi-hankkeilla luvattiin saada aikaiseksi todellista muutosta toiminta- ja työskentelytavoissa. Hankkeissa on tehty hankehakemuksissa luvattua kehittämistyötä ja saatu aikaan muutosta tavoitteiden mukaiseen suuntaan. Hanketyöllä on voitu tukea Mieli-suunnitelman ehdotusten toimeenpanoa: ongelmien ja haittojen ehkäisy on vahvistunut perus- ja avopalveluissa aiempaa laajempaan käyttöön otettujen tunnistamisen menetelmien myötä sekä päihde- ja mielenterveyssuunnitelmien laatimisen ja päivittämisen myötä. Kaste-hankkeisiin varattu aika on kuitenkin lyhyt asenteellisten muutosten tai väestötason vaikutusten aikaan saamiseen. Tästä johdantoluvun kuvauksesta käynee myös lukijalle ilmi, miksi noin kaksi ja puoli vuotta kestäneen Länsi 2012 -hankkeen jatkoksi tarvittiin vuoden kestävä Länsi 2013 jatko- ja juurruttamishanke. Koko hanketyötä koskeva arviointi ja laajempi raportointi hanketyöstä tehdään keväällä ja kesällä 2013. Raportit ja hanketyössä tehdyt toimintamallien kuvaukset ovat aikanaan luettavissa Satakunnan sairaanhoitopiirin sekä Innokylän sivuilta.

Arjen mieli – laatua ja suunnitelmallisuutta mielenterveys- ja päihdetyön arkeen Itä- ja Keski-Suomessa 2011 - 2013
Taustaa
Arjen mieli -hankkeen suunnitteluvaiheessa asiantuntijoiden keskustelussa täsmentyivät yhteiset haasteet. Todettiin, että alueilla on aiemmin tehty erilaista, usein pienimuotoista kehittämistä, ja että laajempien kokonaisuuksien näkökulmaa tarvitaan. Todettiin myös, että kuntien rakennemuutoksissa on päädytty erilaisiin ratkaisuihin, ja että esimerkiksi kuntien yhteistyö on eri alueilla erilaisessa vaiheessa. Siitä huolimatta arjen työn haasteet ovat hyvin samanlaiset.
Hanketta valmisteltiin yhteisissä kokouksissa, joissa keskusteltiin haasteista ja tärkeimmistä kehittämisen kohteista sekä suunnista. Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus kokosi taustatietoa Itä-Suomen alueelta maaliskuussa 2010 ja järjesti avoimia työkokouksia itä- ja keskisuomalaisille mielenterveys- ja päihdealan toimijoille syksyllä 2010. Lisäksi valmistelijat tuottivat hankesuunnitelmaa varten alueilta taustamateriaalia, kokosivat osallistujia ja laativat alueen näkökulmalle perustuvan suunnitelman tai suunnitelma-aihion alueellisen työn painopisteistä. Itä- ja Keski-Suomen alueellinen Kaste-johtoryhmä johtoryhmä näki mielenterveys- ja päihdehankesuunnitelman alueelle tärkeänä laajana kokonaisuutena, jossa eri kehittämisteemat ja lukuisa joukko eri toimijoita kokoaa yhteen hyvin pirstaloitunutta ja paljon rajapintoja sisältävää kenttää. Kehittämisen painospisteinä olivat Itä- ja Keski-Suomessa Kaste 1 -ohjelmakaudella terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lasten ja perheiden palveluiden, vanhustyön sekä mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen. Kolmen ensiksi mainitun osa-alueella oli kehittäminen jo käynnissä. Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuuden toteuttaminen oli luonnollisesti loppusilaus Itä- ja Keski-Suomen kehittämistavoitteiden toteutumiselle Kaste 1 -ohjelmakaudella.
Arjen mielen tavoitteet
Hankkeessa kunnat ja kuntayhtymät kehittivät mielenterveys- ja päihdepalvelujen suunnitelmallisuutta, toimintamalleja, sisältöjä ja laatua niin, että ne edistävät mielenterveys- ja päihdepalveluiden rakenteiden uudistamista ja valtakunnallisten ohjelmien sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden laatusuositusten toteuttamista. Hankkeen toiminnat tukivat kansallisten Kaste - ja Mieli 2009 -ohjelmien pitkän aikavälin tavoitteita.
Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteita ja niihin tähtäävä toiminta tiivistetysti:
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien laatimisen sekä suunnitelmallisuuden ja selkeämmän vastuunjaon edistäminen. Hankkeessa selvitetään hankkeeseen osallistuvien kuntien ja seutukuntien mielenterveys- ja päihdesuunnitelmien nykytilanne ja edistetään suunnitelmallisuutta ja olemassa olevan tiedon sekä tietojärjestelmien hyödyntämistä.
Yhteistyön parantaminen peruspalvelujen, psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelujen kesken. Hankkeessa toteutetaan paikallisia, työpaikkojen kehittämisprojekteja, joissa yhdessä etsitään konkreettisia keinoja yhteistyön sujuvuuden ja saumattomuuden parantamiseen. Paikalliset projektit perustuvat alueellisen kokonaisuuden suunnitelmallisuudelle.
Peruspalvelujen vahvistaminen osana palvelukokonaisuutta. Hankkeen paikallisissa kehittämisprojekteissa toteuttajina on keskeisesti mukana peruspalvelujen henkilöstö. Mielenterveys- ja päihdetyön osaamista vahvistetaan peruspalveluissa.
Avohoitopainotteisuutta lisätään ja toiminnan laatua kehitetään. Hankkeessa luodaan ja juurrutetaan kuntouttavia ja kriisejä ehkäiseviä toimintamalleja lähipalveluihin, asumispalveluihin ja kotiin vietäviin palveluihin. Palvelujen tarpeen ja laadun arvioimista kehitetään ja osaamista vahvistetaan.
Mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävän työn rakenteiden luomista edistetään, menetelmiä juurrutetaan ja osaamista vahvistetaan. Hankkeessa luodaan ehkäisevän työn paikallisia toimintamalleja ja yhteistyötä eri-ikäisten kuntalaisten peruspalveluihin. Vahvistetaan osaamista ehkäisevässä työssä, varhaisessa ongelmien tunnistamisessa ja ongelmiin puuttumisessa. Edistetään ehkäisevän työn konkreettista kirjaamista mielenterveys- ja päihdesuunnitelmiin ja korostetaan tiedotuksessa niiden merkitystä suunnitelmalliselle hyvinvointia ja terveyttä edistävälle toiminnalle.
Harvaan asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen. Erityisenä näkökulmana edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamisessa otetaan huomion harvaan asutut alueet toiminta- ja elinympäristönä. Hankkeessa kehitetään mielenterveys- ja päihdeasiakkaan tarvitsemia palveluita tasavertaisemmin saavutettaviksi niin, että otetaan huomioon pitkien etäisyyksien ja huonojen kulkuyhteyksien haasteet.
Asiakaslähtöisyys vahvistuu osana palvelujen kehittämistä ja toteutusta. Yhteisenä näkökulmana edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamisessa otetaan huomioon erilaisten asiakkaiden elämäntilanteet ja palvelun ja hoidon tarpeet. Hanke tukee asiakaslähtöistä kehittämistä työryhmien työssä laatimalla asiakaslähtöisen kehittämisen yhteisen viitekehyksen, jonka avulla työryhmät voivat jäsentää erilaisten asiakkaiden tilanteita ja niiden ottamista huomioon kehittämisessä ja palveluissa.

Yüklə 256,62 Kb.

Dostları ilə paylaş:
  1   2   3   4   5   6   7   8   9   ...   12




Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©genderi.org 2024
rəhbərliyinə müraciət

    Ana səhifə