00
VIITAPOHJAN VOIMAN KAUPPA
1139
(JA VELAATAN VOIMA)
Voimantie 36, Paavola-1-77
yksityisomistuksessa
RKM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Viitapohjan osuuskauppa vuokrasi
Veittoo-Paavolan tilasta Paarlahden
pohjoisrannalta pienen palstan kaupan
rakentamista varten. Jyrkästi järveen
viettävä palsta oli sovelias kaupan
paikka myös vesillä kulkijoille.
Palstalle rakennettiin 1900-luvun
alussa osin kolmitasoinen hirsiraken-
nus, jonka kiilakivillä päällystetty kel-
lari oli järven puolelta maan pinnalla.
Harjakattoisen rakennuksen seinät on
vuorattu myöhemmin erikoisella pei-
terimoitetulla pystylaudoituksella, jos-
sa pontattu peiterima on laudoituksen
kokoavana osana. Varsinaisen kaupan
kerroksen uusitut korkeat ikkunat on
kehystetty porrastetulla koristelistalla,
joka on klassisismin ajan tyylipiirre.
Viitapohjan osuuskauppa liittyi
vastaperustettuun osuusliike Voimaan
v. 1918. (Ol. Voima 1950) Kaupan
palsta ostettiin v. 1946 Veittoo-Paa-
volasta itsenäiseksi tilaksi. Kaupan
keskittyminen ja liikennöintitapojen
muuttuminen aiheutti kuitenkin sen,
että Voiman täytyi lopettaa järven-
rantakauppa v. 1966 ja siirtää sen toi-
minta Peräpohjaan. Osuusliike Voima
myi rakennuksen ja tilan Nyblomin
suvulle. Rakennusta on sen jälkeen li-
sälämpöeristetty ja käytetty asuntona.
(Nyblom)
- Toinen entinen Voiman kauppa
on Velaatassa, Etelä-Arolan tie 337.
Sen historiasta on kovin vähän tietoa,
mutta Voimana kaupanteko loppui
myös 1960-luvulla. Rakennus on nyt-
temmin muutettu omakotitaloksi.
Kuvat ylh. lukien:
Kauppa vuoraamattomana.
(Raimo Nyblom)
Rakennuksen pääty kaakkoon nykyisin.
EK 007
Teisko-laiva yöpyi kaupan laiturissa.
(Raimo Nyblom)
Pontattu ulkovuori. SK 998
0
VEITTOO-PAAVOLA
1140
Paarlahdentie 74, Paavola-1-78
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, ympäristö
Paavolan kylän kaksi piispan lampuo-
titilaa merkittiin v. 1557 maakirjaan.
Toisesta tuli Ylinen, joka 1790-luvulla
jakaantui. Sen toinen nimi oli Veito-
Paavola, joka on nykyisin maarekiste-
rissä Veittoo-Paavola. (Arajärvi 1954)
Tila on ollut samalla suvulla 1600-lu-
vun alusta. (SMK 1964)
Talouskeskus sijaitsee Kivimäen
lounaisrinteellä, jolta pellot laskevat
kauempana olevaan Paarlahteen. Hir-
sirunkoinen päärakennus valmistui
v. 1888 ja peruskorjattiin nykyasuun
1920-luvulla. Sen keskellä on poikki-
pääty ja järven puolella kaaveli. Ikku-
nat ovat kuusi- tai yhdeksänruutuiset,
ja ruutujako säilytettiin vuoden 1985
uusimisessa. Sen vieressä on hirsirun-
koinen pakari, joka on rakennettu v.
1900. Rakennuksessa on leivintupa ja
asuinhuoneita sekä luonnonkivihol-
vattu kellari.
Alun perin kokonaan kiilakivi-
runkoinen navetta rakennettiin 1900-
luvun alkuvuosina. Sitä korotettiin
rankorakenteisella kerroksella v. 1956.
Pihapiiriin kuuluu myös pitkä saha-
rakennus sekä sauna. Hirsipintainen
kaksikerroksinen aitta on alempana
tien varressa. (Uotila)
Pihapiiri sisääntulotieltä. KN 007
Pakari pihan puolelta. KN 007
Kiilakivipohjainen navetta. KN 007
0
MARKKULA
1141
Siltasavontie 458, Savo-3-15
yksityisomistuksessa
R III: rakennushistoria
Markkulan tila mainitaan asiakirjoissa
jo 1700-luvulla. Se on aikaisemmin
ollut Hatanpään kartanon torppa.
Suurehko metsätila sai nykymuotonsa
1930 – 1960-luvuilla.
Tilan talouskeskus on siirretty ny-
kyiselle paikalle 1890-luvun alussa ve-
sihuollon takia. Pihapiirin länsireunalla
on yksikerroksinen hirsipintainen pää-
rakennus, jonka vanhin osa on 1890-
luvulta. Rakennusta on jatkettu sen
jälkeen kaksi kertaa. Kuusijakoisten
ikkunoiden kehyksissä on yksinkertai-
sen tyylikäs otsalauta. Eteläpäädyssä
ullakon lautaverhous päättyy sahareu-
naisena. Lautaverhottujen kuistien ik-
kunoissa on pienijakoinen ruudutus.
Pohjoispäähän on tehty uusin läm-
pökeskusjatko lautapintaisena. Pirtin
vanha ”isomuuri” on säilytetty.
Pihapiirissä on pitkä hirsipintai-
nen aitta 1910-luvulta ja vuonna 1904
rakennetun kivinavetan kiilakiviseinät.
Kauempana on riihi, jonka seinähir-
teen on kaiverrettu vuosiluku 1892.
Sitä vastapäätä on siirretty kalusto-
suojana toimiva hirsirakennus, joka
on ollut aikoinaan 1800-luvulla tilan
asuinrakennuksena. Tilalla on myös
1910-luvulla rakennettu hirsinen vilja-
makasiini. (Heino)
Oik. Riviaitta pihalta. EK 007
Alh. Vanha asuinrakennus varastona.
EK 007
Päärakennus pihan puolelta. EK 007
Komea länsisivu pihatielle. EK 007
0
VÄHÄ-KULKKILA
1142
Vähä-Kulkkilan tie 38, Kulkkila-1-180
yksityisomistuksessa
RKM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Kulkkilan vanha kantatila jaettiin
vuonna 1774 veljesten kesken. Itäinen
osa sai nimen Vähä-Kulkkila. (Arajärvi
1954)
Tilan talouskeskus sijaitsee harjan-
teella, josta rinne laskee kohti Paarlah-
tea. Vanha päärakennus paloi v. 1948,
jonka jälkeen 1800-luvun alkupuolella
tai 1890-luvulla rakennettu väentupa
korjattiin uudeksi päärakennukseksi.
Yksikerroksista hirsirakennusta on ko-
rotettu takaa keskeltä kattolapetta nos-
tamalla, jolloin yläkertaan on saatu lisää
asuintilaa. Rakennuksen kuusikulmai-
nen kuisti on sen tyylillinen erikoisuus.
Takasivulle 1950-luvulla rakennettua
pannuhuonetta varten on ulkoseinälle
muurattu kookas savupiippu, joka so-
pii huonosti kokonaisuuteen.
Tilan tyylikäs kaksikerroksinen
navetta on rakennettu kiilakivistä ja
hirrestä vuonna 1903, sillä oven päällä
on merkintä J.A.M.K. 18/8 1903. Sen
vieressä on kaksikerroksinen talousra-
kennus, jonka alakerta on kiilakivistä ja
lautavuorattu yläkerta hirsirakenteinen.
Alkuosa on vuodelta 1882, ja sitä on
laajennettu v. 1912. Tilan maitohuone
on myös kaksikerroksinen tiiliraken-
nus vuodelta 1905.
Teiskon Osuuskassan konttori
toimi tilan päärakennuksessa vuodesta
1927 1950-luvulle ja oli auki aina, kun
isäntä oli kotosalla. Laivamatkalle läh-
tevät lähitienoon isännät ja torpparit
jättivät talousrakennuksen katokseen
hevosensa laivamatkan ajaksi. Teisko-,
Tervalahti-, Intti- ja Vankavesi-laivat
liikennöivät tilan laituriin. (Manninen)
Päärakennus pihalta. EK 007
Talousrakennus pihatieltä. EK 007
Maitohuone. EK 007
Kivinavetta. Juhani Manninen 008
Dostları ilə paylaş: |