Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

50
KAUPPILA   
 
 
 
 
 
1184
Kauppilantie 56, Jutila-3-66
yksityisomistuksessa
RM III: rakennusperintö, maisema
Kauppila  on  vuoden  1540  kantatila,
joka  mainitaan  asiakirjoissa  jo  1500-
luvun  alussa.  Talon  toinen  poika  sai
v. 1758 toisen puolen Jutilaa, josta tuli
Ala-Kauppila. (Arajärvi 1954) Tilat yh-
distyivät myöhemmin 1800-luvun lop-
pupuolella uudeksi Kauppilaksi.
Pihapiiri  on  koivikkoisella  selän-
teellä  peltojen  ympäröimänä.  Tilan
alkuperäinen päärakennus on palanut.
Kun Ala-Kauppilan ja Ylä-Kauppilan
tilat yhdistyivät, nykyinen päärakennus
siirrettiin  Ala-Kauppilasta.  Rakennus
lienee  alun  perin  1700-luvulta,  mutta
sitä  on  myöhemmin  muutettu.  Yksi-
kerroksisen  rakennuksen  hirsirunko
on  vuorattu vaakalaudoituksella; ulla-
kon päädyt ovat sahanurkkaista pysty-
lautaa. Ikkunat ovat kuusi- tai yhdek-
sänruutuisia, ja niitä kehystää empire-
henkinen  listoitus.  Ullakon  ikkunassa
on  ympyräaiheinen  ruudutus.  Ulko-
oven edessä on avokuisti. (Ahonen)
Pienempi  asuinrakennus,  ns.  pu-
nainen  tupa,  lienee  saman  ikäinen  ja
on  säilyttänyt  hyvin  vanhat  ominais-
piirteensä.  Sekin  on  yksikerroksinen,
vuorattu  hirsirakennus,  jonka  kuusi-
ruutuiset  ikkunat  on  kauniisti  kehys-
tetty.
Pihapiirin  lounaisreunaa  rajaa  ki-
vinavetan pääty, jonka harjalle on pys-
tytetty vellikello. Vuonna 1896 raken-
netun karjasuojan alaosa on kiilakives-
tä, sen yläpuolella kolme hirsikertaa ja
laudoitus. (SMK 1964) Sitä käytetään
nykyään  konesuojana.  Kauppilantien
kaakkoispuolella  pihapiiriin  kuuluu
vielä  kaksi  osittain  hirsipintaista  rivi-
aittaa.
Päärakennus pihan puolelta. EK 007
Punaisen tuvan luoteissivu. EK 007
Vas. Kivinavetta ja vellikello. EK 007
Oik. Riviaitta. EK 007

---

5
VELAATAN TYÖVÄENTALO 
 
1185
Tolppalantie 3, Ahoi-1-41
Velaatan Työväen Yhdistys r.y. / Teiskon työväenyhdistys
KM III: kulttuurihistoria, maisema
Teiskon työväenyhdistys perustettiin Pa-
dustaipaleen koululla kesällä 1893. Toi-
minnan painopiste keskittyi Jutilaan, sillä
Jutilan  talolta  vuokrattiin  tontti  omaa
taloa  varten.  Ala-Jutilan  vanha  päära-
kennus ostettiin, siirrettiin talkoovoimin
uudelle paikalle ja kunnostettiin. Vuonna
1899 se oli valmis käyttöön. Talon vuok-
si yhdistys muutti nimensä vuonna 1909
Jutilan työväenyhdistykseksi.
Sisällissodan  jälkeen  yhdistys  aloit-
ti  uudelleen  toimintansa  keväällä  1919,
mutta  rapistunut  talo  tarvitsi  korjausta.
Uutta taloa jo suunniteltiin, mutta rahat
eivät riittäneet rakentamiseen. Viimein v.
1927 yhdistys sai hankituksi oman tontin
Velaatasta, ja vanha rakennus siirrettiin
taas kerran sinne. Vihkiäisjuhlaa vietet-
tiin 19.8.1929. Vielä muutettiin kolman-
nen kerran yhdistyksen nimikin Velaatan
työväenyhdistykseksi.
Vanhan rakennuksen siirron yhtey-
dessä huomattiin, että sen kunto oli pai-
koitellen heikko. Läheisyydestä saatiin v.
1932 ostettua Törmä-niminen rakennus,
jonka hirsiä käytettiin työväentalon kun-
nostamiseen. (Arajärvi 1979)
Aumakattoinen  hirsirakennus  on
vuorattu  vaakalaudoituksella.  Pääoven
yläpuolella  kolmiomainen  kattokaaveli
korostaa  sisäänkäyntisyvennyksen  paik-
kaa.  Lounaissivulla  on  avokuisti  vahti-
mestarin asuntoon. Ikkunat ovat kolmi-
jakoiset. Seinät on maalattu punamullalla
ja listat valkoisella. Sisätiloissa hirsipinta
on näkyvissä, ja yleisvaikutelma on säi-
lynyt alkuperäisenä. Vanha työväenhenki
elää vielä näyttämön yläpuolisessa isku-
lausenauhassa. Salin kääntyvät puutuolit
ovat peräisin Tampereen Työväenteatte-
rista.  Rakennus  on  yhä  suosittu  perhe-
juhlapaikka.
Rakennuksen  omistavan  yhdistyk-
sen nimi on muutettu nyt neljännen ker-
ran, kun se on palautettu alkuperäiseen
muotoonsa.  Rakennuksen  nimi  on  en-
nallaan. (Malmi)
Työväentalon paraatisivu. KN 007
Eteläinen sisäänkäynti. KN 007
Mieskuoro  esiintymässä.  Timo  Malmi 
008
Näyttämöseinän  teesit.  Timo  Malmi 
008
Puutuolit ja uuni. ALJ 999

---

5
KURJENLAHTI   
 
 
 
 
1186
Etelä-Arolan tie 188, Ahoi-3-60
yksityisomistuksessa
mm. Kalle Virtanen 1902
RKM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Kurjenlahti on kantatila vuodelta 1566.
(Arajärvi 1954) Sukuviirin mukaan tila
on perustettu v. 1560. (Kurjenlahti)
Tilan pihapiiri on luonnonkauniil-
la  paikalla  Velaatanjärven  Kurjenlah-
den länsirannan selänteellä, josta rinne
laskee  jyrkästi  järveen.  Vuonna  1902
rakennettu  hirsirunkoinen  pääraken-
nus  on  vuorattu  pystylaudoituksella.
Satulakattoon  liittyy  pääoven  yläpuo-
lella  ovea  korostava  kaaveli,  joka  on
rakennettu  sisäänkäynnin  katokseksi.
Samanlainen  kaaveli  on  seinälinjassa
myös  takasivulla.  Ikkunoiden  ruutu-
jako  ja  listoitus  henkii  nikkarityylistä
uusrenessanssia. Talon suunnittelijana
pidetään Kalle Virtasta, joka oli sen ra-
kentajana. (Kurjenlahti)
Vieressä  on  vanhempi  asuinra-
kennus,  joka  on  perimätiedon  mu-
kaan  1800-luvulta.  Matalan  vuoratun
hirsirakennuksen  toisessa  päässä  on
vellikelloteline.  Rakennusta  käytetään
nykyisin varastona.
Tien  lounaispuolella  pihapiirin
sulkee v. 1890 rakennettu kivinavetta.
(SMK  1964)  Sen  matala  kiilakiviosa
on  kaksinkertainen;  kiven  päälle  on
sovitettu hirsirakenne. Kauempana on
poikkeuksellinen,  rinteeseen  hirsistä
useasta  osasta  tehty  riviaitta,  joka  on
pystytetty paikalleen siirretyistä hirsis-
tä n. 1850.
Kurjenlahden  pihapiiriä  rajasi  ai-
kaisemmin  luoteispuolelta  kolmas,
nyt purettu asuinrakennus, joka toimi
väliaikaisesti  kouluna  vv.  1917-1931.
Aikoinaan  talouskeskus  sijaitsi  tien
länsipuolella. (Kurjenlahti)
Päärakennus etelästä päin. ALJ 999
Vanha asuinrakennus ja vellikello. JV 999
Riviaitta rinteessä. JV 999

---