Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

9
TEISKON KIRKKO JA HAUTAUSMAA 
 
1156
Teiskon kirkkotie 114, Kovero-1-1
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
Matti Åkerblom 1780, 1795
RKM I: rakennusperintö, kulttuurihistoria, maisema, valtakunnallisesti merkittävä 
Kirkkojärven kulttuurimaiseman osana
Pirkkalan emäseurakuntaan kuuluneen
Teiskon  ensimmäinen  kirkko  valmis-
tui  v.  1621  Kirkkojärveen  pistävälle
Myllyniemelle.  Vuonna  1636,  kun
Messukylä erosi itsenäiseksi seurakun-
naksi, Teiskosta tuli Messukylän kap-
peliseurakunta.  Heikosti  rakennetun
pitkäkirkon  tilalle  tuli  tehtäväksi  uusi
pitkäkirkko jo vuonna 1669 purettavan
kirkon viereen. Kirkkojen paikalle on
pystytetty muistokivi. (Saarela 1960)
Toinenkaan  kirkko  ei  ollut  pit-
käikäinen, sillä korjauksista huolimatta
se  rappeutui.  Kun  Teiskolan  kartano
vaati  kirkon  paikasta  suurta  vuokraa,
uudeksi  kirkon  paikaksi  valittiin  Ko-
veron  tilan  pelto  Kirkkojärven  poh-
joisrannalla. Vaikka valtiovalta suositti
kivikirkkoa,  teiskolaiset  halusivat  ra-
kentaa  puukirkon,  jonka  piirustukset
tilattiin  tunnetulta  kirkonrakentajalta
Matti  Åkerblomilta.  Piirustukset  hy-
väksyttiin v. 1780, mutta kiista paikasta
siirsi  rakennustyön  alkua  syyskuuhun
1787. (Helin 1988)
Keskeneräisenä  31.8.1788  vihitty
kirkko valmistui vuoden 1788 loppuun
mennessä.  Järvimaisemaan  korkealle
mäentöyräälle  kohonnut  rakennus  oli
ristikirkko, jonka sisäkulmat oli viistet-
ty ja varustettu ikkunoilla; ristisakarat
oli  katettu  aumakatolla.  Sisätiloissa
keskustaa kattoi laakea välikattokupoli
ja  ristisakaroissa  tynnyriholvit.  Lisäti-
laa antoivat kolme lehteriä, joten kir-
kon  penkeissä  oli  istuinsijoja  arviolta
850 hengelle.
Tapulin piirustukset tilattiin Mat-
ti  Åkerblomilta,  ja  ne  valmistuivat  v.
1795.  Valtion  intendenttikonttori  ei
hyväksynyt  niitä,  vaan  lähetti  tilalle
omat  suunnitelmansa.  Teiskolaiset
pitivät kuitenkin päänsä, ja tapuli val-
mistui v. 1798 Åkerblomin mallisena.
Puisessa kaksikerroksisessa kellotapu-
lissa oli barokin henkeä. Neliömäinen
pohjakerros oli katettu loivasti kaartu-
valla  katolla,  ja  kahdeksankulmaisen
kellotornin  katteena  oli  sipulimainen
kupu. (Helin 1988)
Kirkon  sisustuksen  koristemaa-
laustyöt alkoivat v. 1801. Alttaritaulu,
saarnastuoli  ja  lehteritaulut  ovat  tur-
kulaisten maalareiden Gabriel Sveide-
lin  ja  Pehr  Sundbergin  työtä.  Uuteen
kirkkoon siirrettiin myös edeltäneestä
kirkosta puuleikkauskoristeinen 1600-
luvun  puolivälissä  valmistettu  saar-
Kirkko hautausmaan puolelta. EK 007
Kellotapuli. EK 007
Kuljun hautakarmi. EK 007

---

0
Kirkon kuoriosa lehterin suunnasta. Ilkka Laitinen
Kirkkoveneitä Teiskolan salmessa v. 90. Axel Tammelander
Hautausmaan portteja laitetaan. 
(Jussi Mäenpää)
nastuoli.  Pikku  kappelissa  on  Albert
Edelfeltin  suunnittelema  lasimaalaus,
jonka  ovat  lahjoittaneet  Carl  ja  Her-
man Mäklin.
Kirkko  ja  tapuli  on  maalattu  pu-
namullan punaisiksi ja listoitukset val-
koisiksi.  Katot  ovat  paanupeitteiset.
Suurimmat ulkoiset muutokset on teh-
ty kirkkoon vuonna 1842, kun kirkko
lautavuorattiin  ja  ikkunoita  suuren-
nettiin  kirkonrakentaja  Erkki  Kuori-
kosken johdolla. Vuonna 1906 kirkon
ristikeskuksen ylle lisättiin aurinkoristi
paikkaan,  johon  Matti  Åkerblom  oli
esittänyt pienen tornin tai kattoratsas-
tajan pystyttämistä. Pienemmät aurin-
koristit lisättiin myös kunkin ristisaka-
ran päihin.
Kokonaisuutena  Teiskon  kirkko
on hyvin säilynyt ja arvokas kansanra-
kentajamestarien työn näyte.
Kirkkoa  ympäröivä  hautausmaa-
alue sijaitsee Kirkkojärveen viettävällä
rinteellä.  Hautausmaa  ympäröitiin  v.
1825 neliporttisella kivimuurilla. Hau-
tausmaata on laajennettu vuosina 1846,
1868 ja 1908. Kirkkomaan vanhat su-
kuhaudat kertovat Teiskon kanta-asu-
tuksesta.  Historiallinen  muistomerkki
Suomensodan  ajoilta  on  kuuluisan
teiskolaisen  luutnantti  Jaakko  Rothin
rautainen hautaristi.
Hautausmaalla  on  jäljellä  Kuljun
hautakarmi,  hirsinen  telttakattoinen
ruumishuone,  joita  oli  viidellä  kylällä
omien vainajiensa säilyttämistä varten.
Se  on  rakennettu  v.  1825  ja  katettu
uudelleen v. 1856. Nykyisin se toimii
museona.  Muiden  kylien  hautakarmit
on poistettu. (Saarela 1960)

---


TEISKON MUSEO 
 
 
 
 
1157
Teiskon kirkkotie 139, Kovero-1-267
Tampereen kaupunki
RKM III: rakennusperintö, kulttuurihistoria, maisema
Teisko-Seuran pitäjänmuseohanke to-
teutui  Tampereen  kaupunginhallituk-
sen  luovutettua  seuran  käyttöön  3,3
hehtaarin  vuokra-alueen  Kanniston
tilasta kirkon läheltä. Alueelle on siir-
retty vuodesta 1974 alkaen lukuisia ar-
vokkaita rakennuksia. Teisko-Seura on
kerännyt  museonsa  suojiin  huomat-
tavan  määrän  esineistöä  ja  valokuvia
sekä muistitietoa.
Ensimmäisenä  alueelle  siirrettiin
Iso-Kivirannan ns. vieraspytinki, josta
tuli museon päärakennus. Vieraspytin-
gin huonejako (keskellä eteinen ja sali
ja molemmissa päissä kaksi kamaria) on
karoliininen.  Vuonna  1730  vahvistet-
tiin Ruotsi-Suomen sotilasvirkatalojen
ja  rovastipappiloiden  vieraspytinkien
tyyppipiirustuksiksi  em.,  myöhemmin
karoliiniseksi  kutsuttu  rakennusmalli.
Se  levisi  myös  vauraimpiin  talonpoi-
kaistaloihin.  Vuonna  1796  rakenne-
tun  Iso-Kivirannan  vieraspytingin
ulkovuoraus  on  jaettu  kerroslistoilla
kolmeen vyöhykkeeseen, joista alin ja
ylin  ovat  vaakalaudoitusta  ja  keskim-
mäinen pystylaudoitusta. Rakennus on
aumakattoinen.
Museoalueen  viljamakasiineista
isompi  on  saatu  Iso-Kivirannasta  ja
pienempi  Vähä-Taulaniemestä.  Mui-
ta  maanviljelyyn  liittyviä  rakennuksia
ovat  hirsiaitat,  tuohikattoinen  riihi  ja
1700-luvulta  peräisin  oleva  lato,  joka
on siirretty Uskalista. Asuinrakennuk-
sia ovat ns. Kalliovaarin pirtti ja 1700-
luvulla  rakennettu  ruotusotamiehen
pirtti, joka on peräisin Iso-Kiimajoelta.
Kortejärven tilalta saadut haapapuinen
paja ja pärehöylärakennus kertovat kä-
sityöperinteestä.  Sirkkelisaharakennus
on 1920-luvulta. Sota-ajan rakentami-
sen malliksi alueelle tehtiin myös mu-
seokorsu
Iso-Kivirannan vieraspytinki. EK 007
Museoaitat. EK 007
Kalliovaarin pirtti. EK 007
Museokorsu sisältä. EK 007

---