Jyseli 2025 – Rakennemalli 20X0

JYSELI 2025 – Rakennemalli 20X0

• JYSELI 2025 – Rakennemalli 20X0

Jyväskylän seudun keskeisten alueiden saavutettavuus kaikilla kulkutavoilla on hyvä ja liikennejärjestelmän avulla on edis-tetty toimivan, turvallisen ja viihtyisän kaupunkirakenteen syntymistä. Jyväskylän keskusta, aluekeskukset ja kuntakes-kukset ovat seudun houkuttelevimpia kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen sijoittumispaikkoja.

• Jyväskylän seudun keskeisten alueiden saavutettavuus kaikilla kulkutavoilla on hyvä ja liikennejärjestelmän avulla on edis-tetty toimivan, turvallisen ja viihtyisän kaupunkirakenteen syntymistä. Jyväskylän keskusta, aluekeskukset ja kuntakes-kukset ovat seudun houkuttelevimpia kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen sijoittumispaikkoja.

• Jyväskylän seudun henkilöliikenteen kehittämisen painopiste on siirretty ympäristöä vähemmän kuormittaviin liikenne-muotoihin – kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Henkilöautojen osuus kaikista matkoista on alentunut ja kevyt- ja joukkoliikenteen osuus ja houkuttelevuus on lisääntynyt.

• Seudun ulkoiset yhteydet on parannettu tasolle, joka turvaa Jyväskylän seudun saavutettavuuden valtakunnantasolla ja luo edellytykset elinkeinotoiminnan kehittämiselle alueella.

Yhdyskuntarakenne

• Yhdyskuntarakenne

• 2. Liikenteen ja liikkumisen hallinta

• 3. Joukkoliikenne

• 4. Kävely ja pyöräily

• 5. Jyväskylän keskus-tan kehittäminen

• 6. Liikenneverkkojen kehittäminen

Luokka 1:

• Luokka 1:

• Joukkoliikennekaupunki (paras luokka) => pyritään keskittämään maankäyttöä

• Luokka 2:

• Seutuliikenteen laatukäytävät (seutuliikenteen parhaat yhteysvälit), parhaat maankäyttö-alueet kaupunkialueen ulkopuolella

• Luokka 3:

• Muut säännöllisen reittiliiken-teen vaikutusalueella olevat alueet, voi lisätä maankäyttöä harkiten

• Luokka 4:

• Säännöllisen joukkoliikenteen ulkopuolella olevat alueet, ei lisää maankäyttöä

Yhdistelmämallissa joukkoliikenteen kehittämis- ja säilymis-edellytykset ovat oleellisesti nykytrendiä paremmat, koska asutusta keskitetään ja tiivistetään joukkoliikenteen runkoyhteyksien varsille.

• Yhdistelmämallissa joukkoliikenteen kehittämis- ja säilymis-edellytykset ovat oleellisesti nykytrendiä paremmat, koska asutusta keskitetään ja tiivistetään joukkoliikenteen runkoyhteyksien varsille.

• FLOW– ja KNOW -vyöhykkeet tukeutuvat joukkoliikenteen kehittämiskäytäviin ja kaupunkiliikenteen runkolinjoihin. Tälle alueelle pystytään järjestämään jopa henkilöauton kanssa kilpailukykyisiä joukkoliikennepalveluja. Asutuksen keskittäminen tälle alueelle edesauttaa joukkoliikenteen edelleen kehittämistä.
• GROW –alueet tukeutuvat Saviota ja Kuhanniemeä lukuunottamatta pääosin oivallisesti nykyiseen pidempimatkaisen vakiovuoroliikenteen verkkoon. Joukkoliikenteen saavutettavuus riippuu kuitenkin viime kädessä asutuksen sijoittumisetäisyydestä runkolinjoilta sekä kevytliikenne- ja pysäkkijärjestelyistä.
• SLOW –alueet ovat henkilöautoalueita, eikä näille alueille pystytä järjestämään säännöllistä joukkoliikennettä. Perusasiointiyhteyksiä ja lakisääteisiä kuljetuksia hoidetaan mahdollisesti kutsu- tai palveluliikenteellä.

FLOW ja KNOW: Säännöllinen ja tiheävuoroinen joukkoliikenne kaikkina päivinä ympäri vuoden. Vuoroväli pääosin 60 minuuttia tai vähemmän. Kesällä tarjontaa hieman talvikautta vähemmän.

• FLOW ja KNOW: Säännöllinen ja tiheävuoroinen joukkoliikenne kaikkina päivinä ympäri vuoden. Vuoroväli pääosin 60 minuuttia tai vähemmän. Kesällä tarjontaa hieman talvikautta vähemmän.

• GROW: Pitempimatkaisen joukkoliikenteen ansiosta kohtuulliset tai hyvät joukkoliikennepalvelut . Koulupäivinä noin 5-10 vuoroa/suunta. Aikataulut eivät ole säännölliset. Kesällä ja viikonloppuisin tarjonta selvästi koulupäivätarjontaa vähäisempää. 

• SLOW: Minimipalvelutaso ja lakisääteiset koulu- ja sosiaalitoimen kuljetukset hoidetaan yhteiskunnan tukemina. Joukkoliikenne kutsuliikennettä, palveluliikennettä, asiointitakseja tai koululaisvuoroja. Minimipalvelutaso on kaksi edestakaista asiointiyhteyttä/viikko.

• Palvelutasoon vaikuttaa oleellisesti joukkoliikenteen tulevaisuuden hoitomalli. Oletettavasti ainakin FLOW- ja SLOW vyöhykkeillä tulee käyttöön malli, jossa viranomainen päättää palvelutasosta.

Perusverkko (Vt4, Vaajakosken ohitus, Kuokkalan kehätie, Laukaantien parantaminen, Vt4 Kirri-Vehniä)

• Perusverkko (Vt4, Vaajakosken ohitus, Kuokkalan kehätie, Laukaantien parantaminen, Vt4 Kirri-Vehniä)

• Tieverkko- ja joukkoliikennesuunnittelu käynnissä.

Yhdistelmämalli parantaa kestävän liikkumisen (joukko- ja kevytliikenteen) toimintaedellytyksiä ja vähentää henkilöautoliikenteen matkoja (käytön tarvetta)

• Yhdistelmämalli parantaa kestävän liikkumisen (joukko- ja kevytliikenteen) toimintaedellytyksiä ja vähentää henkilöautoliikenteen matkoja (käytön tarvetta)

• Yhdistelmämalli luo edellytyksiä joukkoliikenteen nykyisten runkoyhteyksien tarjonnan kehittämiselle (KNOW ja FLOW).

• Yhdistelmämallissa matkojen keskimääräinen pituus nykytilanteeseen verrattuna kasvaa jonkin verran mutta on lyhyempi kuin trendimallissa.

• Liikenneverkon kuormitus lisääntyy erityisesti Laukaa-Jyväskylä-Muurame –akselilla.