Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

77
Pehun matala, korokkeeton maitolaituri. 
KN 007
Vehoniemen leveä maitolaituri. 
KN 007
Velaatan pirtin maitolaituri. KN 007
Lahdenmäen maitolaiturimuseo maisemassaan. KN 007
Museo-ohjeet. KN 007

---

78
Maantieteellisen  sijaintinsa  vuoksi
Aitolahdella  ja  Teiskolla  on  hyvät  lii-
kenneyhteydet  vesireittejä  pitkin.  Ne
olivat kesäisin edullisia kulkuväyliä. Si-
säiset liikenneyhteydet ovat sen sijaan
olleet vaikeammat. Varsinkin Teiskon
rikkonainen  ja  hajallinen  maasto  on
vaatinut  kalliita  siltoja  yhteyksien  ai-
kaansaamiseksi.
Tärkein  alueiden  kautta  kulkeva
kantatie vei 1800-luvulla Tampereelta
Ruovedelle.  Se  kulki  Aitolahdella  So-
rilanjoen  yli.  Vanha  puusilta  uusittiin
v.  1915  kivisillaksi.  (Kanerva  1967)
Teiskossa  Kaitaveden  ylittävä  Aunes-
silta sai nykyisen asunsa v. 1899. Sen
itäpuolelle  rakennettiin  tienoikaisun
yhteydessä uusi betonisilta v. 1983.
Teiskolanlahden  ylittävä  Teisko-
lan silta oli ennen vuotta 1877 puu- ja
kivirakenteinen. Se uusittiin arkkitehti
Georg Schreckin suunnitelmilla kivisil-
laksi v. 1894. Urakoitsijana oli raken-
nusmestari Kustaa Lindgren Messuky-
lästä.
Kiimajoen ylittävä Terälahden sil-
ta  oli  v.  1872  puurakenteinen  ja  niin
vinossa, että maaherra määräsi sen tar-
kastuksessaan  oikaistavaksi.  Sitä  kor-
jattiinkin,  kun  kevättulvat  taas  kerran
sen rikkoivat. Vasta vuonna 1897 pää-
tettiin uuden kivisillan rakentamisesta,
ja rakentaja Juuse Nieminen Velaatasta
sai sillan valmiiksi jo kesällä 1898.
Vuonna  1898  Teiskon  kuntako-
kous  kirjasi  seuraavat  puusillat  Itä-
Teiskossa:  Koskuen  silta,  Mustikko-
korven silta, Niittysilta, Rantalan silta,
Ruutanan silta, Polson silta, Kytän silta
ja Kuusojan silta. Näiden lisäksi oli ky-
läteillä ojien yli kyläläisten huolehditta-
via pikkusiltoja. (Arajärvi 1979)
Kun  autoliikenne  kasvoi  ja  vaati
parempia tieyhteyksiä, teitä oiottiin ja
parannettiin. Niinpä siltojakin on tul-
lut  1900-luvulla  lisää,  ja  lähes  kaikki
ovat betonirakenteisia.
Näsijärven
höyrylaivaliikenne
alkoi  v.  1859.  Parhaimmillaan  liiken-
teessä  oli  1920-  ja  1930-luvuilla  11
höyrylaivaa, jotka kulkivat Paarlahteen
saakka.  Viimeinen  matkustajaliiken-
SILLAT JA LAIVALAITURIT   
1206
RKM III: rakennushistoria, liikennehistoria, maisema
Enqvist-yhtiön tukkimiehiä Teräkosken sillalla. Lauri Ikonen 97 (Maija Ikonen)
Sorilanjoen silta. (TKM)
teen laiva ajoi vuoteen 1963. Sen jäl-
keen liikenne on ollut huviliikenteen ja
matkailijoiden varassa.
Näsijärven ja sen lahtien rannoilla
on vielä jäljellä monia hyväkuntoisia ja
enemmän tai vähemmän käytön puut-

---

79
Aunessillan kaari. JV 999
Teräkosken silta nykyisin. EK 007 
teessa rapistuneita laitureita, jotka ovat
näytelleet  merkittävää  osaa  seudun
asukkaiden elämässä. Niihin kuuluvat
Kapee,  Pöllölä  /  Saarlahti,  Kiviranta,
Polso, Teiskola, Taulaniemi, Aunessil-
ta,  Kulkkila,  Vertuu,  Isohaka,  Uskali
jne. Laitureilta on lastattu Tampereel-
le puutavaraa, karjaa, viljaa, maitoa ja
juureksia.  Aitolahden  Pirttiniemessä
olleesta  leipomosta  Tervalahti-laiva
ehätti viemään lämpimän leivän Hjort-
hin  talon  Pahlmanin  siirtomaatavara-
kauppaan aamuisin jo ennen kymmen-
tä.
Matkustajaliikenteen
käyttäjiä
olivat  asiamatkoillaan  liikkuvat  maa-
laiset, huvila-asukkaat vieraineen sekä
huvilan  ja  kaupungin  välillä  kulkevat
virkamiehet. Autoistuminen siirsi kul-
kemisen vähitellen maanteille.
Teiskolan silta levennettynä. JR 008
Saarentaustan  laituri  auringon  laskies-
sa. ALJ 999

---

80
Intti saapumassa Liirin laituriin 950-
luvulla. V.O.Kanninen (TKM)
Aunessillan  laituri.  Aune  Linko  95 
(TKM)
Käyttämätön laituri tiensä päässä. 
EK 007

---

8
1. Aitolahden sankarivainajien muis-
tomerkki
Aitolahden  hautausmaalle  pystytettiin
vuosien 1939-1944 sodissa kaatuneille
23 sankarivainajalle taiteilija Yrjö Ek-
blomin suunnittelema muistomerkki v.
1947. Sen valmisti Suomen Graniitti.
3. Vapaussodan kaatuneiden muis-
tomerkki Teiskon hautausmaalla
MUISTOMERKIT JA VEISTOKSET    1207
K III: kulttuurihistoria
Aitolahden sankarivainajat. 
Leena Karttunen 98
Karjalaan jääneet, Aitolahti. JR 008
2.  Karjalaan  jääneiden  vainajien 
muistomerkki Aitolahden hautaus-
maalla
Pystytettiin  Aitolahden  karjalaisten
toimesta v. 1960. (Syvänen 1998)
99-9 kaatuneet. Jussi Mäenpää
Vapaussodan kaatuneet. Jussi Mäenpää
98 kaatuneet. Jussi Mäenpää
4.  Vakaumuksensa  puolesta  1918 
kaatuneiden  muistomerkki  Teis-
kon hautausmaalla
5.  Vuosien  1939-44  sodissa  kaatu-
neiden muistomerkki Teiskon hau-
tausmaalla
Vuosien  1939-44  sodissa  kaatuneille
145  sankarivainajalle  v.  1951  pystyte-
tyn  muistomerkin  suunnitteli  arkki-
tehti  Bertel  Strömmer.  Se  on  Kurun
mustaa graniittia ja siihen on kirjoitet-
tu sanat ”Isänmaan rakkaus, Kaipaus,
Uhri, Kiitollisuus”.
6.  Karjalaan  jääneiden  vainajien 
muistomerkki  Teiskon  hautaus-
maalla
Muistomerkki pystytettiin v. 1956 Kar-
jalaan haudattujen muistoksi.
Karjalaan jääneet. Jussi Mäenpää

---