0
Hatanpään omistajat myivät valoku-
vaaja Niels Rasmussenille Fredens-
borgin palstatilan samana päivänä kuin
viereinen Bergbacka myytiin kauppias
Strandellille.
Rannan tuntumaan etelärintee-
seen rakennettiin seitsemän huonetta,
keittiön sekä lasi- ja avoverannan sisäl-
tävä jugendhenkinen huvila. Tätä pii-
rustuksissa Villa Rasmussenin nimellä
kulkevaa rakennusta on otaksuttu Bir-
ger Federleyn suunnittelemaksi.
Vuodesta 1963 huvila on kuulunut
Suomen Diabetesliitolle. Se korjattiin
v. 1982 eläkeläisten virkistyskäyttöön
ja muutettiin muutaman vuoden ku-
luttua toimistoksi. Pyramidikattoinen
rantasauna lienee huvilan aikainen ja
mahdollisesti myös Federleyn piirtä-
mä.
Samalle tilalle rakennettiin v. 1980
kaksikerroksinen koulutuskeskus, jon-
ka pintamateriaali on keltainen tiili.
Sen suunnittelija oli Pekka Ilveskoski.
Keskusta laajennettiin v. 1993 naapu-
ritilasta hankitulle lisäalueelle Olli Il-
FREDENSBORG/VIRKKULA JA DIABETESKESKUS
1009
Kirjoniementie 15, Hirviniemi-3-130
Suomen Diabetesliitto ry
Birger Federley? 1906?, Pekka ja Olli Ilveskoski 1980, 1993
RM III: rakennushistoria, maisema
veskosken suunnitelmilla. Keskuksen
vanhempi osa on hyvin lähellä vanhaa
huvilaa. (Riihelä)
Huvilan lounaisnurkka. EK 007
Diabeteskeskuksen vanha puoli. SK 998
Pilareiden hienoa puutyötä. SK 998
KÄÄRMEISTÖ / KIRJONIEMI
1010
Kirjoniementie 80, Hirviniemi-3-7
yksityisomistuksessa
mm. Stig Lindholm 1991
RM III: rakennushistoria, maisema
Hatanpään kartanon omistajat myivät
v. 1904 tohtori Eino Ahlmanille tilus-
kappaleen, josta muodostettiin Käär-
meistön tila.
Aivan lähelle rantatöyrästä ra-
kennettiin n. 1905 hirsipintainen hu-
vila, jossa oli mansardikatto ja katet-
tu kuisti rannan puolella. Alakerrasta
vei pääosan suuri tupa, josta noustiin
yläkerrassa oleviin makuuhuoneisiin.
Ikkunat oli sijoitettu julkisivuun hyvin
vapaasti jugendin henkeen.
Tilan osti v. 1927 Tampereen Kir-
jaltajayhdistys, joka piti sitä kesäkoti-
naan yli 40 vuotta. Sinä aikana ei huvi-
laan tehty suurempia muutoksia, vain
päätykuisti lasitettiin. Tilalle rakennet-
tiin kyllä mm. uusi rantasauna ja ma-
joitusrakennuksia. Tilan nimi muuttui
Kirjoniemeksi. (Ilvesjousi 1982)
Vuonna 1969 yhdistys myi tilan
johtaja Aulis Mäenpäälle ja hänen
osakaskumppaneilleen. Mäenpään
poika muutti rakennukseen asumaan
v. 1974. Huvilaan tehtiin v. 1993 poh-
joissiipi Stig Lindholmin suunnitelmi-
en mukaan vanhan osan tyylin ja ra-
kentamistavan mukaan hirsipintaisena.
(Mäenpää1)
Itäpääty ja uusi laajennus. EK 007
Vanhan laiturin tunnelmaa. SK 998
Kiikkinen on vuoden 1540 kantatila.
Alun perin se oli kylän taloista suu-
rin ja vaurain. (Ruokonen1 1993) Sen
omistajana oli v. 1686-1690 Messuky-
län kolmas kirkkoherra Nicolaus Agri-
cola. Vuonna 1800 Kiikkinen liitettiin
Hatanpään kartanoon, jonka torp-
pa se oli vuoteen 1904. Silloin tilasta
myytiin useita osia, ja kantatilan osti
pormestari Karl Schreck ja vaimonsa
Eva. Schreckin aikana tilalla oli myös
kauppapuutarha. Omistajan kuoleman
ja lyhyen välivaiheen jälkeen tilan osti
Aitolahden kirkon alueella asunut myl-
läri Kantell v. 1923. Sama suku omis-
taa sen edelleen.
Karl Schreck rakennutti nykyi-
sen Kiikkisen tilan päärakennuksen v.
1905 tilan väenrakennukseksi. 1930-
luvulla taloon tehtiin kaksi huoneistoa,
joista toista on asunut sotien jälkeen
siirtolaisia. 1960-luvulla talo sai lauta-
vuorauksen ja peltikaton. Nykyisin sitä
käytetään kesäasuntona ja varastona.
(Kantell)
Pormestari Schreckin avustaja-
na toiminut nuori juristi Alfred Les-
kinen otti v. 1922 talteen Kiikkisen
talon navetan parvella olleesta romu-
kopasta tuntemattoman lainsuomen-
noksen, joka v. 1963 todettiin Ljungo
Tuomaanpojan v. 1601 valmistuneen
maanlain suomennoksen jäljennöksek-
si. Jäljentäjä oli tehnyt työnsä 1630- ja
1640-luvuilla sen ajan kieliasun mukai-
sesti. Asiantuntija Martti Rapola antoi
löydölle nimen ”Codex Aitolahti”. –
Nyttemmin em. navetta on sortunut.
KIIKKINEN
1011
Kiikkisensalmentie 86, Hirviniemi-3-136
yksityisomistuksessa
KM III: asutushistoria, historia, ympäristö
Päärakennuksen länsisivu. SK 998
Sisäänkäyntipuoli. EK 007
Hatanpään torppien Kiikkisen ja Köl-
lin maita hoidettiin alun pitäen Köllin
talosta käsin, ja Kiikkisen alueella oli
ainoastaan vanha riihi ja talli.
Tilojen tultua pormestari Karl
Schreckin haltuun hän rakennutti v.
1905 vanhaa paikalla ollutta taloa laa-
jentamalla ja korottamalla tilalle pää-
rakennuksen, joka oli myöhemmin
vuodesta 1926 Aitolahden pappilana.
Nykyisin se toimii seurakuntayhtymän
kerho- ja rippikoulutilana.
Rakennuksen laajennussuunnitel-
mat on perimätiedon mukaan piirtänyt
pormestarin sisar Inez, joka oli veljen-
sä arkkitehti Georg Schreckin toimis-
tossa piirtäjänä. Hän oli ”nauttinut yli-
määräistä opetusta” veljensä johtaman
Teollisuuskoulun rakennusosastolla.
Monimuotoisessa rakennuksessa
on lievää jugendvaikutelmaa, joka syn-
tyy ikkunoiden puitejaon ja listoituksen
sekä päätyjen koristesäleikön ansiosta.
Rakennus toimi pappilana 1960-luvun
loppuun asti, jonka jälkeen rakennus
on peruskorjattu v. 2002. Sisällä on
useita alkuperäisiä kaakeliuuneja.
Rakennus oli aikoinaan valkoinen,
joten väenrakennuksessa tien toisella
puolella asuneet palkolliset sanoivat
sitä ”valkoiseksi puoleksi” erotukseksi
punaiseksi maalatusta väentuvasta.
Pihapiirin reunalla on vielä vanha
hirsiaitta, joka on muutettu leirikirkok-
si v. 1997. (Mäkkylä)
Karl Schreck asui Kiikkisissä suu-
ren osan ajastaan, vaikka hänellä oli
myös kaupunkiasunto Schreckintalos-
sa. Työmatka Tampereelle taittui ke-
säisin laivalla ja talvella reellä yli järven.
Kelirikkokausina oli kierrettävä tietä
pitkin kaksipyöräisillä trilloilla kyyti-
mies Kustaa Leppäsen kanssa.
AITOLAHDEN PAPPILA
1012
Kiikkisensalmentie 87, Hirviniemi-7
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
RKM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, ympäristö
Päärakennuksen itäsivu. EK 007
Aitta/leirikirkko. EK 007
Pirtin uuni. SK 998
Dostları ilə paylaş: |