Microsoft Word diplomatiya az doc
Yüklə 4,87 Kb. Pdf görüntüsü
|
www.uemu.birolmali.com Urmu Kitabxanasi 66 böyüklär (älälxüsus qadınlar) üçün olan kitabların dizayn işinä xüsusi diqqät verilir; hämin säbäbdän, eyni bir äsärin film variantı daha yaxşı yadda qalır, qavranılır, näinki, kitab variantı (çünki bu birincidä här şey dinamik vä rängaränglik fonunda täqdim edilir); hämin säbäbdän, mnemotexnikada, istänilän yeni predmeti yadda saxlamaq üçün onu här şeydän ävväl öz täsävvüründä maksimum parlaq vä häräkät edän, däyişän väziyyätdä täsävvür etmäk tövsiyyä edilir; hämin säbäbdän, istänilän şeirin mahnı variantı daha yaxşı yadda qalır – çünki bu ikinci halda o, melodiya ilä assosiasiyadadır; Hämin säbäbdän häzin musiqi fonunda edilän söhbätin, deyilän fikrin täsir effekti xüsusilä güclü olur; Poeziyanın, gecänin füsunkar täsir gücü dä bununla älaqädardır; hämin säbäbdän, gänclär öz sevgililärinä näyisä zäruri fikir çatdıranda bununçün ilk ävväl ya onun täsävvürünü, beynini rängaräng ideallar, xäyallarla doldurub sonra öz fikirlärini çatdırır vä ya da bunu hansı rängaräng park gäzintisindä, film tamaşası zamanı vä ya ondan därhal sonra edirlär – fäqät, bu cür obrazların, rängarängliyin dinamikliyin oyatdığı täässürat hämin mäqamda eşidilän, görülän, duyulan, yaşanılan här bir elementi, detalı onlarla birlikdä birbaşa uzunmüddätli yaddaşa ötürür (qızlar da sonra düşünürlär ki, axı necä oldu o mäni äfsunladı, tilsimä salıb başqa vaxt razılaşmadığım şeylärlä özüm dä bilmädän, razı saldı vä onunla bağlı xatirälärisä indi heç cür beynimdän silä dä bilmiräm...). Deyilänlär, istänilän adi fikri, komandanı, informasiyanı obrazlı informasiyalarla assosiasiya variantında çatdırmağın tälqin effektini göstärmäk mäqsädindän iräli gälirdi. Lakin adi ünsiyyät zamanı bunların äksäriyyäti yarayan deyil, çünki öz mähäbbätini meşälikdä, dağ döşündä, füsunkar täbiät qoynunda, özü dä mahnı vasitäsilä çatdırmağı ancaq hindistanlılar bacarar. Yaxud öz ünsiyyätinin täsir effektini artırmaq üçün heç käs özü ilä müxtälif söhbät mövzularına aid şäkillär komplekti gäzdiräsi, üstälik dä söhbät äsnasında, äyani väsait kimi bunları bir-bir çıxarıb göstäräsi deyil. Lakin nitqin obrazlılığını, demäli, täsir gücünü artırmaq üçün elä nitqin özünün bir sıra elementlärindän istifadä etmäk mümkündür ki, bunlar da, istänilän diqtäyä lazımi obrazlı fon yarada bilir. Deyilänlär «bälağät» elminin çoxdan yaratdığı vä bugünkü elmdä «ritorik fiqurlar» adı ilä tanınan ifadä elementläridir ki, bunların da äsas mäqsädi lazımi fikrin estetik xüsusiyyätlärini artırmaqdır. Bu fiqurlar qrupuna qismän aiddir: metaleps, sinekdoxa, antonomeza, litota, mübaliğä, silleps, antifraza, allyuziya, metafora, alleqoriya, kinayä, täzad, mäcaz, evfemizm, perifraza, inversiya vä s. (terminlärin izahı ilä bağlı ritorika, ädäbiyyat, linqvistika vä s. sahäsindäki istänilän lüğätdän ätraflı mälumat almaq mümkün olduğundan, burada onların şärhinä izafi yer ayrılmır. Här halda, bunlardan mäcaz, kinayä, mübaliğä, alleqoriya vä s. kimi sadälärinin mänası, elä bilirik, hamıya aydındır). Başqa sözlä, nitqin bu ifadä elementläri ilä zänginläşdirilmäsi onun obrazlılığını artırır vä istänilän fikrin täsir gücünü artırır. Ätrafdakılarsa bu adamı olduqca maraqlı, gözäl danışıqlı şäxs kimi qäbul edirlär. O, hätta dönä-dönä eyni bir ähvalatı täkrar edib, ideyanı vurğulasa da, här däfä bunu färqli stildä vä färqli fiqurlarla bäzäyib ifadä etdiyindän, deyilän dinamik vä rängaränglik tämin olunmuş olur vä buna görä dä, ätrafdakılar onu täkrar kimi qäbul etmirlär. Yekunda bir şeyi qeyd edäk ki, gözäl zahiri görkämli vä ya gözäl geyimli adamların täsir gücünün sirri dä bundadır. Belä ki, onların bu cähätläri, onların istänilän fikrinä müvafiq estetik fon yaradıb, fikirlärinin obrazlılığın avtomatik olaraq artırır. IV.2.1.5. TÄLQIN TEXNIKASI FAKTORU Tälqin aktında xüsusi rolu olan digär bir amil – tälqin texnikası amilidir. Yäni lazımi materialı (ämri, komandanı, reklam rolikini, äsäri vä s.) obyektä necä çatdırmaq mäsäläsidir. 1) Obyektin tählükäsizliyinä hädä törädän, vä ya här nä cürsä onun tählükäsizliyi ilä älaqäländirilän informasiya ona daha yaxşı täsir göstärir: Mäsälän, aparılan eksperiment zamanı iki qrupdan birinä müvafiq arqumentlärlä bildirilir ki, siqaret çäkmäyänlär uzunömürlü olurlar; ikinciyä isä bildirilir ki, siqaret çäkänlär tez ölürlär (eksperiment vä ya näzäriyyä: Dawn Wilson & others, 1987, 1988); spirtli içkilärlä bağlı da bunun analogiyası mövcuddur (eksperiment vä ya näzäriyyä: Claude Levy-Leboyer – 1988) ( 131 säh. 322); 2) Birbaşa görüşmäklä, şäxsän deyilän söz daha täsirli olur, näinki telefon, mäktub vä s. vasitäsilä deyilän söz. Nümunä üçün, ABŞ-ın Miçiqan ştatında namizädlär seçicilärin bir hissäsinä – K V vasitäsilä (19%), ikincisinä – mäktub (45%), üçüncü hissäsinä isä – şäxsän görüşmäklä öz seçkiqabağı täbliğatını çatdırıblar (75%). Näticädä, här variantın qarşısındakı mötärizädä göstärilän faiz göstäriciläri äldä edildi (eksperiment vä ya näzäriyyä: Samuel Eldersveld & Richard Dodge – 1954; Eksperimentin variantları: Maccoby & Alexander 1980, Maccoby – 1980) ( 131 säh. 331); 3) Xäbärdar olmaq – silahlanmaq demäkdir. Qarşı täräfin gözlämädiyi, hazırlaşmadığı vaxtda göstärilän täsir xüsusi effekt göstärir; 4) «Kommunukatorlar ardıcıllığı» effektindän istifadä etmäk xüsusi effekt göstärir. Bu zaman bir neçä arqument bir näfärin yox, ayrı-ayrı adamların dilindän säsländirilir; 5) Xüsusi fändlärlä auditoriyanı öz qiymätindä vä ya mäsäläyä diqqätsizliyinä görä mäsuliyyät hiss etmäyä mäcbur etmäk; Natiqin gärgin yox särbäst pozası; Eyni mälumatın dönä-dönä täkrar etmäk; Auditoriyanın dağılmış diqqätini toplayan vasitälärdän istifadä etmäk vä s. dä tälqin prosesinin effektini artırmağa imkan verän vasitälärdändir; 6) Özünü lap ävväldän täcrübäsiz, sadälövh kimi göstäräräk räqibi arxayınlaşdırmaq, passivläşdirmäk dä Yüklə 4,87 Kb. Dostları ilə paylaş:
|