Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

6
Nattari on vuoden 1540 kantatila. Ny-
kyinen Nattarin suku on hallinnut tilaa
vuodesta 1888. Tilan  pellot ja  metsät
on  myyty  Tampereen  kaupungille  v.
1998.
Tilakeskus  on  osa  Nurmin  van-
haa kylää. Pihapiiriin johtaa koivukuja.
Pihaa  rajaavat  puolitoistakerroksinen
päärakennus, punatiilinavetta, kuusiai-
ta ja puro.  Päärakennus on  korotettu
ja laajennettu v. 1928 Oskari Helmisen
piirustusten mukaan klassisismin hen-
keen. Rakennuksen erikoisuutena ovat
keskiosan päätykolmion lunetti-ikkuna
ja pienten ikkunoiden salmiakkikuvioi-
nen  lasitus.  Pääjulkisivun  parveke  on
purettu. Rakennuksessa on vielä jäljellä
vanhoja jugendtyylisiä kaakeliuuneja.
Suuri  tiilinavetta  on  myös  1920-
luvulta.  Sen  pohjoissivu  hallitsee  si-
sääntulopihaa. (Rikala3+)
NATTARI   
 
 
 
 
 
1034
Nurmintie 35, Nurmi-6-113
yksityisomistuksessa 
mm. Oskari Helminen 1928
RM III: rakennushistoria, maisema
Nattarin päärakennus. SK 998
Päärakennuksen itäpääty. JR 008
Salin kaakeliuuni. SK 998
Tiilinavetta idästä. JR 008

---

7
Ketara on vuoden 1540 kantatila. Sii-
hen liitettiin v. 1576 Nivarin tila. 1800-
luvulla  Ketara  kuului  Hatanpään  kar-
tanolle, kunnes se v. 1900 siirtyi Gösta
Idmanin omistukseen. Kolmen omis-
tajavaihdoksen  jälkeen  tila  myytiin  v.
1955  adventtikirkon  kustannusliike
Kirjatoimelle.
Gösta  Idman  rakennutti  tilalle  v.
1905 jugendtyylisen kartanon, joka v.
1956  muutettiin  vanhainkodiksi.  Ra-
kennuksen ilme muuttui täysin moder-
niksi. Kun sitä on myöhemmin laajen-
nettu vuosina 1964 ja 1968 kaakkois-
ja  luoteispuolille  mm.  Olli  Kestilän
suunnitelmilla, vanha hirsirakennus on
jäänyt uusien tiilivuorattujen osien vä-
liin merkityksensä menettäneenä.
Idmanin  ajalta  on  peräisin  suuri
tiilinen  viljamakasiini,  jossa  on  koris-
teelliset päädyt. Sitä käytetään nykyisin
varastona ja myymälänä. Päärakennuk-
sen  koillispuolella  ovat  saman  ikäiset
hirsipintainen leikkimökki ja lautavuo-
rattu varastoaitta. Pihaan johtavaa tietä
koristavat  kiviset  portinpylväät  liene-
vät myös samalta ajalta.
Kirjatoimen  kustannustoimintaa
varten rakennettiin v. 1962-1963 kak-
sikerroksinen toimitalo ja työntekijöi-
den asunnoiksi kaksi rivitaloa. Niiden
suunnittelija  oli  Heikki  Sysimetsä.
Tilalle  rakennettiin  myös  Pekka  Te-
rävän  suunnitelmien  mukaan  puna-
tiilellä vuorattu kirkko, joka valmistui
v. 1972. Vanhainkodin lähettyville on
rakennettu vielä 1980-luvulla kaksi ri-
vitaloa. (Honkanen+)
KETARA / KIRJATOIMI JA ADVENTTIKIRKKO   
1035
Ketarantie 4, Nurmi-4-87
Suomen Adventtikirkko
mm. Olli Kestilä 1964-1968, Heikki Sysimetsä 1962, Pekka Terävä 1971
KM III: kulttuurihistoria; maisema
Kuvat ylhäältä alas:
Ketaran vanha kartano v. 955. 
(Kirjatoimi)
Ilmakuva  Kirjatoimen  ajoilta  v.  96 
(Kirjatoimi)
Adventtikirkko. EK 007

---

8
Utukka  on  vuoden  1540  kantatila.
Vuonna 1823 se siirtyi aivan naapuris-
saan  sijainneen  Hempuran  omistuk-
seen.  Hempura  on  sittemmin  talon-
paikkana kadonnut.
Talouskeskus  sijaitsee  isojaon
aikaisella  paikalla  peltojen  keskellä.
Päärakennus  on  siirretty  palaneen  ta-
lon paikalle 1900-luvun alussa perimä-
tiedon  mukaan  Messukylästä,  missä
sen  ikkuna-aukot  olivat  nykyistä  suu-
remmat.  1940-luvulla  se  vuorattiin  ja
siihen  rakennettiin  kuistit.  Eteläpään
salissa  on  koristeellinen  paneelikatto
hammasfriiseineen. Pohjoispään suuri
pirtti on alkuperäisessä kunnossa.
Pihapiirissä on mahtava kolmiker-
roksinen kivinavetta, jonka alin kerros
on kiilakivistä, toinen kerros suuriko-
koisista  tiilistä  ja  ylin  kerros  laudas-
ta.  Alkuosa  on  rakennettu  v.  1903  ja
korotus on tehty v. 1924. Routimisen
vuoksi ala- ja välipohjat ovat kärsineet,
eikä rakennus ole enää käytössä. Nave-
tan vieressä on ns. saunapirtti, hirrestä
ja laudasta rakennettu pitkä rakennus,
jonka toisessa päässä lienee ollut muo-
namiehen asunto. (Hällilä)
Utukka  on  aikanaan  ollut  kylän
vaurain  talo  ja  suurin  työllistäjä.  Kal-
lenpäivänä kylän väki kokoontui Utu-
kalle laulamaan ja leikkimään piirileik-
kejä.  (Alajoki  1994)  Vieläkin  selkeä
pihapiiri  on  hyötykäytön  puuttuessa
rapistumassa, vaikkakin päärakennuk-
sen kunnostus on käynnissä.
PALO
UTUKKA   
 
 
 
 
 
1036
Palonkyläntie 54, Palo-11-8
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Päärakennus lännestä 90-luvulla. (Kauko Hällilän kokoelma)
Talouskeskus etelästä katsottuna 90-luvulla. (Kauko Hällilän kokoelmista)

---

9
Partoloista löytyy merkintöjä jo 1400-
luvun asiakirjoista. Vuoden 1540 isän-
tänä toimi Olavi. Vaikka talo oli välillä
autionakin,  jo  1700-luvulla  tilakeskus
oli jokseenkin nykyisellä paikalla. Par-
tola liitettiin Kulkkaaseen 1860-luvulla,
mutta sittemmin Kulkkaasta itsenäisty-
nyt uusi tila nimettiin taas Partolaksi.
Tilakeskus on Sorilanjokeen viet-
tävän  töyrään  päällä,  peltojen  ympä-
röimänä.  Päärakennus  on  rakennettu
1940-luvulla  hirsirakenteisena,  ja  sitä
on laajennettu kolme kertaa. Puolitois-
takerroksisessa rakennuksessa on edel-
leen 1940-luvun tyylillinen ulkoasu.
Muita  rakennuksia  ovat  täystiili-
nen navetta sekä aitta-, sauna- ja varas-
torakennus, myös 1940-luvulta. (Aito-
lahden kulttuuriymp. 2007)
Kauempana  sijaitsee  pienempi
hirsirunkoinen asuinrakennus, joka on
selvästi  muita  tilan  rakennuksia  van-
hempi.
SORILA
PARTOLA   
 
 
 
 
 
1037
Kantapartolantie 45 ja 95, Sorila-5-75
yksityisomistuksessa
KM III: asutushistoria, maisema
Päärakennus v. 998. SK 998

---