Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri
Yüklə 33,32 Mb. Pdf görüntüsü
|
- Bu səhifədəki naviqasiya:
- Jatkotyön tarve
- Uusi tutkimus
- Rakennuskannan inventointi
6 SAATTEEKSI Aitolahden ja Teiskon rakennuskulttuuriselvitys valmistuu vihdoinkin, kymmenen vuotta Tampereen kan- takaupungin rakennuskulttuuriselvityksen jälkeen. Ajan kulumisen huomaa värikuvien tulosta, mutta alueen onneksi uusia kohteita on myös voitu ottaa julkaisuun suhteessa enemmän kuin kantakaupungin kohdalla. Rakennuskulttuuri on sitä, mitä ihmiset käyttävät jokapäiväisen elämänsä puitteina. Se kuluu ja muut- tuu, mutta perusasiat säilyvät ympäröivän maiseman osana. Kantakaupungissa historia alkaa vasta 1780-luvulta (liitosalueita lukuun ottamatta), rakennuksissa vielä myöhemmin. Aitolahden ja Teiskon historialliset juuret ovat keskiajassa, ja 1500-luvun talonpaikkoja on useita. Pitkä rakennuskulttuuri on vaikuttanut esimerkillään, ja talonpoikaisen rakentamisen käytännön läheisyys on edesauttanut sitä. Se näkyy vielä tänäkin päivänä tasapainoisena maisemakuvana. Tunnesiteet ovat suuri tekijä siinä, millä lailla paikan rakennuskantaan suhtaudutaan. Yllättävän monet pihapiirit ovat erittäin hyvässä kunnossa, ja kunnostustyöt ovat käynnissä useassa paikassa. Vanhan rakennuskannan arvostus on noussut silmin nähden, ja asukkaat kokevat asuinympäristön viihtyisyyden yhtenä elämänlaadun osatekijänä. Sen leikkimielinen ilmentymä on myös maitolaiturikulttuurin uusi nou- su kertomassa hienosta paikallishengestä. Selvitystyö on kestänyt kauan ja vaatinut monelta paikalliselta asukkaalta kärsivällisyyttä, kun inventoi- jat ja valokuvien ottajat ovat käyneet pihoilla useamman kerran. Asuinympäristössä vieras kokee heti tu- levansa yksityisalueelle, jonka intiimiys on este mennä sinne sopimatta. Asukkaat ovat kuitenkin ottaneet vieraat vastaan ja käyttäneet auliisti aikaansa paikan elämästä ja historiasta kertomiseen. Loppuvaiheessa asukkaat ovat jopa ottaneet itse valokuvia parempien kuvakulmien saamiseksi ja tarkastaneet kirjan kohdetekstejä. Siitä sydämellinen kiitokseni, sillä asia on ollut yhteinen. - Ainoastaan yksi omistaja on kieltänyt kuvien liittämisen tekstin joukkoon. Kaksi on hyväksynyt vain vanhojen valokuvien käytön. Julkaisu on valmisteltu yhdyskuntatuotannon suunnittelupalveluissa, jossa työstä ja tekstisisällöstä on vastannut projektiarkkitehti Juha Jaakola. Inventointivaiheessa mukana ovat olleet arkkitehdit Sami Kumpulainen ja Arja-Liisa Järvineva, insinööri Jouni Vesterinen, FM Kirsi Niukko ja kaavoitussih- teeri Erkki Kuusela. Taitto on markkinointisihteeri Jyrki Ristilän tekemä, ja kartat ovat valmistelleet kaavoitusavustajat Elvi Hakola ja Birgitta Helsing. Työtä on ohjannut ohjausryhmä puheenjohtajana kaavoitusjohtaja Jyrki Laiho, jäseninä ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki, rakennustutkija Hannele Kuitunen, kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki ja sihteerinä Juha Jaakola. Kymmenen vuotta sitten valmistuneeseen kantakaupungin selvitykseen pujahti virheitä, ja osa kohteista kaipasi täydennystä. Tämän selvityksen lopussa on luettelo sen korjauksista. Juha Jaakola 7 Lähtökohta Julkaisu ”Tampereen rakennuskult- tuuri, maisemat ja luonnonsuojelu” valmistui v. 1985 ja painettiin v. 1986. Se esitteli myös Aitolahden ja Teis- kon alueiden merkittävimmän raken- nuskannan vuoden 1985 tilanteessa. Siihen kuului 84 rakennuskohdetta, Aunessilta sekä yleiskuvaukset aitoista, laivalaitureista ja muistomerkeistä. Vuonna 1996 alkoi rakennus- kulttuuriselvityksen päivittäminen ja laajentaminen. Julkaisu katsottiin par- haaksi jakaa kahteen osaan, kantakau- pungin alue ensimmäisenä osana ja Ai- tolahden ja Teiskon alue toisena osana. Kantakaupungin osa valmistui v. 1998 ja julkaistiin samana vuonna nimellä ”Tampereen kantakaupungin raken- nuskulttuuri 1998”. Tarkoituksena oli välittömästi jatkaa selvitystyötä myös Aitolahden ja Teiskon osuudella, ja kohteiden inventointi oli jo käynnissä. Mutta aika muuttui ja tekijöiden työ- panos tarvittiin kipeämmin toisaalla, joten selvityksen loppuun saattaminen jäi kesken. Vuoden 1986 julkaisu oli suosit- tu ja paljon käytetty. Se oli kuitenkin loppuunmyyty jo 1990-luvulla. Kun uudelle julkaisulle on edelleen olemas- sa selvä tarve, selvitystyö käynnistettiin uudelleen kesällä 2007. Jatkotyön tarve Maaseutumaisen asumisen ja työnte- on muutos on ollut tuntuva viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Tilakoko on suurentunut, ja useat tilakeskukset ovat jääneet tyhjilleen; niitä käytetään enää loma-asuntoina. Loma-asukas tai muualla työssä käyvä ei tarvitse useita ulkorakennuksia. Karjasuojat, riihet ja ladot eivät saa välttämättömiä korja- uksia ja perushuoltoa, jolloin niiden alamäki alkaa. Suuret päärakennukset ovat myös liian suuria pienentynee- seen käyttöön. JOHDANTO Sama koskee suuria puuhuviloita, jotka on tehty suuremmille perheille ja pitempää kesäkäyttöä varten kuin nykyinen tarve on. Yli sadan vuoden ikäisen puurakennuksen ylläpito vaatii paljon pääomaa. Uhkana on, että suuri osa Aitolah- den ja Teiskon alueiden perinneraken- nuskannasta häviää. Kun yhteiskunnan rahalliset avustukset yksityisen raken- nuskannan hoitamiseen ovat lähinnä symbolisia, tukea tulee antaa omistajil- le ainakin arvostuksen osoittamisena. Tämä selvitys laajentaa aikaisemman julkaisun kohdelukumäärää merkittä- västi. Kaupunki on käynnistänyt poh- joisen suuralueen kulttuuriympäristö- selvityksen laatimisen. Selvitys palve- lee lähinnä maankäytön päätöksenteon pohja-aineistona. Tavoitteena on antaa laadukas ja laaja kokonaiskuva Teiskon ja soveltuvin osin Aitolahden maise- mahistoriasta, rakennetusta kulttuuri- ympäristöstä, muinaismuistoista sekä perinnebiotoopeista. Tämä julkaisu on ensimmäinen osa em. kulttuuriympä- ristöselvitystä. Uusi tutkimus Edellisen julkaisun valmistumisen jäl- keen Aitolahden ja Teiskon rakennus- kannan tutkimusta on jatkettu. Seutukaavaliiton (Pirkanmaan lii- ton) julkaisusta ”Pirkanmaan kulttuu- rihistorialliset kohteet” on otettu kol- mas, tarkistettu painos vuonna 1990. Siinä olevat kohteet ovat samat kuin aikaisemmissakin painoksissa, mutta tekstiä on päivitetty. Jaana Alajoen ”Aitolahti – mat- kalla kaupunkiin” ilmestyi v. 1994 kaupunginosakirjasarjassa. Se kertoo kansantajuisia kuvauksia ja tapahtumia Aitolahden entisestä ja nykyisestä elä- mästä. Maarit Kaurlan toimittama ”Tari- noita maitolaiturilta” ilmestyi v. 2002 ja ilmensi teiskolaisen kotiseutuhengen voimaa maitolaiturimuodossa. Kirja esittelee sekä vanhoja että uusia teisko- laisia maitolaitureita, joista tunnetuin on Velaatan maitolaiturimuseo. Hanna Aitoahon laatima ”Vii- tapohjan ja Sisaruspohjan maisema- historiaselvitys” valmistui v. 2004. Se sisältää myös rakennetun kulttuuriym- päristön kohteita sellaiselta alueelta, johon seutukaavaliiton julkaisu ei kiin- nittänyt huomiota. Marita Palokosken laatima ”Pir- kanmaan maisema-alueet ja kulttuuri- ympäristöt” antaa uuden näkemyksen Pirkanmaan liiton alueen arvokkaista kohteista. Se valmistui v. 2006 ja ilmes- tyi Pirkanmaan liiton julkaisusarjassa. Ulla Nummen laatima ”Nurmi- Sorilan kulttuuriympäristöselvitys” valmistui v. 2007. Se keskittyy Nurmin ja Sorilan osayleiskaava-alueen selvit- tämiseen ja sisältää Aitolahden raken- netun kulttuuriympäristön kohteita aikaisempaa laajemmin. Yksityistä selvitystyötä on teh- ty mm. Aitolahden taloista ja niiden omistajasuvuista (Pertti Ruokonen) sekä Ensilästä ja Koivuniemestä. Teis- kon kirkon juhlakirja ilmestyi v. 1988 Martti Helinin toimittamana. Aika- kauslehdet Tammerkoski ja Teiskon Joulu ovat jatkaneet artikkeleissaan alueen menneen elämän kuvauksia. Rakennuskannan inventointi Paikallisen rakennusperinnön selvi- tyksen pohjatieto saadaan aikaan ra- kennusten inventoinnilla. Se tarkoittaa rakennuksen sijainnin, syntyhistorian, tyylin ja materiaalien, yksityiskohtien, menneisyyden ja nykyhetken tilanteen systemaattista selvittämistä. Tämä teh- dään tutkimalla paikan päällä, valoku- vaamalla ja haastattelemalla nykyisiä käyttäjiä ja kohteen historian tuntijoita. Perinnetietoa täydennetään ja tarkiste- taan kirjallisuudesta, lehdistä ja mah- Yüklə 33,32 Mb. Dostları ilə paylaş:
|