Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

0
ISO-KULKKILA   
 
 
 
 
1143
Kulkkilantie 398, Kulkkila-1-177
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Kulkkila  on  vuoden  1540  kantatila.
Siihen yhdistettiin noin sadan vuoden
kuluttua kylän toinen tila. Veljekset ja-
koivat  perintötilan  1770-luvulla  niin,
että  kaksi  kolmasosaa  jäi  Iso-Kulkki-
laan. (Arajärvi 1954) Tampereen kau-
punki osti tilan maat ja metsät vuonna
1982 talouskeskusta lukuun ottamatta.
Tilan  talouskeskus  sijaitsee  Paar-
lahteen  viettävällä  etelärinteellä.  Sen
rakennukset  ovat  ryhmittyneet  neliö-
mäisen pihan ympärille. Puinen päära-
kennus on rakennettu v. 1837, ja sitä on
korotettu  keskiosaltaan  vuonna  1913
kaksikerroksiseksi.  Siinä  yhteydessä
rakennus  on  menettänyt  alkuperäisen
empiretyylinsä. Rakennusta on laajen-
nettu  vielä  2000-luvulla  rakentamalla
leveän  kuistiosan  päälle  lasipäätyinen
korotus,  mikä  on  vieras  rakennuksen
muotokielelle.
Pihapiirin  länsireunalla  on  yksi-
kerroksinen  pakarirakennus  vuodelta
1838,  ja  sitä  on  jatkettu  myöhemmin
talliosalla.  Pohjoisreunalle  on  raken-
nettu v. 1900 pitkä tiilinavetta, joka on
nyt varastona. Itäreunan aittarakennus
lienee  samanikäinen  pakarin  kans-
sa. Aitan  päädyssä on  vielä vellikello.
(SKS 1945)
Päärakennus pihalta ennen viimeisiä muutoksia. ALJ 999
Pihan harmoninen tunnelma. ALJ 999
Aitan pääty ja vellikello. EK 007
Tiilinavetan pihasivu. EK 007

---

05
SUVIRANTA   
 
 
 
 
1144
Isosaari 250, Kuusniemi-3-19
yksityisomistuksessa
Elli Kuusniemi 1936
KM III: kulttuurihistoria, maisema
Kuusniemen talon miniä Elli Kuusnie-
mi  suunnitteli  itselleen  huvilan  talon
maille Kuusniemen Isosaaren kärkeen.
Hän  myi  Suvirannan  tilan  nykyisen
omistajan suvulle v. 1948.
Huvila  on  Isosaaren  itäkärjessä
Paarlahteen  laskevan  töyrään  päällä.
Hirsipintainen  ja  pulpettikattoinen
rakennus  rakennettiin  vuosien  1936-
1937 aikana. Huvilassa on funktiona-
lismin muotomaailma yhdistettynä pe-
rinteiseen  hirsirakentamiseen.  Pitkälle
avoverannalle on nauhaikkuna, ja sen
viereisen  kulmauksen  ikkuna  on  saa-
nut  pyöreän  muodon.  Hirsipinta  on
maalattu vaaleanvihreäksi.
Rinteessä on myös kaksi pienem-
pää  vapaa-ajan  rakennusta,  joista  toi-
nen on rakennettu samaan aikaan Elli
Kuusniemen  ohjeiden  mukaan  van-
hoista  heinäladon  hirsistä.  Ulkomuo-
to on saman tapainen huvilan kanssa.
Rantaan aivan vesirajaan on pystytetty
v.  1938  perinteinen  satulakattoinen
hirsisauna, joka on maalattu punaisek-
si. (Drotar)
Huvila järveltä päin. KN 007
Huvilan länsipääty. KN 007
Rantasauna. KN 007

---

06
KESÄMAA   
 
 
 
 
 
1145
Isosaari 50, Kuusniemi-3-1
yksityisomistuksessa 
Wivi Lönn 1908
RM II: rakennustaide, maisema
Tampereen  Reaalilyseon  rehtori  Eino-
Sakari  Yrjö-Koskinen  osti  elokuussa
1898  Kuusniemen  Alasesta  huvilaton-
tikseen  ”kolme  tynnyrinalaa  ja  puolen
viidettä  kapanalaa”  Isosaaren  länsikär-
jestä.  Kesämaan  tila  on  lohkottu  v.
1900.
Wivi  Lönn  suunnitteli  v.  1908
vanhan  puretun  huvilan  paikalle  Paar-
lahteen  laskevan  rinteen  päälle  kook-
kaan,  puolitoistakerroksisen  vapaa-ajan
asunnon.  Siinä  on  4-5  makuuhuonetta
ja useita parvekkeita sekä vilpola. Jugen-
din  tapaan  korkeaan  satulakattoon  on
aukaistu ikkunoita aumatuilla kaaveleilla
ja matalilla kattolyhdyillä. Hirsirunkoon
on käytetty mm. Kämmenniemessä si-
jainneen riihen vanhoja hirsiä. Julkisivut
on vuorattu vaakalaudoituksella ja maa-
lattu keltaiseksi. Ikkunoissa on jugendil-
le tyypillinen pieni ruudutus.
Rakennuksen pärekatto vaihdettiin
1930-luvun lopulla tiilikatoksi ja silloin
myös  osa  huoneista  tapetoitiin.  Suuri
osa  huoneista  on  kuitenkin  vielä  hirsi-
pintaisia. Kaikki kuusi alkuperäistä kaa-
keliuunia ovat jäljellä, samoin salin vaa-
leankeltaiset kalusteet, jotka ovat mah-
dollisesti  Wivi  Lönnin  suunnittelemat.
Rakennuksen tyyliin vaikuttaneita muu-
toksia ei ole tehty. Keittiön kaapisto ja
liesi on uusittu vanhaa tyyliä mukaillen.
Wivi Lönn on mahdollisesti suun-
nitellut  myös  leikkimökkinä  käytetyn
pyramidikattoisen  paviljongin,  jonka
punaista pintaa raidoittavat pystysuorat,
valkoiset listat. Siinä on yhdeksänruutui-
nen ikkuna ja koristetanko katon harjal-
la. Vanha otsa-aitta rannalla on vanhem-
paa perua ja ollut ilmeisesti paikallaan jo
edellisen huvilan aikana. (Pettay)
Kesämaan  osti  v.  1928  professori
Herman Ossian Hannelius, ja hänen su-
kunsa vaalii huvilan perinteitä edelleen.
Huvilan pihasivu kesäasussa. KN 007
Otsa-aitta rannalla. KN 007
Ylh. Raidoitettu paviljonki. KN 007
Oik. Wivi Lönnin piirustukset v. 908. 
(TKA)

---

07
Taulaniemi-Teiskon kirkko

---

08
HAIKKA  
 
 
 
 
 
1146
Veistämöntie 133, Padustaipale-1-97
yksityisomistuksessa
RM II: rakennusperintö, ympäristö, maisema
Haikan  tila  on  luovutettu  v.  1792  pe-
rintötilaksi  Toijalan  talon  tyttärelle.
Viimeistään silloin, mutta mahdollisesti
jo aikaisemminkin, aivan Haikanlahden
rannassa olevaan pihapiiriin on raken-
nettu  tai  muualta  siirretty  tarvittavia
rakennuksia.  Kaikkien  asuin-  ja  aitta-
rakennusten  paikkoja  on  siirretty  ajan
kuluessa. Pääosa rakennuksista on hir-
sipintaisia.
Tilan  varsinainen  päärakennus,
joka nykyään on enimmäkseen kesäkäy-
tössä, on koottu vanhoista, osin edelli-
sen päärakennuksen hirsistä noin 1870.
Rakennus  on  uusittua  kuistia  lukuun
ottamatta  säilynyt  pääasiassa  vanhassa
asussaan.  Eteläpääty  on  lautavuorat-
tu  v.  1966.  Pirtin  seinähirret,  tapitetut
lattialankut,  katto  ja  ovet  ovat  enti-
sellään,  vain  pari  ikkunaa  on  jouduttu
uusimaan. Eteisestä ja pirtistä päästään
keittiöön. Rakennuksen toisessa päässä
on kaksi tapetoitua peräkamaria. Pirtin
vanha  uuni  on  korvattu  tummasta  tii-
lestä muuratulla takalla.
Vanhimpaan  pihapiiriin  kuuluva
aitta  ja  päärakennus  ovat  vaihtaneet
paikkaa  keskenään.  Rannalla  oleva
isompi aitta on siirron yhteydessä 1700-
luvun lopussa tai 1800-luvun alussa ma-
dallettu kaksikerroksisesta yksikerroksi-
seksi, jolloin siitä muodostui rintaluhti.
Sen vieressä on v. 1798 rakennettu pieni
otsa-aitta. Pihapiirin länsisivulla on kah-
desta siirretystä erillisestä ja vastakkain
asetetusta aitasta muodostettu talousra-
kennus, jossa on ollut mm. karjakeittiö
ja  asuinhuone.  Pihapiirin  eteläsivulle
rakennettiin  myös  vanhoista  hirsistä
pakarirakennus. Koko pihapiiriä on ai-
kanaan ympäröinyt susiaita. (Haavisto)
Haikan pihapiirissä on oma aito ja
pysähtynyt tunnelmansa, ja se muodos-
taa  yhden  mielenkiintoisimmista  Teis-
kon vanhasta rakentamisperinteestä ker-
tovista ympäristöistä.
Haikan pihapiiri 90-luvulla. 
(Anja Haavisto)
Päärakennus pihalta. EK 007
”Kallen mökki.” ALJ 999
Pirtissä on ajan patinaa. ALJ 999
Otsa-aitta ja rintaluhti rannalla. 
EK 007
Kaksi aittaa yhdistettynä. EK 007

---