Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

0
Hatanpään  omistajat  myivät  valoku-
vaaja  Niels  Rasmussenille  Fredens-
borgin palstatilan samana päivänä kuin
viereinen Bergbacka myytiin kauppias
Strandellille.
Rannan  tuntumaan  etelärintee-
seen rakennettiin seitsemän huonetta,
keittiön sekä lasi- ja avoverannan sisäl-
tävä jugendhenkinen huvila. Tätä pii-
rustuksissa Villa Rasmussenin nimellä
kulkevaa rakennusta on otaksuttu Bir-
ger Federleyn suunnittelemaksi.
Vuodesta 1963 huvila on kuulunut
Suomen  Diabetesliitolle.  Se  korjattiin
v.  1982  eläkeläisten  virkistyskäyttöön
ja  muutettiin  muutaman  vuoden  ku-
luttua  toimistoksi.  Pyramidikattoinen
rantasauna  lienee  huvilan  aikainen  ja
mahdollisesti  myös  Federleyn  piirtä-
mä.
Samalle tilalle rakennettiin v. 1980
kaksikerroksinen koulutuskeskus, jon-
ka  pintamateriaali  on  keltainen  tiili.
Sen suunnittelija oli Pekka Ilveskoski.
Keskusta laajennettiin v. 1993 naapu-
ritilasta  hankitulle  lisäalueelle  Olli  Il-
FREDENSBORG/VIRKKULA JA DIABETESKESKUS   
1009
Kirjoniementie 15, Hirviniemi-3-130
Suomen Diabetesliitto ry
Birger Federley? 1906?, Pekka ja Olli Ilveskoski 1980, 1993
RM III: rakennushistoria, maisema
veskosken  suunnitelmilla.  Keskuksen
vanhempi osa on hyvin lähellä vanhaa
huvilaa. (Riihelä)
Huvilan lounaisnurkka. EK 007
Diabeteskeskuksen vanha puoli. SK 998
Pilareiden hienoa puutyötä. SK 998

---


KÄÄRMEISTÖ / KIRJONIEMI 
 
1010
Kirjoniementie 80, Hirviniemi-3-7
yksityisomistuksessa
mm. Stig Lindholm 1991
RM III: rakennushistoria, maisema
Hatanpään kartanon omistajat myivät
v. 1904 tohtori Eino Ahlmanille tilus-
kappaleen,  josta  muodostettiin  Käär-
meistön tila.
Aivan  lähelle  rantatöyrästä  ra-
kennettiin  n.  1905  hirsipintainen  hu-
vila,  jossa  oli  mansardikatto  ja  katet-
tu  kuisti  rannan  puolella.  Alakerrasta
vei pääosan suuri tupa, josta noustiin
yläkerrassa  oleviin  makuuhuoneisiin.
Ikkunat oli sijoitettu julkisivuun hyvin
vapaasti jugendin henkeen.
Tilan osti v. 1927 Tampereen Kir-
jaltajayhdistys,  joka  piti  sitä  kesäkoti-
naan yli 40 vuotta. Sinä aikana ei huvi-
laan tehty suurempia muutoksia, vain
päätykuisti lasitettiin. Tilalle rakennet-
tiin kyllä mm. uusi rantasauna ja ma-
joitusrakennuksia. Tilan nimi muuttui
Kirjoniemeksi. (Ilvesjousi 1982)
Vuonna  1969  yhdistys  myi  tilan
johtaja  Aulis  Mäenpäälle  ja  hänen
osakaskumppaneilleen.    Mäenpään
poika  muutti  rakennukseen  asumaan
v. 1974. Huvilaan tehtiin v. 1993 poh-
joissiipi Stig Lindholmin suunnitelmi-
en  mukaan  vanhan  osan  tyylin  ja  ra-
kentamistavan mukaan hirsipintaisena.
(Mäenpää1)
Itäpääty ja uusi laajennus. EK 007
Vanhan laiturin tunnelmaa. SK 998

---


Kiikkinen  on  vuoden  1540  kantatila.
Alun  perin  se  oli  kylän  taloista  suu-
rin ja vaurain. (Ruokonen1 1993) Sen
omistajana oli v. 1686-1690 Messuky-
län kolmas kirkkoherra Nicolaus Agri-
cola. Vuonna 1800 Kiikkinen liitettiin
Hatanpään  kartanoon,  jonka  torp-
pa  se  oli  vuoteen  1904.  Silloin  tilasta
myytiin  useita  osia,  ja  kantatilan  osti
pormestari  Karl  Schreck  ja  vaimonsa
Eva. Schreckin aikana tilalla oli myös
kauppapuutarha. Omistajan kuoleman
ja lyhyen välivaiheen jälkeen tilan osti
Aitolahden kirkon alueella asunut myl-
läri Kantell v. 1923. Sama suku omis-
taa sen edelleen.
Karl  Schreck  rakennutti  nykyi-
sen Kiikkisen tilan päärakennuksen v.
1905  tilan  väenrakennukseksi.  1930-
luvulla taloon tehtiin kaksi huoneistoa,
joista  toista  on  asunut  sotien  jälkeen
siirtolaisia. 1960-luvulla talo sai lauta-
vuorauksen ja peltikaton. Nykyisin sitä
käytetään  kesäasuntona  ja  varastona.
(Kantell)
Pormestari  Schreckin  avustaja-
na  toiminut  nuori  juristi  Alfred  Les-
kinen  otti  v.  1922  talteen  Kiikkisen
talon  navetan  parvella  olleesta  romu-
kopasta  tuntemattoman  lainsuomen-
noksen, joka v. 1963 todettiin Ljungo
Tuomaanpojan  v.  1601  valmistuneen
maanlain suomennoksen jäljennöksek-
si. Jäljentäjä oli tehnyt työnsä 1630- ja
1640-luvuilla sen ajan kieliasun mukai-
sesti. Asiantuntija Martti Rapola antoi
löydölle  nimen  ”Codex  Aitolahti”.  –
Nyttemmin em. navetta on sortunut.
KIIKKINEN  
 
 
 
 
 
1011
Kiikkisensalmentie 86, Hirviniemi-3-136
yksityisomistuksessa
KM III: asutushistoria, historia, ympäristö
Päärakennuksen länsisivu. SK 998
Sisäänkäyntipuoli. EK 007

---


Hatanpään torppien Kiikkisen ja Köl-
lin maita hoidettiin alun pitäen Köllin
talosta  käsin,  ja  Kiikkisen  alueella  oli
ainoastaan vanha riihi ja talli.
Tilojen  tultua  pormestari  Karl
Schreckin  haltuun  hän  rakennutti  v.
1905 vanhaa paikalla ollutta taloa laa-
jentamalla  ja  korottamalla  tilalle  pää-
rakennuksen,  joka  oli  myöhemmin
vuodesta  1926  Aitolahden  pappilana.
Nykyisin se toimii seurakuntayhtymän
kerho- ja rippikoulutilana.
Rakennuksen  laajennussuunnitel-
mat on perimätiedon mukaan piirtänyt
pormestarin sisar Inez, joka oli veljen-
sä arkkitehti Georg Schreckin toimis-
tossa piirtäjänä. Hän oli ”nauttinut yli-
määräistä opetusta” veljensä johtaman
Teollisuuskoulun rakennusosastolla.
Monimuotoisessa  rakennuksessa
on lievää jugendvaikutelmaa, joka syn-
tyy ikkunoiden puitejaon ja listoituksen
sekä päätyjen koristesäleikön ansiosta.
Rakennus toimi pappilana 1960-luvun
loppuun  asti,  jonka  jälkeen  rakennus
on  peruskorjattu  v.  2002.  Sisällä  on
useita alkuperäisiä kaakeliuuneja.
Rakennus oli aikoinaan valkoinen,
joten  väenrakennuksessa  tien  toisella
puolella  asuneet  palkolliset  sanoivat
sitä ”valkoiseksi puoleksi” erotukseksi
punaiseksi maalatusta väentuvasta.
Pihapiirin reunalla on vielä vanha
hirsiaitta, joka on muutettu leirikirkok-
si v. 1997. (Mäkkylä)
Karl Schreck asui Kiikkisissä suu-
ren  osan  ajastaan,  vaikka  hänellä  oli
myös kaupunkiasunto Schreckintalos-
sa.  Työmatka  Tampereelle  taittui  ke-
säisin laivalla ja talvella reellä yli järven.
Kelirikkokausina  oli  kierrettävä  tietä
pitkin  kaksipyöräisillä  trilloilla  kyyti-
mies Kustaa Leppäsen kanssa.
AITOLAHDEN PAPPILA  
 
 
1012
Kiikkisensalmentie 87, Hirviniemi-7
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
RKM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, ympäristö
Päärakennuksen itäsivu. EK 007
Aitta/leirikirkko. EK 007
Pirtin uuni. SK 998

---