9
TEISKON KIRKKO JA HAUTAUSMAA
1156
Teiskon kirkkotie 114, Kovero-1-1
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
Matti Åkerblom 1780, 1795
RKM I: rakennusperintö, kulttuurihistoria, maisema, valtakunnallisesti merkittävä
Kirkkojärven kulttuurimaiseman osana
Pirkkalan emäseurakuntaan kuuluneen
Teiskon ensimmäinen
kirkko valmis-
tui v. 1621 Kirkkojärveen pistävälle
Myllyniemelle. Vuonna 1636, kun
Messukylä erosi itsenäiseksi seurakun-
naksi, Teiskosta tuli Messukylän kap-
peliseurakunta. Heikosti rakennetun
pitkäkirkon tilalle tuli tehtäväksi uusi
pitkäkirkko jo vuonna 1669 purettavan
kirkon viereen. Kirkkojen paikalle on
pystytetty muistokivi. (Saarela 1960)
Toinenkaan kirkko ei ollut pit-
käikäinen, sillä korjauksista huolimatta
se rappeutui. Kun Teiskolan kartano
vaati kirkon paikasta suurta vuokraa,
uudeksi kirkon paikaksi valittiin Ko-
veron tilan pelto Kirkkojärven poh-
joisrannalla. Vaikka valtiovalta suositti
kivikirkkoa, teiskolaiset halusivat ra-
kentaa puukirkon,
jonka piirustukset
tilattiin tunnetulta kirkonrakentajalta
Matti Åkerblomilta. Piirustukset hy-
väksyttiin v. 1780, mutta kiista paikasta
siirsi rakennustyön alkua syyskuuhun
1787. (Helin 1988)
Keskeneräisenä 31.8.1788 vihitty
kirkko valmistui vuoden 1788 loppuun
mennessä. Järvimaisemaan korkealle
mäentöyräälle kohonnut rakennus oli
ristikirkko, jonka sisäkulmat oli viistet-
ty ja varustettu ikkunoilla; ristisakarat
oli katettu aumakatolla. Sisätiloissa
keskustaa kattoi laakea välikattokupoli
ja ristisakaroissa tynnyriholvit. Lisäti-
laa antoivat kolme lehteriä,
joten kir-
kon penkeissä oli istuinsijoja arviolta
850 hengelle.
Tapulin piirustukset tilattiin Mat-
ti Åkerblomilta, ja ne valmistuivat v.
1795. Valtion intendenttikonttori ei
hyväksynyt niitä, vaan lähetti tilalle
omat suunnitelmansa. Teiskolaiset
pitivät kuitenkin päänsä, ja tapuli val-
mistui v. 1798 Åkerblomin mallisena.
Puisessa kaksikerroksisessa kellotapu-
lissa oli barokin henkeä. Neliömäinen
pohjakerros oli katettu loivasti kaartu-
valla katolla, ja kahdeksankulmaisen
kellotornin katteena oli sipulimainen
kupu. (Helin 1988)
Kirkon sisustuksen koristemaa-
laustyöt alkoivat v. 1801. Alttaritaulu,
saarnastuoli ja
lehteritaulut ovat tur-
kulaisten maalareiden Gabriel Sveide-
lin ja Pehr Sundbergin työtä. Uuteen
kirkkoon siirrettiin myös edeltäneestä
kirkosta puuleikkauskoristeinen 1600-
luvun puolivälissä valmistettu saar-
Kirkko hautausmaan puolelta. EK 007
Kellotapuli. EK 007
Kuljun hautakarmi. EK 007
0
Kirkon kuoriosa lehterin suunnasta. Ilkka Laitinen
Kirkkoveneitä Teiskolan salmessa v. 90. Axel Tammelander
Hautausmaan portteja laitetaan.
(Jussi Mäenpää)
nastuoli. Pikku kappelissa on Albert
Edelfeltin suunnittelema lasimaalaus,
jonka ovat lahjoittaneet Carl ja Her-
man Mäklin.
Kirkko ja tapuli on maalattu pu-
namullan punaisiksi ja listoitukset val-
koisiksi. Katot ovat paanupeitteiset.
Suurimmat ulkoiset muutokset on teh-
ty kirkkoon vuonna 1842,
kun kirkko
lautavuorattiin ja ikkunoita suuren-
nettiin kirkonrakentaja Erkki Kuori-
kosken johdolla. Vuonna 1906 kirkon
ristikeskuksen ylle lisättiin aurinkoristi
paikkaan, johon Matti Åkerblom oli
esittänyt pienen tornin tai kattoratsas-
tajan pystyttämistä. Pienemmät aurin-
koristit lisättiin myös kunkin ristisaka-
ran päihin.
Kokonaisuutena Teiskon kirkko
on hyvin säilynyt ja arvokas kansanra-
kentajamestarien työn näyte.
Kirkkoa ympäröivä hautausmaa-
alue sijaitsee Kirkkojärveen viettävällä
rinteellä. Hautausmaa ympäröitiin v.
1825 neliporttisella kivimuurilla. Hau-
tausmaata on laajennettu vuosina 1846,
1868 ja 1908. Kirkkomaan vanhat su-
kuhaudat kertovat Teiskon kanta-asu-
tuksesta. Historiallinen muistomerkki
Suomensodan ajoilta on kuuluisan
teiskolaisen luutnantti Jaakko Rothin
rautainen hautaristi.
Hautausmaalla on jäljellä Kuljun
hautakarmi, hirsinen telttakattoinen
ruumishuone, joita oli viidellä kylällä
omien vainajiensa säilyttämistä varten.
Se on rakennettu v. 1825 ja katettu
uudelleen v. 1856. Nykyisin se toimii
museona. Muiden kylien hautakarmit
on poistettu. (Saarela 1960)
TEISKON MUSEO
1157
Teiskon kirkkotie 139, Kovero-1-267
Tampereen
kaupunki
RKM III: rakennusperintö, kulttuurihistoria, maisema
Teisko-Seuran pitäjänmuseohanke to-
teutui Tampereen kaupunginhallituk-
sen luovutettua seuran käyttöön 3,3
hehtaarin vuokra-alueen Kanniston
tilasta kirkon läheltä. Alueelle on siir-
retty vuodesta 1974 alkaen lukuisia ar-
vokkaita rakennuksia. Teisko-Seura on
kerännyt museonsa suojiin huomat-
tavan määrän esineistöä ja valokuvia
sekä muistitietoa.
Ensimmäisenä alueelle siirrettiin
Iso-Kivirannan ns. vieraspytinki, josta
tuli museon päärakennus. Vieraspytin-
gin huonejako (keskellä
eteinen ja sali
ja molemmissa päissä kaksi kamaria) on
karoliininen. Vuonna 1730 vahvistet-
tiin Ruotsi-Suomen sotilasvirkatalojen
ja rovastipappiloiden vieraspytinkien
tyyppipiirustuksiksi em., myöhemmin
karoliiniseksi kutsuttu rakennusmalli.
Se levisi myös vauraimpiin talonpoi-
kaistaloihin. Vuonna 1796 rakenne-
tun Iso-Kivirannan vieraspytingin
ulkovuoraus on jaettu kerroslistoilla
kolmeen vyöhykkeeseen, joista alin ja
ylin ovat vaakalaudoitusta ja keskim-
mäinen pystylaudoitusta. Rakennus on
aumakattoinen.
Museoalueen viljamakasiineista
isompi on
saatu Iso-Kivirannasta ja
pienempi Vähä-Taulaniemestä. Mui-
ta maanviljelyyn liittyviä rakennuksia
ovat hirsiaitat, tuohikattoinen riihi ja
1700-luvulta peräisin oleva lato, joka
on siirretty Uskalista. Asuinrakennuk-
sia ovat ns. Kalliovaarin pirtti ja 1700-
luvulla rakennettu ruotusotamiehen
pirtti, joka on peräisin Iso-Kiimajoelta.
Kortejärven tilalta saadut haapapuinen
paja ja pärehöylärakennus kertovat kä-
sityöperinteestä. Sirkkelisaharakennus
on 1920-luvulta. Sota-ajan rakentami-
sen malliksi alueelle tehtiin myös mu-
seokorsu
Iso-Kivirannan vieraspytinki. EK 007
Museoaitat. EK 007
Kalliovaarin pirtti. EK 007
Museokorsu sisältä. EK 007