Keikyän Säästöpankki



Yüklə 35 Kb.
tarix25.07.2018
ölçüsü35 Kb.
#59175

KEIKYÄN SÄÄSTÖPANKKI 1917-1989

Keikyän Säästöpankin perustamisvaiheet liittyvät läheisesti Keikyän kunnan ja seurakunnan perustamisvaiheisiin. Keikyä kuului 1900-luvun alussa vielä Huittisiin, mutta asukkaat pitivät asioimista emäseurakunnan keskukseen Lauttakylään, joka sijaitsi 9-14 kilometrin päässä, hankalana etenkin syksyllä ja talvella. Sitkeiden ponnistelujen jälkeen Keikyä sai oman seurakunnan vuonna 1919 ja itsenäisen Keikyän kunnan toiminta aloitettiin 1. tammikuuta 1920.


Keikyän maamiesseuran johtokunta oli 1910-luvulla keskuudessaan pariin otteeseen keskustellut oman rahalaitoksen tarpeellisuudesta Keikyässä. Välttämättömänä pidettiin, että tulevan kunnan ja seurakunnan raha-asiat hoidettaisiin paikallisessa rahalaitoksessa. Myös Keikyän Osuusmeijerin hallitus oli kiinnostunut oman rahalaitoksen perustamisesta Keikyään. Aluksi suunniteltiin osuuskassan perustamista.
Lokakuun 22. päivänä 1916 pidettiin seuratalo Heimolassa Keikyän maamiesseuran kokous, jossa aiottiin panna hanke alulle. Kun osuuskassa-asiaa selostamaan pyydetty henkilö ei saapunutkaan kokoukseen, ehdotti opettaja Oskari Salonen säästöpankin perustamista Keikyään. Asiaan innostuttiin ja samassa kokouksessa päätettiin perustaa Keikyän Säästöpankki ja valittiin toimikunta valmistamaan asiaa. Toimikuntaan tulivat maanviljelijät Verner Kyläkoski, Fredrik Aarinen ja Kalle Tala sekä opettajat Frans Niemelä ja Oskari Salonen.
Varsinainen Keikyän Säästöpankin perustava kokous pidettiin seuratalo Heimolassa 4. tammikuuta 1917. Kokouksessa olivat läsnä maanviljelijät Verner Kyläkoski, J. V. Ranta, Kalle Tala, Jalmari Honko, Vihtori Rauhala, Frans Karvo, Kalle Markula, Kustaa Järä, Oskari Torpo, Juha Ojala, Fredrik Aarinen, Juha Mattila, kauppias Kalle Toivonen ja opettaja Oskari Salonen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Verner Kyläkoski ja sihteerinä Oskari Salonen.
Säästöpankin perustajien seuraavassa kokouksessa 29. kesäkuuta 1917 valittiin Keikyän Säästöpankin ensimmäinen isännistö. Valituiksi tulivat kauppaneuvos Alfred Viljanen, maanviljelijät Fredrik Aarinen, Verner Kyläkoski, Johannes Ranta, Jalmari Honko, Feliks Torpo, Juha Ojala, Vihtori Rauhala, Kalle Tala, Kalle Jarttu, Kalle Hossa ja opettaja Oskari Salonen.
Isännistö piti ensimmäisen kokouksensa 14. heinäkuuta 1917 Keikyän koululla. Isännistön puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Johannes Ranta ja varapuheenjohtajaksi maanviljelijä Feliks Torpo. Isännistö valitsi pankin ensimmäisen hallituksen, johon kuuluivat maanviljelijät Verner Kyläkosken, Fredrik Aarisen, Vihtori Rauhalan ja opettaja Oskari Salosen sekä varalle maanviljelijät Kalle Hossan ja Kalle Talan. Hallituksen kokoonkutsujaksi nimettiin Verner Kyläkoski.
Kun Turun ja Porin läänin kuvernööri oli lokakuussa vahvistanut Keikyän Säästöpankin säännöt, pankin hallitus piti ensimmäisen kokouksensa Keikyän koululla 9. marraskuuta 1917. Säästöpankin hallituksen puheenjohtajaksi ja kamreeriksi valittiin maanviljelijä Verner Kyläkoski, varapuheenjohtajaksi ja rahastonhoitajaksi valittiin maanviljelijä Fredrik Aarinen ja kirjanpitäjäksi rouva Hilda Salonen.
Pankin toiminta aloitettiin 1. joulukuuta 1917 Keikyän koululla, jossa opettaja Salonen luovutti työhuoneensa pankin käyttöön ilman vuokraa, lisätilana käytettiin koulun eteistä. Pankkia pidettiin aluksi auki kerran viikossa, jokaisena lauantaina. Pankin kantarahastoon oli ennen pankin toiminnan aloittamista kerätty lahjoitusvaroin 1 000 markkaa.
Pankin ensimmäisenä aukiolopäivänä 1. joulukuuta 1917 avattiin 14 säästötiliä ja talletusten määrä oli 11 320 markkaa. Ensimmäisen 1 000 markan talletuksen teki kauppias B. Mattinen, joka oli jo aikaisemmin pyytänyt, että pankin säästötili n:o 1 varattaisiin hänelle. Muut ensimmäisen päivän tallettajat olivat maanviljelijät Vihtori Rauhala, Juha Mattila, Junno Honko, Frans Karvo (kaksi eri talletusta), Kalle Iso-Honko, Kalle Tuomisto, Kalle Ilola, neiti Lempi Markula, työmiehet Kalle Luoti ja Toivo Tuomi, Fr. Vatka sekä Villilän sonniyhdistys.
Ensimmäiset lainat myönnettiin 29. joulukuuta 1917. Lainansaajat olivat tilallinen Kalle Jaatsi (1 400 markkaa), Keikyän kunta, lainanottajana työmies W. Oittinen (1 000 markkaa), tilallinen P. Torpo (2 500 markkaa) ja työmies Wäinö Lehtoranta (200 markkaa).
Vuonna 1921 muutettiin pankki uuteen toimipaikkaan Honkolan Iso-Hongolle. Keväällä 1926 siitä muutettiin Mäntysen taloon, josta saatiin pankille ensimmäisen kerran varsinainen oma pankkihuone.
Tammikuun 1. päivänä 1927 lisättiin pankin aukioloaikoja niin, että se oli avoinna kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja perjantaisin kello 17-18. Aukioloajat kävivät kuitenkin pian liian lyhyiksi, koska pankin liiketoiminta laajeni ja vilkastui. Vuoden 1929 alusta pankki oli auki joka arkipäivä.
Tammikuun 5. päivänä 1938 pankki osti maanviljelijä Vilho Pohjanlehdolta tontin Äetsän-Kauvatsan maanteiden risteyksestä Kaakin tilan maalta omaa toimitaloa varten. Oma toimitalo valmistui vuonna 1940 ja oli ensimmäisen kerran avoinna yleisölle 1. heinäkuuta 1940.
Vuonna 1951 perustettiin pankille sivukonttori kunnan taajimmin asutulle alueelle Pehulaan. Se aloitti toimintansa Nummelan talossa Pehulassa 1. heinäkuuta 1951. Huhtikuun 1. päivänä 1958 ostettiin Pehulan konttorille oma toimitalo Veikko Långilta Pehulasta.
Pian huomattiin, että pankin pää- ja sivukonttorit olivat liian lähellä toisiaan ja Kokemäenjoen itäpuolellekin olisi saatava pankin konttori. Tässä tilanteessa pääkonttori päätettiin siirtää Potilaan ja pankille rakennettiin sinne uusi, ajanmukainen liiketalo. Isännistö kokoontui uudessa toimitalossa ensimmäisen kerran 15. marraskuuta 1961.
Syksyllä 1967 Keikyän Säästöpankki osti liiketontin maanviljelijä Erkki Koskelta Pehulan kylästä uutta konttoria varten. Arkkitehti Heikki Sarainmaa suunnitteli uuden pankkirakennuksen. Heinäkuun 15. päivänä 1971 Keikyän Säästöpankin hallitus päätti, että uuden toimitalon valmistuttua pankin pääkonttori muuttaa sinne, jolloin pääkonttorin osoitteeksi tuli Äetsä ja sivukonttori puolestaan muutti silloiseen pääkonttorin taloon ja sen osoite muuttuu Keikyäksi. Keikyän konttorista tuli kassakonttori, kun se muuttui sivukonttoriksi. Keikyän Säästöpankki avasi uudessa toimitalossa syksyllä 1971.
Vuoden 1981 alussa muodostettiin Keikyän ja Kiikan kunnista Äetsän kunta.
Keikyän Säästöpankin hallitus teki 6. heinäkuuta 1988 päätöksen hyväksyä ja allekirjoittaa yhdistymissopimuksen Tyrvään Aluesäästöpankin1 kanssa. Keikyän Säästöpankin isännistö hyväksyi fuusion 9. maaliskuuta 1989. Tyrvään Aluesäästöpankki ja Keikyän Säästöpankki yhdistyivät 25. syyskuuta 1989 jatkaen yhteistä toimintaansa Etelä-Satakunnan Säästöpankkina2. Vuonna 1990 Etelä-Satakunnan Säästöpankkiin liittyivät myös Punkalaitumen ja Mouhijärven Säästöpankit3.
Vuonna 1992 perustettiin Suomen Säästöpankki-SSP Oy. Etelä-Satakunnan Säästöpankki muodosti Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n Etelä-Satakunnan alueen. Entisen Keikyän Säästöpankin Keikyän konttori yhdistettiin Äetsän konttoriin vuonna 1992. Suomen Säästöpankki-SSP Oy pilkottiin vuonna 1993 Kansallis-Osake-Pankin, Suomen Yhdyspankin, Osuuspankin ja Postipankin kesken. Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n Etelä-Satakunnan alueen Äetsän konttori (entinen Keikyän Säästöpankin pääkonttori) joutui tämän seurauksena Suomen Yhdyspankille.
ISÄNTIEN PUHEENJOHTAJAT 1917-1989
Ranta, Johannes, maanviljelijä 1917-1930

Karvo, Frans, maanviljelijä 1931-1937

Ranta, Martti, maanviljelijä 1938-1960

Veijalainen, Arvi, sähköpäivystäjä 1961-1963

Tommila, Veikko, kirkkoherra 1964-1978

Marttila, Pertti, maanviljelijä 1979-1981

Nuotio, Jorma, koulutoimenjohtaja 1982-1989
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT 1917-1989
Kyläkoski, Verner, maanviljelijä 1917-1948

Aarinen, Mauno, maanviljelijä 1949-1956

Karvo, Toivo, konttoripäällikkö 1957-1965

Iso-Honko, Toivo, maanviljelijä 1966-1977

Krannila, Vesa, voima- ja

tehdaspalvelupäällikkö 1978-1988

Ahvonen, Matti, teknikko 1989
TOIMITUSJOHTAJAT 1917-1989
Kyläkoski, Verner 1917-1945

Salonen, Martta 1945-1951

Härkki, Tauno 1951-1952

Maijala, Matti 1952-1956

Setänen, Arvo 1956-1988

Järventausta, Timo 1988-1989


LÄHTEET:
ELKA. Keikyän Säästöpankki. Kassakirja A 1917-1927 (# 11). Toimintakertomukset 1977-1988 (# 23-25). Hallituksen pöytäkirjat ja kassatarkastuspöytäkirjat 1917-1926 (# 30). Hallituksen pöytäkirjat 1967-1979 (# 39-40). 50-vuotisjuhlaan ja historiikkiin liittyvää aineistoa (# 53). Etelä-Satakunnan Säästöpankki (Tyrvään Aluesäästöpankki). Vuosikertomukset 1988-1989 (# 48).
Keikyän Säästöpankki 1917-1967. Teksti: Hilda Salonen. Vammala 1967.
Katsaus arkistoainekseen
SSP Oy siirsi Keikyän Säästöpankin arkiston ELKAan Suomen Säästöpankki - SSP Oy, Etelä-Satakunnan Säästöpankkialueen arkistojen luovutuksen yhteydessä 19.7. ja 22.9.1994. Asiakirjoja on vuosilta 1917-1991 yhteensä 2,00 hyllymetriä.
Arkiston järjestivät ja luetteloivat syys-lokakuussa 1994 Kaija Kilkki, Kai Relander ja Mervi Tiihonen. Johdannon historiakatsauksen kirjoitti Heikki Myyryläinen.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy, selvitystilassa luovutti Suomen Säästöpankki – SSP Oy, Etelä-satakunnan säästöpankkialueen aineistoa Elkaan 22.2.2012. Keikyän säästöpankin asiakirjoja luovutettiin vuosilta 1950-1989 yhteensä 0,08 hyllymetriä.
Arsenalin luovutuksen järjesti Anneli Kortekallio toukokuussa 2014.

Kun tilaat asiakirjoja, ilmoita numeroina (#) mitkä arkistoyksiköt haluat.



1Arkisto ELKAssa

2Arkisto ELKAssa

3Arkistot ELKAssa

Yüklə 35 Kb.

Dostları ilə paylaş:




Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©genderi.org 2024
rəhbərliyinə müraciət

    Ana səhifə