Microsoft Word diplomatiya az doc
Yüklə 4,87 Kb. Pdf görüntüsü
|
AÇIQ CÄMIYYÄT: Müsbät vä mänfi täräfläri «Demokratiya çox iyränc bir şeydir, lakin hälälik bäşäriyyät ondan yaxşısını düşünüb tapmayıb» U.Çörçill. Bu kitab boyu sadalanan bütün bu oyunlar älälxüsus cämiyyätlärin açıq tipä malik olduğu şärait üçün xüsusi ähämiyyät käsb edir. Deyilänlärin yekunu olaraq, kitabı bütün bu oyunların plasdarmı olan, müasir Qärbin canfäşanlıqla täbliğ etdiyi vä hamıya mäcburän sıradığı, Popper 13 kimi neçä-neçä adi qäläm sahibini ‘‘cahanşümul filosof’’ säviyyäsinä qaldırmış «açıq cämiyyät» ideyasının, näzäriyyäsinin, modelinin, doktrinasının vä s. bäzi qaranlıq täräflärinin analizi ilä başa çatdırırıq. C-b. Popper täräfindän verilän vä sonradan demäk olar ki, bütün mänbälärdä (o cümlädän, «Açıq cämiyyät institutu» adlanan täşkilatın [«Sorus fondu»nun] informasiya paketindä) ümumiläşdiriläräk täkrarlanan tärifinä görä, açıq cämiyyät – häqiqät üzärindä heç kimin monopoliyasının tanınmadığı, färqli insanların färqli baxış vä maraqlara malik ola bilmäsinin qäbul edildiyi vä bütün insanların sülh şäraitindä yaşaya bilmäsi üçün hakimiyyät institutlarının hamının hüquqlarını bärabär qoruduğu ictimai modeldir. Ümumi olaraq, açıq cämiyyät – qanunun aliliyinä, insan hüquqlarına hörmät, demokratik yolla seçilän hakimiyyät vä s. prinsiplärini özündä ehtiva edir. Nisbätän bu cür populist täriflärdän färqli formada ifadä olunsa, o – siyasätin, iqtisadiyyatın, sosial sferanın vä (ya) mädäniyyätin liberallığından ibarät idaräçilik üsuludur. Burada hamının taleyinä birlikdä aid olan ümumi qärarlar hamının, äksäriyyätin vä ya nisbi çoxluğun birgä razılığı äsasında qäbul edilir, hansı ki, onun äsas räqibi olan qapalı cämiyyätdä – siyasät, iqtisadiyyat, sosial häyat vä (ya) mädäniyyät radikal xätt üzrä idarä olunub, hamının taleyinä birlikdä aid olan ümumi qärarlar müäyyän bir konkret qrupun vä ya şäxsin marağı, yaxud räyi äsas götürülmäklä qäbul edilir (bu qrupun mütäxässislär qrupu olması variantı da, istisna deyil). Ümumi halda, särbäst räqabätin mövcud olduğu bütün növ idaräçilik, o cümlädän, siyasätdä – çoxpartiyalılıq, iqtisadiyyatda – bazar modeli, sosial sferada – «cängällik» prinsipi, mädäniyyätdä – müxtälif növ yarış vä müsabiqälär, «kütlävi» deyilän mädäniyyät vä b. açıq cämiyyät prinsiplärinin növmüxtäliflikläridir. Äksinä, inzibati-amirlik prinsipinin mövcud olduğu bütün növ idaräçilik, o cümlädän, siyasätdä – qädim Şärq despotizmi, mütläq hakimiyyät, tiran üsul-idaräsi, härbi-polis vä faşist rejimläri, sosializmin mövcud olmuş müxtälif formaları vä s., härbdä – härbi xidmätin könüllü (professional) deyil mäcburi forması, iqtisadiyyatda – Marks modeli, sosial sferada – dotasiyaların fövqälyüksäkliyi, mädäniyyätdä – müxtälif dünyagörüşlärin dövlät ideologiyası säviyyäsinä qaldırılması, hämçinin bundan älavä, müxtälif partiyaların, şirkätlärin, xeyriyyä cämiyyätlärinin, tädris müässisälärinin vä b. fäaliyyäti qapalı cämiyyät prinsiplärinä nümunä ola bilär. Belä ki, bunların heç birindä ümumi qärarlar heç dä, hamının birgä razılığı äsasında qäbul edilmir ( ngiltärä, Şimali rlandiya, spaniya, sveç, Hollandiya, Yaponiya vä s. kimi ölkälärin teatral funksiya daşıyan formal monarxiyası bura aid deyil). Açıq cämiyyätin ädäbiyyatlarda sadalanan çoxsaylı izahlarını burada izafi täkrar etmädän, birbaşa olaraq onun äsas üstünlüklärinä keçirik, hansı ki, bu üstünlüklär tarixän qapalı cämiyyätlä olan räqabätindä ona qäläbä gätirän äsas mäziyyätlär olub. Belä üstünlüklärä qismän aiddir; 1) Qapalı cämiyyätlä müqayisädä açıq cämiyyät täbiätlä harmonikliyä daha yaxındır. Belä ki, bu ikincidä cämiyyätin täkamül yolu çoxsaylı yasaq vä qadağalar vasitäsilä süni müäyyänläşdirilib, ona diqtä edildiyindän, son näticädä bu inkişaf ümumi dünya harmoniyasından täcrid şäkildä baş verir vä, buna görä dä, cämiyyätin deqradasiyası ilä näticälänirsä, äksinä, açıq cämiyyätdä täkamül, bütün hallarda ätraf dünya ilä harmoniya, adaptasiya şäraitindä baş verir ki, bu da ümumi täkamül vä täbii seçmä näzäriyyäläri ilä mütabiqdir; 2) Än optimal variantın axtarılıb tapılması zamanı mähdud qrupun intellekt potensialına söykänän qapalı cämiyyätdä çeşidli götür-qoy imkanının mövcud olmaması säbäbindän, burada «täsadüfi» qärarların qäbul edilmäsi ehtimalı maksimumdursa, äksinä, çoxsaylı variantların generasiyası vä inteqrasiyasına hüdudsuz imkanların mövcud olduğu, här şeyin yüz ölçülüb, bir biçildiyi açıq cämiyyätdä belä risk minimumdur; 3) Qapalı modeldä inkişaf yalnız xarici räqabät täräfindän birtäräfli stimullaşdırılırsa, açıq cämiyyätdä daxili räqabät dä, daxil olmaqla, bu cür stimul ikitäräflidir; 4) Monoton qapalı cämiyyätdän färqli olaraq, rängaräng açıq cämiyyätdä här käsin öz täläbatlarını (zövqünü, marağını, ehtiyacını...) ödämäsi üçün seçim imkanı, täkliflär assortimenti ifrat böyükdür; 5) Qapalı modeldä här käsin öz äqidä vä marağını reallaşdırması üçün vasitäläri häddän artıq mähduddursa (cämiyyätdän täcrid olmaq vä ya onu tärk etmäk kimi variantlar çärçiväsindä), açıq cämiyyätdä belä vasitälär hüdudsuzdur (mätbu müzakiräsi açmaqdan tutmuş, mitinq, nümayiş, boykot vä s. qädär); 6) Qapalı modeldä bütün hallarda konkret azlığın marağı ilä hesablaşılırsa, açıq cämiyyätdä ädalät prinsipinä uyğun olaraq, hämişä äksäriyyätin marağının tämin olunması ön planda durur; www.uemu.birolmali.com Urmu Kitabxanasi 149 7) nersial qapalı cämiyyätlä müqayisädä çevik açıq cämiyyät xarici embarqolara qarşı daha dözümlüdür. rak, Kuba, ran vä Yaponiya dövlätläri buna nümunä ola bilär ki, bunlardan ävvälinci ikisi xarici sanksiyalardan iflic väziyyätinä düşdüsä, sonuncu ikisindä reaksiya o qädär dä ciddi olmadı (Yaponiya, kinci Dünya Müharibäsindän sonra sanksiyalara märuz qalmışdı) vä s... Bunlar açıq cämiyyät modelinin başlıca mäziyyätläri idi. Bugünkü gündä beynälxalq säviyyädä «modda» olan Popper vä digär bu qäbildän olan bir sıra filosoflar da onun mähz bu kimi üstünlüklärini täbliğ etmäklä mäşhurlaşıblar. Lakin açıq cämiyyät onların uydurduqları qädär dä «aydan arı, sudan duru» deyil vä bu mäziyyätläri ilä bärabär o, kifayät qädär qüsurlara da malikdir ki, bizim bütün bu kitabımızdan da başlıca mäqsäd – onun mähz ädäbiyyatlarda adätän sadalanmayan hämin bu täräflärini qabartmaq vä onun däbdäbäli pärdäsi arxasında hansı oyunların getdiyini aşkarlamaq idi. Ümumi olaraq bu kimi zäifliklärä qismän aiddir (Bir daha täkrar edirik ki, deyilänlärdän äsla bizim qapalı cämiyyät täräfdarı olmağımız näticäsini çıxarmamalı. Söhbät açıq cämiyyät modelinin özünün dä ideallıqdan uzaq olmasını göstärmäkdän vä ideallığın haradasa bu iki äks qütbün mäxräcindä vä ya ağıllı harmoniyasında, kombinasiyasında olduğunu isbat etmäkdän gedir 14 . Bizim bu mäsälä ilä älaqädar mövqeyimiz barädä älavä olaraq bax: burada, säh. Error! Bookmark not defined.-däki 12 №-li haşiyäyä): 1) Açıq cämiyyät ictimai räy üzärindä dayanan bir modeldir, ictimai räysä idaräolunan fenomendir. Başqa sözlä, kütlälärin davranış vä düşüncäsi bilavasitä ätraf alämdän aldığı informasiyadan asılı olub, onunla stimullaşdığından, burada bütün hallarda qäbul edilmiş qärarlar xalqdan daha çox ayrı-ayrı qüvvälärin, daha doğrusu, informasiya vä informasiya kanalları ilä (yäni bilavasitä ictimai räylä) daha yaxşı manipulyasiya etmäyi bacarmış qüvvälärin (istär daxili, vä istärsä dä xarici qüvvälärin) maraqlarına uyğun gälmiş olur. Äcäba, bu halda da, qrup marağını ön plana çäkän qapalı cämiyyätlä onun nä färqi? 2) Açıq cämiyyät modeli dövlätin tänäzzülü märhäläsindä işlämir. Belä ki, täräqqi märhäläsindä cämiyyätin dayanıqlığı (säfärbärliyi) sosial enerjinin ayrı-ayrı güc märkäzlärindä (monopoliyalarda) kondensasiyası hesabına tämin olunduğu halda, tänäzzül märhäläsindä bu inhisarlar vä demäli, onların doğurduğu rabitälär bir-birinin ardınca zäifläyib sıradan çıxdığından, burada dayanıqlığı tämin etmäk üçün güc tätbiqi vä azadlıqların mähdudlaşdırılmasından savayı özgä vasitä qalmır; 3) Açıq modeldä märkäzdänqaçma meyli ifrat böyükdür. Belä ki, än zidd baxış, zövq vä maraqları belä bir araya gätirmäyä qabil, tämärküzläşdirici qapalı cämiyyätdän färqli olaraq, burada cämiyyätlä arasında olan här hansı konflikti häll etmäk üçün bu cämiyyätin istänilän bir subyekti protest növü kimi häm dä onu tärk etmäk yolunu seçä bilär (Açıq cämiyyät modelinin imperiyalara dağıdıcı täsir göstärdiyi tarixdän mälumdur); 4) Açıq cämiyyät modeli dövlätin manevr imkanlarını ifrat daraldır. Belä ki, taktiki vä strateji planların faş olması ehtimalının minimum olduğu qapalı cämiyyätdän färqli olaraq, burada ikibaşlı siyasät yürütmäk, ikili oyun oynamaq qeyri-mümkündür; 5) Älälxüsus dövlät vä vätändaşların maraqlarının qütb täşkil etdiyi mäsälälärdä açıq cämiyyät «axsayır». Mäsälän, dövlätin ümumi mänafeyi naminä vätändaşların mänafeyinin qurban verilmäsi (vergilärin artırılması, dotasiyaların azaldılması vä s. kimi), daha böyük qazanc xatirinä az qazancın qurban verilmäsi (yaxud daha böyük itkidänsä, az itkinin seçilmäsi) vä b. äks-täbliğat imkanlı müxalifätin mövcudluğu fonunda ictimai räylä uzlaşdırıla bilinäsi mäsälälär deyil (hämin säbäbdän, BVF-nin reseptläri ayrı-ayrı ölkälärdä referendumsuz tätbiq edilir); 6) Açıq modeldä elitar qütblär qarşılıqlı veto vä qarşılıqlı kompromis kimi imkanlara malikdirlär ki, bu da häddän artıq çox vaxtda ümummilli maraqlarla daban-dabana zidd olan näticälärä gätirib çıxara bilir; 7) Açıq modeldä heç vaxt (!) maksimum obyektiv (adekvat) qärarlar qäbul olunmur. Çünki burada qäbul edilmiş qärarlara, bütün hallarda häm dä müxtälif ambisiyalı, säriştäsiz vä ya täsirlärä märuz qalmış şäxslärin dä mövqeyi («säs»i) täsir göstärmiş olur ki, bunun da näticäsindä, yekun qärarlar heç vaxt orta xättdän (etidaldan, qızıl käsikdän...) yuxarı qalxa bilmir. Hansı ki, standartsız inkişaflı qapalı cämiyyätdä maksimum täsadüfi olduğu kimi, härdän häm dä maksimum obyektiv (adekvat) qärarlar qäbul oluna bilir; 8) Qapalı cämiyyätdä bütün daxili qüvvälär (siyasi, iqtisadi, sosial, mädäni vä s.) müvafiq xarici qüvvälärä qarşı vahid blok, koalisiya, alyans, sindikat kimi müqavimät göstärirlärsä, açıq cämiyyätdä här käs xarici qüvvälärin räqabät hücumu qarşısında täkbätäk qalmış olur, onların monopolist (iqtisadi, siyasi, mädäni, ideoloji vä s.) ekspansiyaları qarşısında mänsub olduqları dövlätlärinin simasındakı «diasporadan» mährum väziyyätdä mübarizä aparır. Dövlät – milli maraqlarla qlobal proseslär arasında bir növ bufer vä ya körpüdür. Deyilän variantda, dövlätlärin internasional tählükälär qarşısındakı anti-dempinq (o cümlädän, iqtisadi, siyasi, mädäni vä s. «anti-dempinq») klapanları iflic väziyyätinä düşmüş olur ki, bu da ölkänin parçalanmış vä xarici räqiblärlä baş-başa buraxılmış bütün (istär iqtisadi vä istärsä dä siyasi, sosial, mädäni vä s.) strukturlarının inhisarçı xarici qüvvälärlä räqabätdän gec-tez iflasla çıxmasına, bir-birinin ardınca iflic väziyyätinä düşüb onların filialına çevrilmäsinä, ümumilikdä ölkänin här sahädäki (nüfuz, xammal-satış, işçi qüvväsi, intellekt-ideologiya vä s.) bazarlarının bir-bir, ziddiyyätlärdän yararlana bilmiş hämin inhisarçı xarici qüvvälärin älinä keçmäsinä vä s. säbäb olur (hazırkı postsosialist mäkanında olduğu kimi); 9) Cämiyyätlärin açıq tipä malik olması, älälxüsus son illärdä nähäng dövlätlärin «qloballaşma» adı ilä ortaya atdıqları oyun üçün älahiddä ähämiyyät käsb edir. Belä ki, başlıca leytmotivi «däyärlärin normal tädavülünä (istär lokal vä istärsä dä qlobal miqyasda) mane olan normativ baryerläri aradan qaldırmaq» kimi formulä edilä bilän bu oyundan äsas mäqsäd, idxal-ixrac prosedurasının mexanizmini sadäläşdirmäkdän ibarätdir ki, bu da ilkin märhälädä ixtiyari täräfä mänfäät gätirdiyindän hamıya şirnikländirici görünür. Lakin bütün problem, sonrakı märhälälärdä inkişafın färqli pilläsindä dayanan färqli täräflärin bundan yararlana bilmäk imkanının (texniki, iqtisadi, siyasi vä s. imkanının) qeyri-bärabärliyinin perspektiv tählükälärindän töräyir. Mäsälä burasındadır ki, monopolist täräflä müqayisädä zäif täräf här hansısa bir däyäri (iqtisadi, mädäni, siyasi vä s.) kütlävi partiya ilä idxal-ixrac etmädiyindän vä bazarlara geniş täsir şäbäkäsinä malik olmadığından, istänilän Yüklə 4,87 Kb. Dostları ilə paylaş:
|