Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri


SYVÄLAHTI   
 
 
 
 
1178
Löytänäntie 422, Saarlahti-4-104
yksityisomistuksessa
M III: ympäristö, maisema
Syvälahti lohkottiin Löytänän tilasta ja
rekisteröitiin  v.  1926.  Samalla  suvulla
se on ollut vuodesta 1933. Löytänä oli
vuoden 1540 kantatiloja.
Löytänänjärven  pohjoispään  nie-
mekkeen korkeimmalla kohdalla oleva
pihapiiri avautuu lounaaseen. Tilan pel-
lot ympäröivät sitä joka puolelta. Puo-
litoistakerroksinen  asuinrakennus  on
järveen  laskevan  rinteen  päällä.  Poik-
kipäädyllinen hirsirunkoinen rakennus
on rakennettu luultavasti v. 1928, josta
johtuen  ikkunoissa  on  paljon  pieniä
ruutuja, etenkin umpikuistissa. Sitä on
jatkettu myöhemmin, mutta alkuperäi-
nen tyyli on säilytetty laajennuksissa.
Vieressä oleva hirsirunkoinen luh-
tiaitta  on  asuinrakennusta  vanhempi,
sillä se on siirretty paikalleen 1920-lu-
vulla.  Sitäkin  on  jatkettu  rankoraken-
teisella osalla. Pihapiirin päättää matala
karjasuoja,  jonka  1920-luvun  alkuosa
on hirsirunkoinen. (Marjamäki)
Pihapiiri  on  harmoninen  koko-
naisuus  maisemallisesti  merkittävällä
paikalla.
Ylh. Päärakennus pihan puolelta. 
KN 007
Kesk. Pihapiiri Löytänäntieltä. 
JR 008
Alh. Luhtiaitta. JR 008

---


YLÄ-KAPEE  
 
 
 
 
1179
Kapeenniementie 31, Pohjankapee-1-334
yksityisomistuksessa
mm. Paavo Tiitola 1955
RKT III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, teollisuushistoria
Kapeen  tila  on  perustettu  v.  1571  ja
jaettu  v.  1765  kahteen  osaan,  Ylä-  ja
Ala-Kapeeseen. (SKS 1945) Ylä-Kapee
on ollut samalla suvulla perustamisesta
asti.
Ylä-Kapeen  hyvin  hoidettu  piha-
piiri on metsäisessä maastossa Kapeen-
niemen  korkeimmalla  kohdalla.  Vielä
1940-luvulla asuntopiha sulki taakseen
karjapihan,  mutta  kahden  asuinraken-
nuksen purkamisen jälkeen laajentuneen
yhteispihan ympärillä ovat asuin- ja talo-
usrakennukset.  Nykyinen  päärakennus
on  rakennettu  v.  1955  Paavo  Tiitolan
suunnitelmilla.  Puolitoistakerroksinen
rapattu  kevytbetonitalo  on  tyyliltään
rakentamisajan  pehmeää  funktionalis-
mia, jossa päähuomio on sisäänvedetyn
sisääntulon parvekekatoksessa.
Päärakennusta  vastapäätä  on  ns.
meijerirakennus, joka lienee rakennettu
vuoden 1910 paikkeilla tai aikaisemmin.
(SKS 1945) Hirsirunkoisessa matalassa
rakennuksessa  on  ollut  myös  asuntoja
ja Eino Mäkisen kyläkauppa. Nykyään
se on varastona. Sen toisessa päässä on
vielä vellikelloteline.
Pihapiirin pohjoisosan sulkee mah-
tava kiilakivinavetta, joka on rakennettu
Kalle  Viitanen  kivenajoon  lähdössä. 
(Jussi Mäenpää)
Meijerirakennus. EK 007
Talon tyylikäs kivinavetta. EK 007
Mankeliparviaitta. EK 007
Nykyinen päärakennus. EK 007
vuonna 1905 oman tilan kivilouhimon
kivistä. Päädyissä on lautaverhous. Ylä-
osaltaan  kaarimaiset  ikkuna-aukot  on
hakattu  tarkasti  muotoonsa.  Raken-
nuksessa  oli  tulipalo  v.  1944,  jolloin
sammutusvesi aiheutti joidenkin kivira-
kenteiden  vaurioitumisen.  Rakennusta
käytetään nykyisin entisöityjen autojen
tallina.
Navetan vieressä on myös kiilaki-
vistä rakennettu lampola – sikala, joka
on  muutettu  autotalliksi.  Kokonaan
punatiilestä on tehty v. 1934 kaksiker-
roksinen  saunan,  kanalan  ja  varastoti-
loja sisältänyt rakennus, joka on nykyi-
sin  varastona.  Tilalla  on  myös  paljon
hirsirakennuksia, ns. mankeliparviaitta,
1740-luvun  jalka-aittoja  ja  paja.  (Ylä-
Kapee) Ylä-Kapeen talossa toimi kylän
koulu  vuosina  1915-1920.  (Laitinen
1988)
Tilan  mailta  on  louhittu  ainakin
1890-luvulta  asti  harmaata  graniittia,
jota  myydään  muualle  Suomeen  ja
myös ulkomaille. Louhitun kiven saata-
vuus on johtanut siihen, että Teiskossa
ja Aitolahdellakin on epätavallisen pal-
jon  kiilakivestä  valmistettuja  talousra-
kennuksia.

---

5
KAPEEN KOULU   
 
 
 
 
1180
Pohjankapeentie 83, Pohjankapee-1-341
yksityisomistuksessa
K III: kulttuurihistoria
Pohjankapeen kylä kuului vuodet 1867-
1953 Kurun kuntaan. Kun Pohjanka-
pee oli kunnan ainoa alue Näsijärven
itärannalla,  yhteydenpito  länsirannalle
oli  vaivalloista.  Koululaisten  kannalta
oli välttämätöntä, että Pohjankapeessa
oli oma koulu. Kyläläiset vaativat sitä
jo v. 1909, mutta vasta v. 1915 koulu
aloitti toimintansa Ylä-Kapeen talosta
vuokratuissa tiloissa. (Laitinen 1988)
Köyhät ja levottomat olot siirsivät
oman koulun rakentamista. Kunta osti
v. 1919 koululle maata Moision ja Au-
tion tiloista. 120000 markan lainan tur-
vin koulu oli valmis jo vuonna 1920.
(Laitinen 1992)
Tasaiselle  kankaalle  rakennetussa
hirsirunkoisessa  koulussa  on  korkeat
ja kapeat ikkunat ja jyrkkä satulakatto,
johon  opettajan  asunnon  puoleisessa
päädyssä  on  tehty  pulpettikattoinen
jatke. Alun perin keskellä ollut poikki-
pääty on korvattu myöhemmin satula-
kattoisella umpikuistilla.
Pohjankapeen  koulu  muuttui  su-
pistetuksi kansakouluksi v. 1928. Eino
Palomäki, kunnallisvaikuttaja ja työvä-
enyhdistyksen johtohahmo, oli koulun
opettajana  vuodet  1915-1953.  (Laiti-
nen 1992) Teiskoon liittämisen jälkeen
koulun  oppilasluku  väheni  niin,  että
koulu lopetettiin v. 1969. Tampereen
kaupunki  myi  koulun  yksityiselle  v.
2004, ja tilaa käytetään nykyisin asun-
tona. (Haume)
Koulun länsisivu. KN 007
Koulun pääty tien suunnasta. KN 007

---