Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

6
KAPEEN TYÖVÄENTALO / MYRSKY  
 
1181
Pohjankapeentie 99, Pohjankapee-1-332
Kapeen maa- ja kotitalousseura
K III: kulttuurihistoria
Pohjankapeen kylään perustettiin työ-
väenyhdistys 15.1.1906. Sen perustaji-
na oli mm. Aution talon väkeä, joten
yhdistyksen oma talo rakennettiin Au-
tion tilasta vuokratulle tontille v. 1910.
Talo sai nimen ”Tulevaisuuden myrs-
ky”. (Laitinen 1988)
Työväentalo  on  hirsipintainen  ja
maalaamaton  rakennus,  jonka  kuusi-
ruutuiset ikkunat on kehystetty yksin-
kertaisen  tyylikkäällä  yläosalla.  Alun
perin sisäänkäynnin edessä on ollut sa-
tulakattoinen  kuisti,  ja  kattolappeessa
on ollut kaksi ikkunallista kaavelia. Ne
on myöhemmissä korjauksissa poistet-
tu, ja kuisti on muutettu pulpettikattoi-
seksi.
Työväentalolla  esitettiin  1910-lu-
vulla mm. näytelmät ”Pulassa”, ”Nei-
don mieli miehelään”, ”Kun piiat oli-
vat lakossa”, ”Iimäellä”, ”Saimaan ran-
nalla” ja ”Pappilan tuvassa”. Opettaja
Eino Palomäen puheenjohtajakaudella
1920-luvulla  ja  hänen  ohjauksessaan
esitettiin  vaativat  kokoillan  näytelmät
”Kihlaus”,  ”Pohjalaisia”  ja  ”Tukki-
joella”.  Yhdistyksen  jäsenmäärä  oli
kuitenkin vähäinen ja väheni edelleen
1930-luvulla.
Nykyään  pelkäksi  Myrskyksi
kutsutussa  rakennuksessa  toimii  Ka-
peen maa- ja kotitalousseura, joka on
perinyt  työväenyhdistyksen  kyläläi-
siä  kokoavan  toiminnan  ja  toimitilat.
Kylätalo Myrsky on suosittu juhla- ja
kokoustila,  jossa  järjestetään  kesäisin
tanssi-iltoja ja myyjäisiä. (teisko.fi, Pel-
tomäki)
Myrskyn 0-vuotisjuhla v. 96. (Timo Peltomäki)
Kaunismuotoinen ikkuna. KN 007
Myrskyn lounaissivu. KN 007

---

7
HIETALAHTI   
 
 
 
 
1182
Rypynlahdentie 7, Pohjankapee-1-261
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Hietalahden tila mainitaan asiakirjois-
sa  jo  1600-luvulla.  Samalla  suvulla  se
on  ollut  1800-luvun  puolivälistä  asti.
(SMK 1964) Vuonna 1900 Pohjanka-
peen  kylässä  oli  tilat  Ylä-Kapee,  Ala-
Kapee ja Hietalahti, joista Hietalahdel-
la oli kolme torppaa. (Laitinen 1988)
Tilan talouskeskus on lähellä Ry-
pynlahtea  olevalla  selänteellä,  Ruove-
den  kunnanrajan  tuntumassa.  Laajan
pihapiirin  pohjoisreunalla  on  van-
hempi asuinrakennus, v. 1953 vanhan
päärakennuksen  paikalle  rakennettu
rankorakenteinen talo. Puolitoistaker-
roksisen  rakennuksen  sisäänkäyntien
edessä on laaja kahden umpikuistin ja
avokuistin  yhdistelmä.  Satulakattoon
on  tehty  vuoden  1981  peruskorjauk-
sessa lapeikkunat.
Uusi  asuinrakennus  rakennettiin
v.  2001  perinteisen  satulakattoisen
talonpoikaistalon  tyylisenä  sulkemaan
pihapiirin  idän  puolelta.  Sen  vieressä
on  perimätiedon  mukaan  v.  1903  ra-
kennettu hirsipintainen navetta, jonka
pihan puoleisella sivulla on kärrykatos.
Samanikäinen  lampola  on  myös  hir-
sipintainen.  Asuinrakennusten  väliin
jäävä hirsipintainen riviaitta on toden-
näköisesti  navetan  ja  lampolan  ikäi-
nen.  Kaikki  ovat  punamullalla  maa-
lattuja, riviaitan yläosa on keltamullan
värinen.
Pihapiirin pohjoispuolella on kah-
den ehkä 1700-luvulta peräisin olevan
hirsiaitan  ryhmä.  Länsipuolinen  uusi
navetta  rakennettiin  v.  1963  punatii-
lestä. (Hietalahti)
Päärakennus pihan puolelta. KN 007
Riviaitta. KN 007
Navetan kärrykatos. KN 007
Pitkäposkinen aitta. KN 007

---

8
Velaatta

---

9
YLÄ-YRJÖLÄ   
 
 
 
 
1183
Seppälänvuorentie 11, Jutila-2-38
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Yrjölä  oli  vuoden  1540  kantatila.  Yr-
jölänkylän  päätalot  Ylä-Yrjölä  ja  Ala-
Yrjölä ovat syntyneet Yrjölän jaossa v.
1740. (Arajärvi 1954)
Ylä-Yrjölän  pihapiiri  sijaitsee  ni-
mensä  mukaisesti  ympäristöä  ylem-
pänä  olevalla  harjanteella.  Ylimpänä,
kaakkoon kohti Velaatanjärven lahtea
laskevan rinteen päällä on hirsirunkoi-
nen päärakennus, joka lienee rakennet-
tu 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Se
on täysin peruskorjattu 1900-luvun lo-
pulla, jolloin yläkertaan on tehty mm.
sisäänvedetty päätyparveke. Puolitois-
takerroksisessa rakennuksessa on kak-
si  umpikuistia  ja  kattokaaveli  niiden
välissä;  ikkunoissa  on  monimuotoisia
lasijakoja, vaikka perusikkunamalli on
kolmijakoinen.
Päärakennusta vastapäätä on suu-
rikokoinen navetta, joka lienee raken-
nettu 1900-luvun vaihteessa. Kivihar-
koista ja hirrestä tehdyn alaosan päällä
on rankorakenteinen yläkerta. Pihapii-
rin päättää lounaisreunalla hirsiraken-
teinen  ja  osin  vuoraamaton  riviaitta,
jonka edessä on pitkä avokuisti.
Kauempana  pihapiiristä  on  ki-
viharkoista  tehty  pyramidikattoinen
makasiini.  Sen  kivityö  on  laadukasta,
ja rakennuksen mittasuhteet ovat tyy-
likkäät.
Ylh. Päärakennus koillisesta. KN 007
Kesk. vas. Riviaitta. KN 007
Kesk. oik. Kivimakasiini. KN 007
Alh. Kivirakenteinen navetanpääty. 
KN 007

---