Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

6
Hatanpään kartanon omistajat myivät
8.9.1904 tehtailija Oskar Björkellille ti-
luskappaleen, josta muodostettiin uusi
Björknäsin tila.
Suurikokoinen  kaksikerroksinen
huvila rakennettiin tilan korkeimmalle
kohdalle,  metsäisen  niemen  kärkeen.
Se  on  uusrenessanssiin  pohjautuvaa
nikkarityyliä  pienin  jugendnyanssein.
Rakennuksen erikoisuutena ovat pää-
tyjen ja kuistien hammastusreunukset.
Sisällä on säilytetty alkuperäiset kaake-
liuunit. Tilalla on myös samanhenkiset
sauna,  puutarhurin  mökki  ja  leikki-
mökki.
Huvila  oli  pitkään  Klingendahlin
suvun  kesänviettopaikkana  ja  sittem-
min  Klingendahlin  tehtaan  työnteki-
jöiden  virkistyskäytössä.  V.  1969  se
myytiin  Tampereen  ev.lut.  seurakun-
nille,  jotka  ovat  käyttäneet  sitä  rippi-
koululeirien  ja  muiden  leirien  pito-
paikkana.  Klingendahlin  aikana  noin
v. 1949 tilalle on rakennettu kaksi ma-
joitusrakennusta,  seurakuntien  aikana
pesutiloja ja kota. (Mäkkylä)
HIRVENNIEMI ELI HIRVINIEMI
BJÖRKNÄS / PÄTTINIEMI    
 
1005
Kiikkisensalmentie 123, Hirviniemi-3-89
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
RM III: rakennushistoria, maisema
Päärakennuksen monimuotoinen länsipääty. EK 007
Kesänviettoa Björknäsissä 90-luvulla. TKA

---

7
Hatanpään kartanon omistajat myivät
9.9.1904 kasööri Juho Smalenille ja hä-
nen vaimolleen Marylle tiluskappaleen,
josta muodostettiin uusi Ensilän tila.
Kaksikerroksisen päärakennuksen
alkuosa  oli  rakennettu  etelärinteelle
rannan tuntumaan jo v. 1902 hirrestä.
Pankinjohtaja Heribert Granbergin ai-
kana v. 1917 se laajennettiin nykyisiin
mittoihinsa. Sen pieniruutuiset ikkunat
ja  erikoinen  kattomuoto  ovat  jugen-
din  muotomaailmaa.  Sauna  on  myös
samalta ajalta. Herttainen leikkimökki
on vielä uusrenessanssin henkinen.
Huvilan  osti  v.  1933  TAKO:
n  johtaja  Emil  Arno  Jaatinen,  joka
asennutti  rakennukseen  sähköt  ja  ra-
kennutti tenniskentän sekä suuren au-
totallin. Kisatoverit hankkivat huvilan
v. 1947 valmennus- ja leirikeskukseksi
ja seuran jäsenten perheiden yhteiseksi
lomanviettopaikaksi. Sen peruina ovat
mm. iso mökkikylä ja uusi tilava ranta-
sauna. (Ensilä 1998)
ENSILÄ   
 
 
 
 
 
1006
Kiikkisensola 5, Hirviniemi-3-91
Tampereen Kisatoverien kesäkotisäätiö
RM III: rakennushistoria, maisema
Päärakennuksen juhlava itäsivu. Markku Koskinen
Vanha sauna. SK 998
Leikkimökin uusrenessanssi-ilottelua. SK 998

---

8
Pirttilän tilan ostivat Hatanpään karta-
non omistajilta kauppias Gösta Sume-
lius ja vaimonsa Thyra samana päivänä
kuin läheinen Björknäs vaihtoi omista-
jaa. Birger Federley oli jo aikaisemmin
suunnitellut huvilan tälle 7,36 hehtaa-
rin suuruiselle luonnonkauniille alueel-
le Idmanin perheelle, jolta Sumeliukset
rakennukset ostivat.
”Pirttilä on veistetyistä hirsistä ris-
tinurkille salvottu rakennus, joka lepää
erikokoisista  kivenjärkäleistä  ladotulla
muuraamattomalla kivijalalla. - - Huvi-
lan pohjaratkaisu on ajan tavan mukaan
melko  vapaa,  arkkitehtuuri  jykevää  ja
rikasta.  On  erimuotoisia  ja  –kokoisia
tiloja, päätyjä ja parvekkeita, on myös
erilaisia ikkuna-, ovi- ja porrasmalleja.
Kaiken tämän päällä lepää laaja ja mo-
nimuotoinen  kattorakennelma,  joka
samalla  sitoo  rakennuksen  yhtenäi-
seksi  kokonaisuudeksi.  Pääjulkisivuna
voinee pitää ilta-auringon puolelle esit-
täytyvää. Sen keskeisenä osana on laaja
parveke, jonka kohdalla katon räystäs-
viiva kaartuu loivasti ylöspäin. Tällaista
yksityiskohtaa Federley joskus sovelsi
muihinkin rakennuksiinsa ja eri mate-
riaaleihin. - -
Pirttilän keskeinen huone on Fe-
derleyn  arkihuoneeksi  mainitsema
tupa, jossa ensimmäiseksi kiintyy huo-
mio veistämättömien hirsien kannatta-
maan komeaan laipioon. - -
Rannassa aivan uima- ja venelaitu-
rin kupeessa on – niinikään Federleyn
piirtämä – sauna, joka muodostaa pää-
rakennuksen kanssa yhtenäisen koko-
PIRTTILÄ   
 
 
 
 
 
1007
Pirttiläntie 65, Hirviniemi-3-4
Tamrock Oy:n Eläkesäätiö s.r.
Birger Federley 1902
RM II: rakennustaide, maisema
naisuuden.” (Kivinen 1982)
Perimätiedon  mukaan  Pirttilän
hirret  on  tuotu  Terijoelta  rautateitse.
Rakennus  on  nykyään  edustustilana.
Se ja vanha rantasauna on peruskorjat-
tu v. 1988-89. Keittiö on nykyaikaistet-
tu, mutta muuten alkuperäinen miljöö
ja takat ovat hyvin säilyneet. Alueelle
on  rakennettu  muutama  vuosi  sitten
myös savusauna. (Miesmäki)
Muotojen leikkiä itäsivulla. EK 007
Rantasauna järven puolelta. EK 007
Pohjapiirrokset. TKA

---

9
Hatanpään  kartanon  omistajat  myivät
9.9.1904 Bergbackan palstatilan kauppi-
as Mårten Strandellille. Hän oli samana
vuonna tullut Turusta Tampereen kau-
punkiin,  jossa  hän  piti  miesten  asuste-
liikettä Tirkkosen talossa Kauppakadun
varrella. Etelärinteeseen sijoitetun huvi-
lan suunnitteli hänen veljensä, tunnettu
turkulainen  jugendarkkitehti  Frithiof
Strandell. Hänen piirustuksissaan nime-
nä on Bärgbacka.
Arkkitehti Birger Federley osti hu-
vilan Strandellilta v. 1912 ja vietti siellä
perheineen  kesiä  vuoteen  1934  saakka.
Kauppaneuvos  Aleksi  Hyppölä  osti
paikan  v.  1937  ja  muutti  tilan  nimen
Hypönniemeksi. Hänen aikanaan raken-
nuksessa tehtiin pieniä muutostöitä Aar-
ne Ervin suunnitelmien mukaan. Raken-
nus peruskorjattiin v. 1982 vakinaiseksi
asunnoksi Marita Palokosken suunnitel-
milla.  Rakennuksen  erikoisuutena  ovat
harjan ja räystäiden pitkät päätyjatkot.
Osittain  veden  päällä  oleva  ran-
tasauna  lienee  1800-luvun  lopusta.
Jugendhenkinen  käymälä  on  huvilan
BERGBACKA / HYPÖNNIEMI 
1008
Hypönniemi 42, Hirviniemi-3-75
yksityisomistuksessa
mm. Frithiof Strandell 1905
HRM III: henkilöhistoria, rakennushistoria, maisema
aikainen.  Aleksi  Hyppölän  tyttärelleen
tekemä ”pikkuhuvila” on aloitettu 1940-
ja 1950-lukujen vaihteessa ja laajennettu
huone kerrallaan 11-huoneiseksi.
Päärakennus sisäänkäynnin puolelta. EK 007
Ulko-ovi. SK 998
Frithiof Strandellin piirustukset. TKA

---