Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

0
JUTILA / YLINEN  
 
 
 
 
1175
Kapeentie 595, Jutila-4-77
yksityisomistuksessa
mm. Jaakko Oskari Kriikku 1938
RKM III: rakennusperintö, kulttuurihistoria, maisema
Ylinen on vuoden 1540 kantatila. Ky-
lännimen pohjalta Jutilana se tunnettiin
pitkään,  mutta  nykyinen  omistaja  on
ottanut käyttöön vanhan perinteisen ni-
men. Nykyinen omistajasuku on asunut
tilaa vuodesta 1920.
Tilan  talouskeskus  on  Kapeen-
tien molemmilla puolilla; asuinpiha jää
länteen  laskevan  rinteen  päälle.  Talon
paikkaa on perimätiedon mukaan muu-
tettu kahdesti, ja edellinen pihapiiri oli
lähempänä Taivallahtea tien itäpuolella.
Suuri  hirsinen  päärakennus  näkyy
maisemassa  kauas;  se  lienee  rakennet-
tu  vuonna  1783.  Sitä  on  myöhemmin
uusittu  useamman  kerran.  Vuosina
1938-39 tehdyn korotuksen suunnitteli-
jana oli Jaakko Oskari Kriikku, ja silloin
talon  talonpoikaiseen  ilmeeseen  tuli
nikkarityylin ja jugendin piirteitä. Niitä
ovat  mm.  katon  jyrkkyys,  katon  kaik-
kien  päätyjen  säleikkömäiset  verhouk-
set, voimakaspiirteiset ikkunalistat sekä
kuistin  kulmien  sisäänvedot  ja  poikki-
harjainen pulpettikatto. Ulkopinnat on
uusittu viimeksi v. 1992. (Kriikku)
Tien itäpuolella ovat hirsipintaiset
vilja-aitat  ja  pitkä  riviaitta  sekä  tiili-  ja
lautapintainen navetta.
Jutila sai talvikievarioikeudet vuon-
na 1884, sillä talo oli sopivasti Tampe-
reelta  Muroleeseen  vieneen  talvitien
varrella.  (Arajärvi  1979)  Tilalla  asunut
Juho  Lehtinen  kirjoitti  vanhan  Jutilan
kolmesta  veljeksestä  kertovan  kirjan
”Tositapauksia isonvihan ajoilta”, joka
ilmestyi v. 1911.
Päärakennus pihan puolelta. EK 007
Pitkä riviaitta tieltä. EK 007
Vilja-aitat. EK 007
Päärakennuksen eteläpääty. EK 007

---


JUTILAN KOULU / LEPPÄLAHTI 
 
 
1176
Kapeentie 689, Leppälahti-2-63
yksityisomistuksessa
A. Männistö 1928
K III: kulttuurihistoria
Jutila  erotettiin  omaksi  koulupiiriksi
v. 1919, ja koulu toimi vuoteen 1928
vuokratiloissa Pöllölässä. Oman talon
rakentamista varten hankittiin v. 1923
maa-alue  Järvenpäältä  Löytänään  ja
Kapeeseen  vievien  teiden  risteyksen
tuntumasta, Jutilan kankaalta.
Rakennusmestari  A.  Männistö
piirsi tasaiselle kankaalle kellarin kans-
sa  kolmikerroksisen  koulurakennuk-
sen. Rapattavaan tiilikouluun tuli klas-
sisismin  mukaisia  piirteitä:  pääoven
yläpuolta  koristi  pilareiden  kannatta-
ma päätykolmio. Aumatulla katolla oli
myös  puolipyöreitä  ullakonikkunoita.
Rakennusmestari Erkki Lehtinen ura-
koi rakennustyön, ja koulu oli valmiina
30.8.1929 lukuvuoden alkaessa.
Koulun  opettajaksi  valittu  Elsa
Laurila  perusti  tontille  omin  varoin
puutarhan. Puutarhanhoidosta ja kou-
lulle  annetun  metsäalueen  hoidosta
tuli  myös  opetuskohde  ainoana  Teis-
kon kouluista. (Pirilä 1951)
Koulutoiminta loppui v. 1967, ja
Teiskon kunta myi rakennuksen puu-
sepälle.  Puutyöverstasvaiheen  aikana
pääoven yläpuolinen päätykolmiokatos
purettiin, ja sen paikalle tehtiin parve-
ke. Nykyisin rakennus toimii asuntona
ja soitinrakennusverstaana. Omistajien
tarkoituksena  on  purkaa  parveke  ja
palauttaa rakennuksen ulkoasu lähem-
mäksi alkuperäistä. (Salo2)
Koulun länsisivu. Minna Uotinen 008, (Henry Salo, Minna Uotinen)
Ulkorakennus, pihan puoli. Minna Uotinen 008, (Salo, Uotinen)
Komeat portinpylväät. KN 007

---


JÄRVENPÄÄ   
 
 
 
 
1177
Löytänäntie 85, Leppälahti-2-57
yksityisomistuksessa
RM III: rakennusperintö, maisema
Järvenpään suvun hallussa 1800-luvun
puolivälistä lähtien olleen tilan historia
ulottuu 1600-luvulle. (SMK 1964)
Pihapiiri  sijaitsee  Kotovuorelle
nousevan rinteen tyvessä lähellä Löy-
tänänjärven  eteläpäätä.  Neliömäisen
pihan  asuinrakennukset  rajautuvat
peltoaukeaan.  Nykyinen  päärakennus
pihan  eteläreunalla  lienee  rakennettu
1800-luvun  alussa.  Hirsirakennus  on
vuorattu pystylaudoituksella; yläkerran
valaistusta  varten  katon  keskellä  on
poikkipääty. Rakennusta on uudistettu
v. 1910 ja vuosisadan lopussa.
Toinen  asuinrakennus  käsittää
vanhan savupirttiosan, joten se lienee
siltä osin vielä edellistä vanhempi. Pit-
kä hirsirakennus on yksikerroksinen ja
vuorattu  pystylaudoituksella.  Nurkki-
en listoitus on erityisen leveä. Kahdek-
sanjakoiset  ikkunat  on  koristettu em-
piretyylisillä  kehyksillä.  Rakennuksen
katto on vuotanut ja sisätilat kärsineet,
josta syystä siinä ei enää asuta.
Pihan  länsisivulla  on  v.  1903-
1906  rakennettu  jyhkeä  karjasuoja,
jonka alakerta on kiilakivistä ja yläker-
ta  puurakenteinen.  Se  paloi  v.  1925,
jonka jälkeen puinen osa rakennettiin
uudestaan ja rakennus sai vaikuttavan
säterikaton. Kiviosan ikkunoiden kaa-
reva yläosa on hakattu kiviin; yläkerran
ikkunat ovat matalammat ja suorakai-
teen muotoiset. (Kohtamäki)
Pihapiirin rajaa ylärinteen puolel-
ta hirsipintainen riviaitta. Kauempana
ovat kellari, jonka kiilakiviperustaan on
hakattu vuosiluku 1891, sekä toinen ri-
viaitta.  Järvenpään  rakennuksissa  on
käytetty  harvinaisen  paljon  kiilakiveä
todennäköisesti Kapeen kivilouhimon
lyhyen kuljetusmatkan vuoksi.
Vanha asuinrakennus pihan puolelta. EK 007
Vaikuttavan kivinavetan kaakkoiskul-
ma. EK 007
Pihapiiri Löytänäntien suunnasta. 
JR 008 
Päärakennus etelään. EK 007

---