Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

9
HEINÄNEN  
 
 
 
 
 
1132
Heinäsentie 50, Pohtola-1-224
yksityisomistuksessa
R III: rakennusperintö
Heinäsen  lohkotila  on  erotettu  Ala-
Korpulasta  ja  viety  maarekisteriin  v.
1931.
Pihapiiri on etelään viettävällä rin-
teellä tien päässä. Lautavuorattu, hirsi-
runkoinen päärakennus on rakennettu
rinteeseen vuonna 1942 ja laajennettu
v. 1994. Sen eteläpuolella sijaitsee ns.
alapirtti, pitkänurkkainen eteiskamari-
tupa, jonka  vanhimmat  osat ovat pe-
rimätiedon mukaan 1700-luvulta. Sitä
on korotettu myöhemmin muutamalla
hirsikerralla, ja ikkuna-aukkoja on siir-
retty samalla ylemmäksi. Rakennusta ei
ole todennäköisesti koskaan maalattu.
Ikkunat  ovat  kuusiruutuiset.  Tuvan
lattialankut ovat erityisen leveät.
Pihapiirin  pohjoisreunalla  ovat
hirsirakenteiset aitta ja luhtiaitta, jotka
lienee rakennettu 1800-luvun puolella.
(Hoivala)
Päärakennus luoteesta. KN 007
Heinäsen pirtti. KN 007
Pirtin pohjakaavio. KN 007

---

9
VIITANIEMI   
 
 
 
 
 
1133
Kaakkolammintie 5, Savo-2-60
yksityisomistuksessa
RKM II: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Vuonna  1580  maakirjaan  merkitty
Viitaniemen  tila  on  vuodesta  1602
lähtien  kuulunut  Viitaniemen  suku-
haaroille.  Vuodet  1760-1856  tila  on
ollut jaettuna kahteen osaan. 1800-lu-
vun  puolivälissä  omistajana  on  ollut
pormestari Adam Sacklén ja vuodesta
1850  lähtien  laamanni  Nils  Idman  ja
hänen  perillisensä.  Vuonna  1876  tila
on  siirtynyt  Idmanin  sisarentyttärelle
Aina Tammelanderille ja vuoden 1912
jälkeen Mäklinin suvulle.
Loivalla  mäellä  sijaitsevaa  Viita-
niemen  piha-aluetta  ympäröivät  pää-
rakennus,  väenrakennus  ja  makasiini.
Hirsirakenteinen  keltaiseksi  maalattu
päärakennus  on  vuodelta  1845.  Se
on ollut alun perin yksikerroksinen ja
satulakattoinen,  mutta  sitä  on  1914-
1917 korotettu ja uudistettu nykyiseen
asuun.  Katto  on  rakennettu  säterika-
tosta  muokatuksi  aumatuksi  mansar-
dikatoksi, jonka itämaisittain taivutetut
räystäät  kiertävät  koko  rakennuksen
ympäri.  Toisen  kerroksen  ikkunat  on
sijoitettu rakennuksen päätyihin katon
ulkonemiin ja pitkien sivujen ristipää-
tyihin.
Pääsisäänkäynnin edustalla olevaa
avokuistia  reunustaa  pylväikkö,  joka
kannattelee  yläpuolella  olevaa  parve-
ketta. Päärakennuksessa on kymmenen
huonetta, joissa on säilynyt tyylikkäitä
kattoja  ja  jugendovia  sekä  seitsemän
kaakeliuunia.
Hirsipintaisessa  väenrakennuk-
sessa  satulakaton  katkaisee  korkea
ristipääty.  Toisen  kerroksen  tilat  on
rakennettu  vuoden  1910  jälkeen.  Si-
säänkäynteinä on kaksi puuleikkausko-
risteista avokuistia. Sen alakerrassa on
ollut leivintupa, pirtti ja työväen tiloja
ja yläkerrassa pehtoorin asunto, mutta
nykyisin rakennusta käytetään talousti-
lana. Pihapiirin itäsivulla on pitkä hir-
sipintainen makasiini.
Kauempana on kahdeksankulmai-
nen  kiilakivillä  päällystetty  vesisäiliö,
joka  on  rakennettu  v.  1916.  Sement-
titiilestä  muurattu  aumakattoinen  na-
vetta on valmistunut v. 1938. (Hanhi-
lahti)
Tilan rakennuksia on kunnostettu
huolellisesti ja vanhaa säilyttäen. Pää-
rakennuksen  korjaustyö  on  suoritettu
vuonna  1983  arkkitehti  Eero  Väänä-
sen ohjeiden mukaan.
Vesisäiliö. EK 007
Päärakennuksen pihasivua. EK 007
Väenrakennuksen länsisivu. EK 007

---

9
PETÄJÄINEN   
 
 
 
 
1134
Kaakkolamminperä 52, Pohtola-1-211
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Petäjäisen  paikalla  oli  v.  1796  kaksi
torppaa,  joiden  kantatila  oli  Korpula.
1800-luvun  aikana  ne  itsenäistyivät,
sillä v. 1896 omistajina olivat Kalle ja
Tekla  Petäjäinen.  Koko  tilan  nimenä
oli  vielä  1960-luvulla  Taipale.  (SMK
1964)
Nykyisellä  Petäjäisen  tilalla  on
kolme  pihapiiriä.  Kaakkoon  kohti
Kaakkolammea viettävällä rinteellä on
ylimpänä kolmen hirsipintaisen raken-
nuksen kokonaisuus, niitä alempana ti-
lan päärakennus talousrakennuksineen
ja alimpana osin hirsipintainen asuin-
rakennus.
Rakennushistoriallisesti  merkittä-
vin  on  ylimpänä  oleva  pihapiiri.  Hir-
sipintaisessa  asuinrakennuksessa  on
suuret kuusiruutuiset ikkunat, ullakol-
la  12-ruutuiset.  Parikuistista  kuljetaan
kahteen  asuntoon.  Vähän  alempana
olevissa  ulkorakennuksissa  on  ollut
karjasuojia, mutta niidenkin ikkunois-
sa on erikoisia lasijakoja ja mm. puo-
lipyöreitä karmeja. Kaikki on maalattu
äskettäin  punamullalla,  ja  listat  ovat
valkoiset.
Keskipihan  päärakennus  lienee
rakennettu  1800-luvun  loppupuolella.
Puolitoistakerroksinen, poikkipäädylli-
nen hirsirakennus on vuorattu ja maa-
lattu  keltaiseksi.  Umpikuistin  ikkunat
ovat  pieniruutuiset;  pääkerroksen
ikkunoissa on neliruutujako ja yläker-
rassa kuusiruutujako. Rakennusta vas-
tapäätä ollut navetta on purettu, mikä
on vaikuttanut pihamiljööseen.
Alimpana  peltojen  keskellä  on
pienin, osin hirsipintainen asuinraken-
nus. Sen varasto-osassa on samanlaista
erikoista ikkunalasitusta kuin ylimmän
pihapiirin talousrakennuksessa.
Kuvat ylh. lukien:
Påäärakennuksen eteläsivu. KN 007
Yläpihan asuinrakennus. KN 007
Alapihan rakennus. KN 007

---