Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

6
PEHUNAUTIO  
 
 
 
 
1197
Ukaantie 492, Ahoi-2-119
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Ahoinkylälle  kuului  Pehunaution  ul-
komaa,  jonne  ensimmäiseksi  uudis-
asukkaaksi tuli Tuomas Erkinpoika v.
1665. (Arajärvi 1954) Tila oli myöhem-
min valtionpuistona, ja sen koko oli yli
500 hehtaaria. 1900-luvulla se jakautui
nopeasti pienempiin osiin.
Pehunaution  pihapiiri  on  Väärä-
järveen  päin  viettävässä  laaksossa,  ja
sitä rajaavat pellot kolmelta suunnalta.
Rakennukset  ovat  kehässä  kaartuvan
pihatien  tuntumassa.  Päärakennus  on
pienellä  kumpareella  ja  lienee  raken-
nettu  1800-luvun  lopulla.  Sen  ikku-
noiden  kolmijakoa  on  lisätty  yläosan
tiheämmällä ruutujaolla. Kaakkoispää-
tyyn on tehty jatke, jossa on erillinen,
ikkunoiden ympäröimä ulko-ovi. Tilaa
on käytetty todennäköisesti palvelutar-
koituksiin. Myös umpikuisti on muo-
doltaan ja ikkunajaoltaan myöhempää
tyyliä.
Pihan  muiden  talousrakennusten
takana  on  pieni  hirsipintainen  aitta.
Tien  varressa  on  talon  vanha  maito-
laituri, joka toimii edelleen ympäristön
keskipisteenä  postin  jakopaikkana  ja
kirjastoauton pysäkkinä.
Päärakennus tien suunnasta. KN 007
Maitolaiturilla on edelleen käyttöä. KN 007
Pieni hirsiaitta. KN 007

---

65
UKAAN KOULU   
 
 
 
 
1198
Sorrintie 16, Kiimajoki-2-56
Tampereen kaupunki
RKM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Kuitusen  talossa  pidettyä  koulua  oli
Ukaasta  hankala  käydä  pitkän  matkan
vuoksi, joten oma koulu päätettiin ra-
kentaa ukaalaisille Sorrin tilasta erotet-
tavalle kallioiselle Tervakalliolle.
Padustaipaleen koulun piirustuksia
käytettiin  Ukaassakin,  ja  ruoveteläinen
Janne  Kivelä  rakensi  urakalla  koulun,
saunan  ja  talousrakennuksen  syksyyn
1906  mennessä.  Kouluun  tuli  luokka-
huone,  veistosali,  eteinen  ja  opettajan
huoneisto. Koulu laudoitettiin ja maa-
lattiin v. 1925 ja katettiin tiilillä 13 vuot-
ta  myöhemmin.  Koulu  on  kooltaan
ja  ikkunamalliltaan  samanlainen  kuin
Padustaipaleella,  mutta  ullakon  hauk-
kaikkunat puuttuvat ja oppilaskuisti on
yksinkertainen ja satulakattoinen. Ulko-
vuoraus on myös tehty ilman nurkkien
harkkolistoitusta. (Pirilä 1951)
Koulu  oli  käynyt  ahtaaksi,  kun
koulussa alkoi v. 1925 myös alakoulun
opetus.  Kun  oppilasmäärät  kasvoivat,
lisätilan  tarvetta  varten  rakennettiin
1950-luvun lopulla uudisrakennus ton-
tille alemmaksi kentän viereen. Kivita-
lossa  on  kellarikerroksen  lisäksi  varsi-
nainen  kerros,  jonka  ulko-oven  eteen
on tehty avokuisti. Sen tukeva katos on
kannatettu kolmella pilarilla.
Ukaan  koulussa  oli  lukuvuonna
1970-71  enää  23  oppilasta.  (Telemä-
ki  1979)  Koulunkäynti  loppui  vuonna
1984. Rakennuksia on käytetty sen jäl-
keen leirikouluna ja paikallisen kyläyh-
distyksen  kokoontumis-  ja  toimintati-
loina.
Puukoulun pääty kaakosta. KN 007
Kivikoulu alarinteen puolelta. KN 007
Puukoulun ikkuna. KN 007
Kivikoulun tukeva avokuisti. KN 007

---

66
NAAPPILA   
 
 
 
 
 
1199
Naappilantie 117, Tuhria-2-99
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Naapila eli Iso-Tuhria oli vuoden 1540
kantatila.  Tilasta  erotettiin  v.  1792
Anttila ja vähän aikaisemmin Seppälä.
Nykyisellä  omistajasuvulla  se  on  ol-
lut  vuodesta  1905.  1930-luvulla  nimi
muuttui Naappilaksi.
Naappilan  talouskeskus  sijaitsi
isonjaon  aikaan  etelämpänä  Anttilan
vieressä, mutta 1800-luvun vaihteessa
se siirrettiin nykyiselle paikalle. Ukaan-
järven niemessä sijaitseva pihapiiri on
mäen  rinteessä.  Pihan  pohjoislaidan
vanhempi asuinrakennus on varhaista
1800-luvun tyyliä, ja se on siirretty en-
tiseltä asuinpaikalta tänne. Yksinkertai-
sen tyylikäs hirsirakennus on vuorattu
pystylaudalla. Ikkunat ovat kuusijakoi-
set. Vanhassa pirtissä on alkuperäinen,
200  vuotta  vanha  takka.  Rakennusta
on vasta kunnostettu.
Viereinen uudempi asuinrakennus
on  myös  vuorattu  hirsitalo,  joka  on
rakennettu v. 1906. Rakennuksessa on
kaksi umpikuistia ja kuusijakoiset ikku-
nat, mutta kuisteissa on tiheämpi ruu-
tujako. Sen kaakeliuunit on säilytetty.
Pihan pohjoispuolella on pieni pa-
kari, joka on myös siirretty ”vanhasta
kylästä”  parisataa  vuotta  sitten.  Siinä
on  siten  päärakennuksen  henkeä.  Pi-
hapiiriin kuuluvat lisäksi tiilinavetta ja
hirsipintainen riviaitta. Sen toista päätä
käytettiin liha- ja kalapuotina; suola on
syövyttänyt  ja  valkaissut  ovenedus-
lankkuja.    Asuinrakennusten  takana
on kaksi hirsipintaista otsa-aittaa, jotka
on siirretty paikalle entisestä talouskes-
kuksesta. Toista on käytetty maitoka-
marina  ja  toista  vilja-aittana.  Raken-
nuksia on juuri kunnostettu uusimalla
katot ja lahonneet hirret. (Laine)
Pihanäkymä uudemman talon suuntaan. KN 007
Vanha  asuinrakennus,  kunnostustyöt 
aloitettu. KN 007
Vanhan pirtin takka. Eero Laine 008
Korkea otsa-aitta. Eero Laine 008
Uudempi talo pohjoisesta. KN 007

---