Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

8
dollisesti  muista  lähteistä  saatavalla
lisätiedolla.
Inventoinnissa  on  käytetty  Mu-
seoviraston vv. 1979 ja 1984 laatimia
mallilomakkeita,  joista  on  kehitetty
paikallisiin  oloihin  sopiva,  tietomää-
rältään laajempi malli. Sillä voidaan tal-
lentaa enemmän rakennuksen sijainti-
tietoja ja yksityiskohtia.
Rakennuksen inventointi tallentaa
pysyvästi  tärkeimmät  tiedot  raken-
nuksesta.  Inventointitietoa  voidaan
käyttää  rakennusperinteen  tutkimuk-
sessa,  paikallisten  ja  valtakunnallisten
rekisterien  laatimisessa,  rakennuskan-
nan  arvottamisessa,  peruskorjausten
suunnittelussa, korjaustöiden lainoitta-
misessa,  kiinteistökaupoissa  jne.  Siksi
tiedon täytyy olla selvityshetkellä luo-
tettavaa,  vaikka  inventoitu  tietoaines
muuttuukin ajan myötä.
Inventoinnin rajaustavoitteet
Museoviraston  tavoitteena  on,  että
kaikki  rakennukset  inventoidaan.  Ai-
noastaan  sillä  tavalla  voidaan  varmis-
taa rakennusten kaikkien arvojen huo-
mioon  ottaminen  ja  kokonaiskuvan
saaminen maan rakennusperinnöstä.
Tampereen oloissa inventointi on
rajattu rakennuskannan määrän ja re-
surssien vuoksi vain merkittävimpään
rakennuskantaan ja ympäristökokonai-
suuksiin. Oleellista on ollut löytää juuri
se osa rakennusperinnöstä, jonka säi-
lyttäminen koetaan erityisen tärkeäksi.
Inventoinnilla  ja  sen  julkaisemisella
rakennus  saa  toivottavasti  riittävästi
arvostusta,  joka  helpottaa  sen  säilyt-
tämistä ja ehkäisee arvokkaiden osien
turmeltumista. Tosin sellaisiakin koh-
teita on inventoitu, joiden purkaminen
voi olla vain ajan kysymys. Tällöin on
ollut  perusteena  sinänsä  merkittävän
kohteen historiallinen dokumentointi.
Aitolahden ja Teiskon tyypillisintä
ja sen vuoksi arvokasta rakennuskan-
taa  ovat  tilakeskukset.  Kun  vanhat  ja
uudemmat rakennukset sijoittuvat so-
pusointuisesti pihapiiriin, inventoinnin
ensimmäinen  raja  on  täyttynyt.  Jos
rakennusryhmän  paikka,  keskimääräi-
nen ikä ja asuinrakennusten tyylillinen
edustavuus ovat laadukkaita, tilakeskus
on otettu inventointiin. Joissakin tapa-
uksissa  muuten  tasokkaan  pihapiirin
reunalle on rakennettu uusi, omakoti-
talomallistosta hankittu asuinrakennus,
joka laskee pihapiirin yleisilmettä. Ra-
kennusten  hieman  repsahtanut  kunto
tai heikko maalipinta eivät sinänsä ole
ratkaisevia, koska ne ovat korjattavis-
sa.
Inventoinnin kriteerit ovat seuraavat:
- tilakeskukset: rakennusten ikä ja tyylilli-
nen edustavuus, rakennusryhmän paikka
- torpat, mäkituvat, työväenasunnot, asutus-
tilat, rintamamiestalot: esimerkkejä
- julkiset rakennukset: harvinaisina inven-
toitu lähes kaikki, kulttuuriarvo, ikä
- kaupat, meijerit, myllyt, lainamakasiinit: 
esimerkkejä, kulttuuriarvo, ikä
- huvilat, loma-asunnot: tyylillinen edusta-
vuus, ikä, suunnittelija
- nykyarkkitehtuuri: tyylillinen edustavuus
Kantakaupungin  inventoinnissa  ollut
suunnittelijateema ei ole Aitolahden ja
Teiskon oloissa samalla tavalla merki-
tyksellinen.  Anonyymin  kansanraken-
tamisen lisäksi yhtenä syynä on suun-
nittelijanimen  epävarmuus  monessa
rakennuksessa.    Aikaisemman  linjan
jatkumisen  vuoksi  Birger  Federleyn,
Wivi  Lönnin,  Lars  Sonckin  ja  Bertel
Strömmerin  työt  tuodaan  kuitenkin
aina esiin, myös epävarmoissa tapauk-
sissa.
Julkaisuun valitut kohteet ja nii-
den luokitus
Vuoden  1986  julkaisun  kohteiden  li-
säksi  uusia  selvitettäviä  kohteita  saa-
tiin  haastattelemalla  Matti  Korpea,
Ulla Kulkasta, Jussi Mäenpäätä, Timo
Hanhilahtea,  Simo  Siltasta  ja  Pekka
Rantasta.  Aineistoon  lisättiin  uudessa
tutkimuksessa esitetyt edustavalta vai-
kuttavat  rakennukset  ja  rakennusryh-
mät.  Näin  kootussa  kohdelistassa  oli
180 nimeä.
Karsivan
maastotutkimuksen
perusteella  löytyi  vielä  viisi  kriteerit
täyttävää kohdetta, mutta kriteerirajan
ulkopuolelle  joutui  lähinnä  edustava-
kriteerin perusteella yli 30 rakennusta.
Täten päädyttiin uudelle julkaisulle ase-
tettuun  noin  150  esiteltävän  kohteen
kokonaisuuteen.  Ne  on  myös  inven-
toitu. Lisäystä vuoden 1986 julkaisuun
on 65 täysin uutta kohdetta sekä viisi
vanhan  kohteen  yhteydessä  esiteltyä
uutta rakennusta tai rakennusryhmää.
Merkittävin  uusi  löytö  oli  Birger  Fe-
derleyn suunnittelema Tervakivenkar-
tanon  tilan  asuinrakennus,  jota  ei  ole
aikaisemmin tunnettu.
Vuoden  1986  julkaisussa  oli  kol-
me kohdetta, jotka ovat nyt joko ko-
konaan  tai  osittain  tuhoutuneet.  Ne
ovat Koivuniemi, Torisevan torppa ja
Iso-Frantsi. Mainitut kohteet on jätet-
ty pois uudesta julkaisusta.
Julkaisussa  esiteltävät  kohteet
eivät  edusta  kaikkea  arvokasta  raken-
nuskulttuuria  Aitolahdella  ja  Teiskos-
sa.  Tilakeskusten  pihapiireissä,  joissa
kokonaisvaikutelma ei ollut asetetuilla
kriteereillä riittävä, voi olla tyylikkäitä
erillisrakennuksia  tai  yksityiskohtia.
Muiden  asuinrakennustyyppien  esi-
merkit eivät vielä kerro kaikkia puolia
edustamistaan talotyypeistä.
Uusin,  kaupunkimaisempi  asu-
tus on jäänyt näillä kriteereillä vähälle
huomiolle. Lisäksi kohteiden valitsijoi-
den  subjektiivinen  näkemys  vaikuttaa
pakostakin valintoihin.
Asukkaiden  taholta  on  tullut  yh-
teydenottoja, joissa esitellään lisää ar-
vokkaita rakennuksia. Nyt selvitetyissä
kohteissakin  on  joitakin  vanhempia
osia (mm. Terälä), joiden historiasta ei
ole löytynyt riittävästi tietoa. Selvitys-
työ ei siten voi eikä saa päättyä tähän
julkaisuun,  vaan  sitä  tulee  sopivassa
yhteydessä jatkaa. Tähänkin julkaisuun
jääneet puutteet ja virheet tulee myös
voida oikaista myöhemmin.
Kohteet  on  luokiteltu  soveltaen
saman  periaatteen  mukaan  kuin  kan-
takaupungin  selvityksessä.  Luokitus
antaa  kuvan  syistä,  miksi  kohde  on
valittu julkaisuun. Se antaa myös yleis-
kuvan  kohteiden  nykytilasta  ja  keski-
näisestä arvosta.

---