Linuxin alkuvaiheet



Yüklə 5.91 Kb.
tarix08.08.2018
ölçüsü5.91 Kb.

Linux

Alkuperältään suomalaisen Linux-käyttöjärjestelmän kilpailu Windowsin haastajana on pitänyt alan harrastajien mielenkiintoa yllä jo vuosien ajan. Linux-versioita on markki-noilla kymmenkunta, tunnetuimpia niistä lienevät Red Hat, Caldera OpenLinux, Corel-Linux, SuSE, Slackware ja Debian. Suomalaisvalmisteinen Best Linux pohjautuu Red Hatiin ja on Skandinavian lisäksi saanut jalansijaa myös USA:ssa.

Linuxin alkuvaiheet

Linux-käyttöjärjestelmän perustan loi Helsingin yliopistossa tietotekniikkaa opiskellut Linus Torvalds, joka teki mahdottomalta kuulostaneen uuden käyttöjärjestelmän PC-koneille. Torvalds ja tuhannet samanhenkiset ohjelmoijat ympäri maailman ovat Inter-netiä yhteyskanavanaan käyttäen kehittäneet Linuxia jo vuoden 1991 syksystä alkaen. Syksyllä 1991 Linus julkaisi Internetissä ensimmäisen version Linuxista. Ensimmäinen virallinen versio – Linux 1.0 – julkistettiin 1994. (Torvalds, 1996)

Linux sopii hyvin esimerkiksi pienyritysten verkkopalvelintietokoneeksi, jakamaan ver-kon kautta käytettäviä sovellusohjelmia, tiedostoja sekä tulostimia. Internetin leviäminen on lisännyt Linuxin suosiota, sillä se on oiva valinta netti-surffaajalle ja luotettava vaihtoehto Internet-palvelintietokoneen käyttöjärjestelmäksi. Apache-www-palvelimen käyttö Linux-käyttöjärjestelmässä on lisännyt Linuxin suosiota www-palvelinkäytössä tasaisesti.

Linux kotikäytössä

Koti- ja toimistokäytössä Linux on harvinaisempi; tosin uudempien versioiden myötä sen asennus tapahtuu vaivattomasti myös kotitietokoneeseen. Linux-yhteensopivan so-vellusohjelmatarjonnan vähäisyys on rajoittanut Linuxin käyttöönottoa yrityksissä laa-jemmin.

Linux on tehokas 32-bittinen moniajokäyttöjärjestelmä, joka käyttää laitteistoresurssit tarkoin hyödykseen. Se toimii Intelin x386-prosessorien (386, 486, Pentium) lisäksi ai-nakin Digital Alpha-, Sun Sparc-, StrongARM-, PowerPC- ja Motorola 6800-sarjan prosessoreilla varustetuissa koneissa. Linux menestyy myös sulautetuissa järjestelmissä, kannettavissa tietokoneissa sekä kämmenmikroissa ja se yleistyy vähitellen myös pöy-täkoneissa. Linuxin yleistymisen merkittävimpänä syynä pidetään sen edullisia hankin-takustannuksia ja toimintavarmuutta. Linux-sovellusohjelmistojen kehittämiseen julkis-tettu Linux Development Platform Specification -standardi (LDPS) parantaa mahdolli-suuksia kehittää Linux-sovellusohjelmia, jotka on tuotettu eri versioille. (Saastamoinen, 2004)

Varusohjelmista

Suurin osa Linuxin sisältämistä varusohjelmista on Richard Stallmannin perustaman Free Software Foundationin GNU-projektin (GNU is Not Unix) tuotoksia. GNU:n toi-mintaidea on hyvälaatuisten ilmaisohjelmien kehittäminen ja levittäminen. FSF:n GPL-lisenssin (GNU Programming Licence) periaatteena on, että GNU-työkaluilla tehtyjä ohjelmia saa edelleen myydä, mutta mukana tulee seurata myös lähdekoodi sekä alkupe-räisen kehittäjän tiedot. GPL-lisenssin ansiosta kuka tahansa voi valmistaa oman Linux-levitysversion, joka sisältää varsinaisen Linuxin ytimen lisäksi myös vapaita ohjelmia sekä yhä useammin myös kaupallisia ohjelmia. Tämä edesauttaa kuluttajaa kokoamaan Linuxista omiin tehtäviinsä sopivan kokonaisuuden.



Tulevaisuus

Linuxin kehityksessä on kuitenkin mukana myös yrityksiä, joissa keskitytään esimerkiksi jonkin tärkeän sovelluksen kehittämiseen, jotta se soveltuisi paremmin yrityksen asiakaskunnalle. Esimerkiksi Compaq on osallistunut Linuxin Alpha-version kehittämi-seen ja IBM vastaavasti Linuxissa paljon käytetyn Apache www-palvelimen ohjelmoin-tiin. Linuxin rakennusperiaatteesta on ollut runsaasti iloa järjestelmän parissa työsken-nelleille tai järjestelmää käyttäneille. Vapaa ohjelmakoodi pääsee käyttäjien ja ohjel-moijien tutkittavaksi, minkä takia ohjelmissa havaitut virheet korjataan yleensä nopeasti.

Dostları ilə paylaş:


Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©genderi.org 2017
rəhbərliyinə müraciət

    Ana səhifə