Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri


ISO-KOVERO   
 
 
 
 
1158
Teiskon kirkkotie 194, Kovero-1-330
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Koveron  kylä  on  saanut  nimensä  jo
varhain  keskiajalla  asiakirjoissa  esiin-
tyneestä tilasta. Varhaisin asiakirja ker-
too Niilo Koveron olleen lautamiehe-
nä Hyhkyssä pidetyillä käräjillä v. 1514.
Ensimmäisten  maakirjojen  aikaan  v.
1540 Koveron kylässä ei ollut kuiten-
kaan  Kovero-nimistä  tilaa.  Vuonna
1695  kylän  kaikki  tilat  liitettiin  muita
suurempaan Nikkilään, ja nimeksi tuli
Iso-Kovero. Samaan aikaan tila siirtyi
pois talonpoikaisesta omistuksesta.
Vuonna 1696 kihlakunnantuoma-
ri  Spofvenhjelm  muodosti  Koverosta
rusthollin. Koveron rusthollin nro 71
augmentteina  olivat  Paksula  ja  Tau-
laniemi.  Säätyläisisäntien  aikaa  tilalla
kesti vuoteen 1806 saakka, jolloin sen
osti  Erkki  Juhonpoika  Mäkkylä,  joka
oli  ilmeisesti  Nikkilää  aikaisemmin
omistanutta  sukua.  Tila  on  ollut  siitä
lähtien  samalla  suvulla.  Koverolla  oli
1750-luvulla viisi torppaa, ja enimmil-
lään niitä oli 16.
Tilan  pihapiiri  on  komealla  pai-
kalla  mäellä,  joka  laskee  eteläpuolella
järveen  ja  Koverojokeen  ja  pohjois-
puolella  ojaan.  Edellinen  pääraken-
nus,  ”vanha  harmaa”,  sijaitsi  pihan
länsipäässä.  Nykyinen  päärakennus
on  rakennettu  vuonna  1884  ja  sijait-
see  pihapiirin  eteläreunassa.  Vuosina
1904-05  peruskorjauksen  yhteydessä
sitä laajennettiin korkealla kaksipuoli-
sella ristipäädyllä. (SKS 1945) Vuoden
1957  peruskorjauksessa  rakennusta
jatkettiin  itään  vanhaan  osaan  täysin
mukautetulla lisäosalla. Lautavuoratun
rakennuksen  seinät  ovat  valkoiset  ja
kuusiruutuisten ikkunoiden koristellut
kehyslistat  beigen  väriset.  Viimeisin
peruskorjaus on 1980-luvulta.
Pihapiirin  pohjoissivulla  on  hir-
sipintainen,  ilmeisesti  1700-luvulla
rakennettu pakari, joka on siirretty ny-
kyiselle paikalleen v. 1875. Piha päät-
tyy  korkealle  kiilakivisokkelille  raken-
nettuun osittain hirsipintaiseen talliin,
jonka ikkunoissa on jugendin mukaisia
listoituksia. Tallin vieressä on entinen
jauhopuodi ja kaluvaja. Jauhopuodiosa
on  uudistettu  ja  asuinkäytössä.  Mäen
alla pohjoisessa on pääosin kiilakivistä
rakennettu  entinen  navetta  vuodelta
1897. (Mikola)
Päärakennus mäellään lounaasta katsottuna. JR 008
Jauhopuodi pihalta. EK 007
Pakarin pääty ja vellikello. EK 007
Kiilakivisokkelinen talli. EK 007

---


ASUNTILAN KOULU  
 
 
 
1159
Huhtavantie 36, Asuntila-6-2
yksityisomistuksessa
RKM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Vuonna 1700 ostettiin Asuntilan Ala-
nen Teiskon pappilaksi, jona se toimi
227 vuotta. Alussa sen rakennukset oli-
vat  heikkokuntoiset  ja  riittämättömät,
mutta isonvihan takia niitä ei voitu uu-
sia. Uusiminen alkoi vasta v. 1780, jon-
ka jälkeen pappilassa oli päärakennus,
pirttirakennus, vaateaittoja, vilja-, kala-
ja jauhoaitta, pari puotia, käymälä sekä
karjapihassa tarvittavat rakennukset.
Vuonna 1878 aloitettiin Matti Kor-
pulan johdolla uuden 6 x 15 syltä ole-
van  pappilan  rakentaminen,  joka  val-
mistui seuraavana vuonna. Talo toimi
kirkkoherran  asuntona  vuoteen  1927
saakka,  jolloin  uusi  pappila  valmistui
lähemmäksi kirkkoa Salonsaareen.
Asuntilan  kansakoulu  oli  aloitta-
nut  toimintansa  pappilan  naapurissa
Taatalassa syksyllä 1923. Pirtti kävi heti
ahtaaksi suurelle luokalle. Kun pappila
vapautui, kunta osti sen koulua varten.
Rakennusmestari H. Pirilä laati raken-
nuksen  muutospiirustukset  ja  August
Viitanen  toteutti  ne.  Koulu  vihittiin
helmikuussa 1928. (Pirilä 1951)
Rakennus  on  kauniilla  paikalla
Purnulammiin laskevalla töyräällä. Yk-
sinkertaisen  lautavuoratun  rakennuk-
sen  päädyissä  ja  ikkunoiden  kehyslis-
toissa  voidaan  nähdä  kaukaista  empi-
ren vaikutusta. Sen molempien päiden
kuusikulmaiset  kuistit  on  varustettu
pieniruutuisilla  ikkunoilla.  Koulun  pi-
hapiirissä on vielä suuri ulkorakennus,
joka  lienee  pappilan  peruja.  Se  toimi
koulun aikana keittolana, ruokalana ja
keittäjän  asuntona.  Toisessa  päädyssä
ollut  navetta  muutettiin  1950-luvulla
saunatilaksi.
Koulu  lakkautettiin  v.  1972.  Ra-
kennukset  ovat  nykyään  yksityisomis-
tuksessa,  ja  rakennusten  peruskorjaus
on  käynnissä.  Omistajan  tarkoitus  on
rakentaa  uudelleen  alkuperäinen  avo-
kuisti pitkälle sivulle. (Kolehmainen2)
Koulun pihasivu. Arto Löfgren 98-8
Koulun länsisivulle palautetaan purettu kuisti. EK 007
Piharakennuksen pihasivu. Jukka Kolehmainen 008

---


Polso-Terälahti

---

5
POLSO / MAISANSALO   
 
 
1160
Polsontie 35, Polso-8006-3
Tampereen kaupunki
mm. Heikki Tiitola 1913
RKM III; rakennushistoria; sosiaalihistoria; kulttuurihistoria; maisema
Teiskon
kunnallishallinto
alkoi
29.10.1865. Sosiaalista toimintaa pyrit-
tiin heti alusta kehittämään, ja jo vuon-
na 1868 päätettiin ryhtyä kartuttamaan
köyhäinhoidon
rakennusrahastoa.
Vuonna  1907  todettiin,  että  ”vaivais-
talon  hankkiminen  pitäjään  alkaa  olla
olojen  pakoittamaa”.  Vaivaistalon
perustamistoimikunta  harkitsi  ensin
Iso-Taulaniemen ostoa, mutta v. 1912
kunnalliskotia varten hankittiin Polson
tila.
Polson  tila  on  esiintynyt  maakir-
jassa  vuodesta  1569.  Tilan  viimeinen
omistaja  ennen  kuntaa  oli  J.  W.  En-
qvist osakeyhtiö.
Tilan talouskeskus sijaitsee jyrkän
töyrään päällä aivan Polsonlahden ran-
nan tuntumassa. Vanhainkodin raken-
nuspiirustukset  teki  Heikki  Tiitola  v.
1913 Polson vanhan pirttirakennuksen
yhteyteen.  Mansardikattoista  pirttiä
laajennettiin pihalle päin matalammilla
harjakattoisilla  siipiosilla.  Rakennus-
mestari J. Järvisen johdolla rakennettu
kokonaisuus  valmistui  v.  1914.  Ikku-
noihin tuli jugendvaikutteinen ruutuja-
ko. (Arajärvi 1979)
Teiskon  kunnan  virastot  sijoi-
tettiin  vanhaan  yksikerroksiseen  pää-
rakennukseen  vuoteen  1960  saakka,
jolloin ne siirrettiin Kämmenniemeen.
Päärakennusta  on  muutettu  aikojen
kuluessa  niin,  että  sen  vanha  olemus
on  lähes  tunnistamaton.  Rakennus  ja
viereinen  pakari  on  päällystetty  Teis-
kon kirkon entisillä kattopaanuilla, jot-
ka tilan isäntä Juuse Polso sai haltuun-
sa v. 1906. (Helin1 1988)
Pakari  on  kaunislinjainen  raken-
nus kahdeksanruutuisine ikkunoineen,
joiden päällä on koristelovetut kehys-
listat. Pihapiirissä on lisäksi punatiilestä
muurattu suuri navetta vuodelta 1922
sekä  kaksikerroksinen  hirsipintainen
otsa-aitta.  Kauemmaksi  on  sijoitettu
punatiilestä  muurattu  pyramidikattoi-
nen  makasiini,  joka  tyylistä  päätellen
on  tehty  navetan  kanssa  samanaikai-
sesti.
Teiskon  kunnalliskodin  toiminta
lopetettiin v. 1976 ja rakennukset siir-
tyivät  Maisansalon  vapaa-aikakeskuk-
sen käyttöön. Rakennusten perinteistä
ilmettä on sittemmin muutettu.
Päärakennuksen länsiosa. EK 007
Polson vanhaa pirttiä. EK 007
Paanupintainen pakari. EK 007
Tiilinavetta. EK 007

---