Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

00
VIITAPOHJAN VOIMAN KAUPPA                     
 
        1139 
(JA VELAATAN VOIMA)
Voimantie 36, Paavola-1-77
yksityisomistuksessa
RKM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Viitapohjan  osuuskauppa  vuokrasi
Veittoo-Paavolan  tilasta  Paarlahden
pohjoisrannalta pienen palstan kaupan
rakentamista  varten.  Jyrkästi  järveen
viettävä  palsta  oli  sovelias  kaupan
paikka myös vesillä kulkijoille.
Palstalle  rakennettiin  1900-luvun
alussa  osin  kolmitasoinen  hirsiraken-
nus,  jonka  kiilakivillä  päällystetty  kel-
lari oli järven puolelta maan pinnalla.
Harjakattoisen rakennuksen seinät on
vuorattu  myöhemmin  erikoisella  pei-
terimoitetulla pystylaudoituksella, jos-
sa pontattu peiterima on laudoituksen
kokoavana osana. Varsinaisen kaupan
kerroksen  uusitut  korkeat  ikkunat  on
kehystetty  porrastetulla  koristelistalla,
joka on klassisismin ajan tyylipiirre.
Viitapohjan  osuuskauppa  liittyi
vastaperustettuun osuusliike Voimaan
v.  1918.  (Ol.  Voima  1950)  Kaupan
palsta  ostettiin  v.  1946  Veittoo-Paa-
volasta  itsenäiseksi  tilaksi.  Kaupan
keskittyminen  ja  liikennöintitapojen
muuttuminen  aiheutti  kuitenkin  sen,
että  Voiman  täytyi  lopettaa  järven-
rantakauppa v. 1966 ja siirtää sen toi-
minta Peräpohjaan. Osuusliike Voima
myi  rakennuksen  ja  tilan  Nyblomin
suvulle. Rakennusta on sen jälkeen li-
sälämpöeristetty  ja  käytetty  asuntona.
(Nyblom)
- Toinen entinen Voiman kauppa
on  Velaatassa,  Etelä-Arolan  tie  337.
Sen historiasta on kovin vähän tietoa,
mutta  Voimana  kaupanteko  loppui
myös 1960-luvulla. Rakennus on nyt-
temmin muutettu omakotitaloksi.
Kuvat ylh. lukien:
Kauppa vuoraamattomana. 
(Raimo Nyblom)
Rakennuksen  pääty  kaakkoon  nykyisin. 
EK 007
Teisko-laiva  yöpyi  kaupan  laiturissa. 
(Raimo Nyblom)
Pontattu ulkovuori. SK 998

---

0
VEITTOO-PAAVOLA  
 
 
 
1140
Paarlahdentie 74, Paavola-1-78
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, ympäristö
Paavolan kylän kaksi piispan lampuo-
titilaa  merkittiin  v.  1557  maakirjaan.
Toisesta tuli Ylinen, joka 1790-luvulla
jakaantui.  Sen  toinen  nimi  oli  Veito-
Paavola, joka on nykyisin maarekiste-
rissä Veittoo-Paavola. (Arajärvi 1954)
Tila on ollut samalla suvulla 1600-lu-
vun alusta. (SMK 1964)
Talouskeskus  sijaitsee  Kivimäen
lounaisrinteellä,  jolta  pellot  laskevat
kauempana olevaan Paarlahteen. Hir-
sirunkoinen  päärakennus  valmistui
v.  1888  ja  peruskorjattiin  nykyasuun
1920-luvulla.  Sen  keskellä  on  poikki-
pääty ja järven puolella kaaveli. Ikku-
nat ovat kuusi- tai yhdeksänruutuiset,
ja  ruutujako  säilytettiin  vuoden  1985
uusimisessa. Sen vieressä on hirsirun-
koinen  pakari,  joka  on  rakennettu  v.
1900. Rakennuksessa on leivintupa ja
asuinhuoneita  sekä  luonnonkivihol-
vattu kellari.
Alun  perin  kokonaan  kiilakivi-
runkoinen  navetta  rakennettiin  1900-
luvun  alkuvuosina.  Sitä  korotettiin
rankorakenteisella kerroksella v. 1956.
Pihapiiriin  kuuluu  myös  pitkä  saha-
rakennus  sekä  sauna.  Hirsipintainen
kaksikerroksinen  aitta  on  alempana
tien varressa. (Uotila)
Pihapiiri sisääntulotieltä. KN 007
Pakari pihan puolelta. KN 007
Kiilakivipohjainen navetta. KN 007

---

0
MARKKULA   
 
 
 
 
1141
Siltasavontie 458, Savo-3-15
yksityisomistuksessa
R III: rakennushistoria
Markkulan  tila  mainitaan  asiakirjoissa
jo  1700-luvulla.  Se  on  aikaisemmin
ollut  Hatanpään  kartanon  torppa.
Suurehko metsätila sai nykymuotonsa
1930 – 1960-luvuilla.
Tilan talouskeskus on siirretty ny-
kyiselle paikalle 1890-luvun alussa ve-
sihuollon takia. Pihapiirin länsireunalla
on yksikerroksinen hirsipintainen pää-
rakennus, jonka vanhin osa on 1890-
luvulta.  Rakennusta  on  jatkettu  sen
jälkeen  kaksi  kertaa.  Kuusijakoisten
ikkunoiden kehyksissä on yksinkertai-
sen  tyylikäs  otsalauta.  Eteläpäädyssä
ullakon lautaverhous päättyy sahareu-
naisena. Lautaverhottujen kuistien ik-
kunoissa  on  pienijakoinen  ruudutus.
Pohjoispäähän  on  tehty  uusin  läm-
pökeskusjatko  lautapintaisena.  Pirtin
vanha ”isomuuri” on säilytetty.
Pihapiirissä  on  pitkä  hirsipintai-
nen aitta 1910-luvulta ja vuonna 1904
rakennetun kivinavetan kiilakiviseinät.
Kauempana  on  riihi,  jonka  seinähir-
teen  on  kaiverrettu  vuosiluku  1892.
Sitä  vastapäätä  on  siirretty  kalusto-
suojana  toimiva  hirsirakennus,  joka
on  ollut  aikoinaan  1800-luvulla  tilan
asuinrakennuksena.  Tilalla  on  myös
1910-luvulla rakennettu hirsinen vilja-
makasiini. (Heino)
Oik. Riviaitta pihalta. EK 007
Alh.  Vanha  asuinrakennus  varastona. 
EK 007
Päärakennus pihan puolelta. EK 007
Komea länsisivu pihatielle. EK 007

---

0
VÄHÄ-KULKKILA  
 
 
 
 
1142
Vähä-Kulkkilan tie 38, Kulkkila-1-180
yksityisomistuksessa
RKM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Kulkkilan  vanha  kantatila  jaettiin
vuonna 1774 veljesten kesken. Itäinen
osa sai nimen Vähä-Kulkkila. (Arajärvi
1954)
Tilan talouskeskus sijaitsee harjan-
teella, josta rinne laskee kohti Paarlah-
tea. Vanha päärakennus paloi v. 1948,
jonka jälkeen 1800-luvun alkupuolella
tai  1890-luvulla  rakennettu  väentupa
korjattiin  uudeksi  päärakennukseksi.
Yksikerroksista hirsirakennusta on ko-
rotettu takaa keskeltä kattolapetta nos-
tamalla, jolloin yläkertaan on saatu lisää
asuintilaa.  Rakennuksen  kuusikulmai-
nen kuisti on sen tyylillinen erikoisuus.
Takasivulle  1950-luvulla  rakennettua
pannuhuonetta varten on ulkoseinälle
muurattu kookas savupiippu, joka so-
pii huonosti kokonaisuuteen.
Tilan  tyylikäs  kaksikerroksinen
navetta  on  rakennettu  kiilakivistä  ja
hirrestä vuonna 1903, sillä oven päällä
on merkintä J.A.M.K. 18/8 1903. Sen
vieressä on kaksikerroksinen talousra-
kennus, jonka alakerta on kiilakivistä ja
lautavuorattu yläkerta hirsirakenteinen.
Alkuosa on vuodelta 1882, ja sitä on
laajennettu v. 1912. Tilan maitohuone
on  myös  kaksikerroksinen  tiiliraken-
nus vuodelta 1905.
Teiskon  Osuuskassan  konttori
toimi tilan päärakennuksessa vuodesta
1927 1950-luvulle ja oli auki aina, kun
isäntä oli kotosalla. Laivamatkalle läh-
tevät  lähitienoon  isännät  ja  torpparit
jättivät  talousrakennuksen  katokseen
hevosensa laivamatkan ajaksi. Teisko-,
Tervalahti-,  Intti-  ja  Vankavesi-laivat
liikennöivät tilan laituriin. (Manninen)
Päärakennus pihalta. EK 007
Talousrakennus pihatieltä. EK 007
Maitohuone. EK 007
Kivinavetta. Juhani Manninen 008

---