Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

95
MÄNNISTÖ 
 
 
 
 
 
 
1135
Niemelännokka 11, Männistö-1-86
yksityisomistuksessa
RKM IIIv: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Männistön  yksinäistalo  on  sijainnut
nykyisellä paikallaan ainakin vuodesta
1788  lähtien.  Nykyinen  omistajasuku
on hallinnut tilaa vuodesta 1891, mut-
ta tilasta on lohkottu pääosa pois mm.
siirtolaisten asuttamiseksi.
Tilan pihapiiri on kauniilla paikalla
Paarlahden niemen korkeimmalla koh-
dalla. Päärakennus lienee rakennettu v.
1891  hirressä  olevan  vuosiluvun  mu-
kaan.  1970-luvun  peruskorjauksessa
rakennus  sai  täysin  uuden  ulkoasun,
mutta vanha pirtti säilytettiin ennallaan
hirsipintaisena. Pihapiirin toisella reu-
nalla  oleva  uudempi  hirsirakenteinen
asuinrakennus on siirretty paikalleen v.
1924. Sen ulkoasu on 1970-luvun pe-
ruskorjauksen jäljiltä saman henkinen
kuin päärakennuksessa.
Asuinrakennusten  välissä  on  hir-
sipintainen luhtiaitta, joka on perimä-
tiedon  mukaan  rakennettu  v.  1771.
Kauempana  pellon  reunassa  on  kak-
sikerroksinen, hirsipintainen otsa-aitta
1800-luvulta.
Paarlahden  rantaan  rakennettiin
lomalaisia varten mökkejä, joita oli v.
1906  jo  kuusi  kappaletta.  Niissä  asui
kesäisin kaupungista tulleita näyttelijä-
ja  taiteilijaperheitä.  Nykyisin  osa  mö-
keistä  on  vielä  jäljellä  alkuperäisessä
tarkoituksessaan,  myös  ympärivuoti-
sessa käytössä. (Toivonen)
Vanhan päärakennuksen uusi ulkoasu. KN 007
Otsa-aitta. KN 007
Päärakennuksen tilajako. KN 007

---

96
Savonkylä-Kulkkila-Isosaari

---

97
VIITAPOHJAN KOULU   
 
 
1136
Siltasavontie 19, Kämmenniemi-1-372
Tampereen kaupunki
Heikki Tiitola 1915-1916
KM III: kulttuurihistoria, maisema
Kun  Pohtolan  koulu  alkoi  täyttyä,
Viitapohjan  asukkaat  alkoivat  pu-
hua  oman  koulun  aikaan  saamisesta
vuodesta  1907.  Koulu  aloitti  syksyllä
1911 Männistön huvilasta vuokratuis-
sa tiloissa. Tontti ostettiin Paarlahden
perukasta Lokan niemeltä helmikuus-
sa  1915  Kahnan  perikunnalta.  (Piri-
lä  1951)  Tontilta  on  kauniit  näkymät
lahdelle.
Koulun  suunnittelu  oli  annettu
Heikki  Tiitolalle.  Perustukset  saatiin
valmiiksi  talvella  1916-17,  mutta  rau-
hattomat  ajat  siirsivät  koulutalon  lo-
pullista  valmistumista  syksyyn  1919.
Rakennuksen ulkoasuun tuli pientä ju-
gendsävyä  ovien,  kuistin  paneloinnin
ja  ikkunankehysten  ansiosta.  Vuonna
1951  rakennettiin  opettajalle  asuin-
huoneet yläkertaan.
Koulu  lakkautettiin  v.  1972,  kun
Teisko tuli osaksi Tampereen kaupun-
kia.  Tilat  vuokrattiin  Rakennusliitolle
lomakotikäyttöön.  Aivan  koulun  vie-
ressä  oleva  sauna  muutettiin  ruoka-
laksi ja sitä laajennettiin vielä v. 1987.
(Mäkelä2)
Koulun pihasivu. EK 007
Eteläpääty. EK 007

---

98
AHVENISTONKALLIO JA ERÄMAJA  
 
1137
Siltasavontie 87 ja 88, Kämmenniemi-5-128 ja 5-116
yksityisomistuksessa ja Tampereen kaupunki
mm. Oskari Helminen 1935
RK III: rakennushistoria, kulttuurihistoria
Insinööri Ek hankki Ahvenlammin ja
Paarlahden  väliltä  Ahvenisto-nimisen
maapalstan, joka ulottui järveltä toisel-
le. Hänen tarkoituksenaan oli rakentaa
paikalle  voimalaitos,  jonka  käyttövoi-
maksi otettaisiin järvien välinen lähes
24 metrin tasoero.
Ensin  hän  kuitenkin  rakennutti
tilalle  puolitoistakerroksisen  hirsihu-
vilan,  joka  lienee  valmistunut  1920-
luvun  alussa.  Rakennuksessa  on  jo
klassisismin  tyylipiirteitä,  pilarimaiset
nurkkalistoitukset,  pyöreä  päätyikku-
na ja mansardikatto. Oskari Helminen
teki rakennuksesta mittapiirustukset v.
1934 ja suunnitteli seuraavana vuonna
eteläpäätyyn  laajan  avokuistin  ja  par-
vekkeen ja umpikuistin pohjoissivulle.
Avokuisti on myöhemmin lasitettu.
Tien  pohjoispuolelle  rakennettiin
vähän myöhemmin 1920-luvulla puu-
tarhurin asunto, sen varasto ja navet-
ta  sekä  sauna.  Puolitoistakerroksinen
puutarhurin  asunto  on  tehty  hirrestä
romanttisen  klassisismin  hengessä:
kuistissa  oven  kahdeksankulmainen
ikkuna  ja  palmikkokoriste,  vinoruu-
dulliset  ikkunat  sekä  oven  yläpuolelle
veistetty akanthuslehtikoriste ovat eri-
koisia ympäristössään. Ulkorakennuk-
sessa koristeaiheita on samalla tavalla.
Päätyyn  ja  oven  yläpuolelle  on  tehty
puolipyöreät  ikkunat  ja  ovien  ylälis-
toissa on lehtikoristeet.
Ek  menetti  metsästysretkellä  kä-
tensä, johon voimalaitoshankekin lop-
pui. Hän myi rakennukset, joista huvi-
la on päätynyt v. 1992 nykyisille omis-
tajille ympärivuotiseksi asunnoksi. Sen
nimi muutettiin silloin Ahvenistonkal-
lioksi. Puutarhurin puolen osti v. 1984
Tampellalta  Ahveniston  Erämaja  Oy,
joka myi sen edelleen Tampereen kau-
pungille. (Kivioja+)
Kuvat ylh. lukien:
Ahvenistonkallion entinen huvila. 
EK 007
Entinen puutarhurin asunto. EK 007
Erämajan ulkorakennus. EK 007

---

99
KUIVANIEMI   
 
 
 
 
1138
Kuivaniementie 10, Kämmenniemi-5-127
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Kuivaniemi  oli  isojakokartassa  perin-
tötila, mutta 1850-luvulla se oli muut-
tunut  torpaksi.  Se  lohkottiin  jälleen
itsenäiseksi Perttulan talosta, kun torp-
parilaitos lopetettiin.
Pihapiiri  on  luonnonkauniilla
paikalla  Paarlahteen  laskevan  töyrään
päällä. Alkuperäisestä suljetusta pihas-
ta ovat jäljellä kolmelle sivulle sijoite-
tut rakennukset, jotka todennäköisesti
ovat peräisin 1800-luvun puolelta. Ma-
tala  päärakennus  on  hirsipintainen  ja
punamullalla maalattu; kuusiruutuisten
ikkunoiden muoto viittaa 1800-luvulle.
Sen  vieressä  on  samalta  aikakaudelta
yksinkertainen  hirsipintainen  riviaitta,
joka  on  neliosainen.  Pihan  kolman-
nelle sivulle rakennettu navetta lienee
hirsirunkoiselta  osaltaan  myös  1800-
luvun  loppuajoilta,  mutta  sitä  on  jat-
kettu  myöhemmin  rankorakenteisella
poikkisiivellä.
Kauempana metsän suojassa ovat
hirrestä rakennetut riihi ja korkea ma-
kasiini. Niiden hirsipintaa ei ole maa-
lattu.
Päärakennuksen pihasivu. KN 007
Paarlahti siintää pihatielle. KN 007
Riihen ovi. KN 007

---