0
JUTILA / YLINEN
1175
Kapeentie 595, Jutila-4-77
yksityisomistuksessa
mm. Jaakko Oskari Kriikku 1938
RKM III: rakennusperintö, kulttuurihistoria, maisema
Ylinen on vuoden 1540 kantatila. Ky-
lännimen pohjalta Jutilana se tunnettiin
pitkään, mutta nykyinen omistaja on
ottanut käyttöön vanhan perinteisen ni-
men. Nykyinen omistajasuku on asunut
tilaa vuodesta 1920.
Tilan talouskeskus on Kapeen-
tien molemmilla puolilla; asuinpiha jää
länteen laskevan rinteen päälle. Talon
paikkaa on perimätiedon mukaan muu-
tettu kahdesti, ja edellinen pihapiiri oli
lähempänä Taivallahtea tien itäpuolella.
Suuri hirsinen päärakennus näkyy
maisemassa kauas; se lienee rakennet-
tu vuonna 1783. Sitä on myöhemmin
uusittu useamman kerran. Vuosina
1938-39 tehdyn korotuksen suunnitteli-
jana oli Jaakko Oskari Kriikku, ja silloin
talon talonpoikaiseen ilmeeseen tuli
nikkarityylin ja jugendin piirteitä. Niitä
ovat mm. katon jyrkkyys, katon kaik-
kien päätyjen säleikkömäiset verhouk-
set, voimakaspiirteiset ikkunalistat sekä
kuistin kulmien sisäänvedot ja poikki-
harjainen pulpettikatto. Ulkopinnat on
uusittu viimeksi v. 1992. (Kriikku)
Tien itäpuolella ovat hirsipintaiset
vilja-aitat ja pitkä riviaitta sekä tiili- ja
lautapintainen navetta.
Jutila sai talvikievarioikeudet vuon-
na 1884, sillä talo oli sopivasti Tampe-
reelta Muroleeseen vieneen talvitien
varrella. (Arajärvi 1979) Tilalla asunut
Juho Lehtinen kirjoitti vanhan Jutilan
kolmesta veljeksestä kertovan kirjan
”Tositapauksia isonvihan ajoilta”, joka
ilmestyi v. 1911.
Päärakennus pihan puolelta. EK 007
Pitkä riviaitta tieltä. EK 007
Vilja-aitat. EK 007
Päärakennuksen eteläpääty. EK 007
JUTILAN KOULU / LEPPÄLAHTI
1176
Kapeentie 689, Leppälahti-2-63
yksityisomistuksessa
A. Männistö 1928
K III: kulttuurihistoria
Jutila erotettiin omaksi koulupiiriksi
v. 1919, ja koulu toimi vuoteen 1928
vuokratiloissa Pöllölässä. Oman talon
rakentamista varten hankittiin v. 1923
maa-alue Järvenpäältä Löytänään ja
Kapeeseen vievien teiden risteyksen
tuntumasta, Jutilan kankaalta.
Rakennusmestari A. Männistö
piirsi tasaiselle kankaalle kellarin kans-
sa kolmikerroksisen koulurakennuk-
sen. Rapattavaan tiilikouluun tuli klas-
sisismin mukaisia piirteitä: pääoven
yläpuolta koristi pilareiden kannatta-
ma päätykolmio. Aumatulla katolla oli
myös puolipyöreitä ullakonikkunoita.
Rakennusmestari Erkki Lehtinen ura-
koi rakennustyön, ja koulu oli valmiina
30.8.1929 lukuvuoden alkaessa.
Koulun opettajaksi valittu Elsa
Laurila perusti tontille omin varoin
puutarhan. Puutarhanhoidosta ja kou-
lulle annetun metsäalueen hoidosta
tuli myös opetuskohde ainoana Teis-
kon kouluista. (Pirilä 1951)
Koulutoiminta loppui v. 1967, ja
Teiskon kunta myi rakennuksen puu-
sepälle. Puutyöverstasvaiheen aikana
pääoven yläpuolinen päätykolmiokatos
purettiin, ja sen paikalle tehtiin parve-
ke. Nykyisin rakennus toimii asuntona
ja soitinrakennusverstaana. Omistajien
tarkoituksena on purkaa parveke ja
palauttaa rakennuksen ulkoasu lähem-
mäksi alkuperäistä. (Salo2)
Koulun länsisivu. Minna Uotinen 008, (Henry Salo, Minna Uotinen)
Ulkorakennus, pihan puoli. Minna Uotinen 008, (Salo, Uotinen)
Komeat portinpylväät. KN 007
JÄRVENPÄÄ
1177
Löytänäntie 85, Leppälahti-2-57
yksityisomistuksessa
RM III: rakennusperintö, maisema
Järvenpään suvun hallussa 1800-luvun
puolivälistä lähtien olleen tilan historia
ulottuu 1600-luvulle. (SMK 1964)
Pihapiiri sijaitsee Kotovuorelle
nousevan rinteen tyvessä lähellä Löy-
tänänjärven eteläpäätä. Neliömäisen
pihan asuinrakennukset rajautuvat
peltoaukeaan. Nykyinen päärakennus
pihan eteläreunalla lienee rakennettu
1800-luvun alussa. Hirsirakennus on
vuorattu pystylaudoituksella; yläkerran
valaistusta varten katon keskellä on
poikkipääty. Rakennusta on uudistettu
v. 1910 ja vuosisadan lopussa.
Toinen asuinrakennus käsittää
vanhan savupirttiosan, joten se lienee
siltä osin vielä edellistä vanhempi. Pit-
kä hirsirakennus on yksikerroksinen ja
vuorattu pystylaudoituksella. Nurkki-
en listoitus on erityisen leveä. Kahdek-
sanjakoiset ikkunat on koristettu em-
piretyylisillä kehyksillä. Rakennuksen
katto on vuotanut ja sisätilat kärsineet,
josta syystä siinä ei enää asuta.
Pihan länsisivulla on v. 1903-
1906 rakennettu jyhkeä karjasuoja,
jonka alakerta on kiilakivistä ja yläker-
ta puurakenteinen. Se paloi v. 1925,
jonka jälkeen puinen osa rakennettiin
uudestaan ja rakennus sai vaikuttavan
säterikaton. Kiviosan ikkunoiden kaa-
reva yläosa on hakattu kiviin; yläkerran
ikkunat ovat matalammat ja suorakai-
teen muotoiset. (Kohtamäki)
Pihapiirin rajaa ylärinteen puolel-
ta hirsipintainen riviaitta. Kauempana
ovat kellari, jonka kiilakiviperustaan on
hakattu vuosiluku 1891, sekä toinen ri-
viaitta. Järvenpään rakennuksissa on
käytetty harvinaisen paljon kiilakiveä
todennäköisesti Kapeen kivilouhimon
lyhyen kuljetusmatkan vuoksi.
Vanha asuinrakennus pihan puolelta. EK 007
Vaikuttavan kivinavetan kaakkoiskul-
ma. EK 007
Pihapiiri Löytänäntien suunnasta.
JR 008
Päärakennus etelään. EK 007
Dostları ilə paylaş: |