Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri
Yüklə 33,32 Mb. Pdf görüntüsü
|
- Bu səhifədəki naviqasiya:
- HEIKKILÄ 1164
- RANTALA (JA ROTHIN PIRTTI) 1165
- TERÄLAHDEN VANHA KOULU 1166
- TERÄLÄ / TERÄLAHDEN KOULU 1167
9 HEIKKILÄ 1164 Kuorannantie 160, Saarlahti-1-50 yksityisomistuksessa RK III: rakennushistoria, kulttuurihistoria Heikkilä on vuoden 1540 kantatila. Se on ollut välillä Rantalan puustellina. Pihapiiri sijaitsee peltoalueen keskellä koivukujan päässä. Hirsipin- tainen päärakennus on peräisin 1800- luvulta. Korkean katon alla olevaan ullakkoon antavat valoa laudoitettujen päätyjen pieniruutuiset ikkunat, joista poikkipäädyn ikkuna on puolipyöreä ja suurissa päädyissä olevat ikkunat kol- mijakoiset uusgotiikan tyyliin. Lauta- vuoratut sisäänkäyntikuistit on katettu eri tavalla: poikkipäädyn kohdalla on ollut tilaa korkealle telttakatolle, kun taas itäisempi kuisti on saanut mata- lamman, klassisistisella päädyllä varus- tetun katon. Rakennus on korjattu v. 1951 Oskari Helmisen suunnitelmien mukaan. (Jalkanen) Heikkilä on aikoinaan vuorotellut kestikievarina Rantalan kanssa. Sii- tä ajasta kertoo kestikievaripäiväkir- ja vuosilta 1919-1920. Talossa toimi myös Terälahden koulu vuosina 1928- 1950. Päärakennuksen länsikuisti. JV 999 Päärakennuksen itäpääty. EK 007 Liiterin päädyssäkin on koristeellinen ikkuna. EK 007 0 RANTALA (JA ROTHIN PIRTTI) 1165 Kuorannantie 133, Saarlahti-20-10 yksityisomistuksessa RK III: rakennushistoria, historia, kulttuurihistoria Rantala on vanha kersantin sotilasvir- katalo, joka vuosina 1810-1839 kuului maineikkaalle Suomensodassa kun- nostautuneelle sissipäällikölle Jaakko Rothille. Sodan jälkeen v. 1812 Roth ylennettiin luutnantiksi ja samalla hä- nelle myönnettiin kultainen urhoolli- suusmitali. Luutnantti Roth viljeli Ran- talan maita ja harrasti joutoaikanaan kalastusta. Viimeisen leposijansa hän sai v. 1839 Teiskon kirkkomaalta. Pihapiiri on metsäisen mäen alla. Rantalan nykyinen sopusuhtainen pää- rakennus on rakennettu v. 1911. Hir- sirunko on vuorattu peiterimoitetulla pystylaudoituksella 1950-luvun puo- livälissä. Ikkunat ja kuistien ovet on vaihdettu vuoden 1989 korjauksessa. Pihapiirissä on hirsipintainen si- vurakennus piian asunto, jonka pienet ikkunat ovat yläosastaan teräväkärki- set. Sen jatkeeksi on tehty lautaraken- teinen vaja. Päärakennusta vastapäätä on vanha punatiilinavetta. (Sorri) Rantala toimi kestikievarina 1930- luvun alkuun asti. Alkuperäinen Rot- hin pirtti, joka sijaitsi pellolla talosta 100 m lahdelle päin, toimi vielä 1950- luvulla olkilatona, mutta on sittemmin purettu ja käytetty urkuharmoonien puutavaraksi. (Mäenpää2) Rantalan pihalla v. 9. (Jussi Mäenpää) Päärakennuksen takasivu. EK 007 Piian asunto. EK 007 Tiilinavetta lisäosineen. EK 007 Rothin muistoristi kirkkomaalla. JR 008 TERÄLAHDEN VANHA KOULU 1166 Huuttavansalmentie 30, Saarlahti-20-7 Tampereen kaupunki Rakennustoimisto Heikki Siikonen 1949 KM III: kulttuurihistoria, maisema Terälahden oman koulun tarve tuli esille jo v. 1919, mutta vasta Jutilan koulutalon rakentaminen toi asiaan uutta puhtia. Jopa Vironmäen huvila oli yhtenä kouluehdokkaana, kunnes vuokratilat löytyivät Heikkilän talosta. Koulu toimi siellä vuosina 1928-1950. Varsinaisen koulurakennuksen tontti saatiin entisen valtion omistaman Ran- talan sotilasvirkatalon mailta Terälah- den rantaniemekkeeltä. Rakennustoimisto Heikki Siiko- nen suunnitteli paikalle kolmikerrok- sisen koulurakennuksen, jonka Reino Ahtela Oy rakensi kevytbetonitiilistä. Roiskerappauksella pinnoitetun raken- nuksen tyyli oli yksinkertaisuudessaan aikakaudelle tyypillinen. Alakerrassa oli mm. juhla- ja voimistelusali sekä keittola, keskikerroksessa luokkahuo- neet ja ylimmässä kerroksessa opetta- jien asunnot. Talo vihittiin käyttöön 29.9.1950 Teiskon kansakoululaitok- sen 80-vuotisjuhlien yhteydessä. (Pirilä 1951) Kun Terälahden uuden koulun laajennus valmistui v. 2002, koulun- käynti päättyi vanhassa koulussa. (Hil- tunen) Tilat vuokrattiin Hämeen par- tiolaisille. Koulu pihan puolelta. KN 007 Koulun itäsivua. KN 007 Kehystetty päätyikkuna. KN 007 TERÄLÄ / TERÄLAHDEN KOULU 1167 Niemikyläntie 14, Kiimajoki-3-212 Tampereen kaupunki mm. Timo Penttilä 1962, Mikko Uotila 2001 RK III: rakennushistoria, kulttuurihistoria Teiskon suojeluskunta rakensi 1930- luvun alussa toimitalon Terälahden keskustaan Terälahden tilasta v. 1925 lohkotulle tilalle. Paikka oli Kiimajo- keen laskevan rinteen päällä. Kaksi- kerroksinen puurakennus siirrettiin suojeluskuntien lakkauttamisen jäl- keen osakeyhtiö Terälän Seuratalon omistukseen. Rakennuksessa toimi mm. Meijerin kauppa ja sen jälkeen Tuotanto. Teiskolaiset saivat v. 1961 luvan perustaa kuntaan yhteiskoulun. Se aloitti toimintansa Terälässä, mutta oman koulurakennuksen suunnittelu aloitettiin saman tien. Timo Penttilän piirustukset valmistuivat v. 1962, ja koulutyö alkoi uudessa talossa syksyllä 1963. (Arajärvi 1979) Terälän viereen rakennettu koulu oli osittain kaksikerroksinen ”rationaa- linen maalaiskoulu”. Se muuttui kou- lu-uudistuksen yhteydessä yläasteeksi. Kun koululaisten määrät väheni- vät Teiskossa, koulujen yhdistäminen johti siihen, että Terälahden yläastetta laajennettiin ja muita kouluja lakkau- tettiin. Mikko Uotila sai tehtäväkseen peruskorjauksen ja laajennuksen suun- nittelun v. 2001. Terälään sijoittui päi- väkoti ja kirjasto, entiseen yläasteen kouluosaan 1.-6. luokat ja luontokou- lu. Koulupiha Terälän edustalta katsottuna. KN 007 Mikko Uotilan laajennuspiirustus v. 00. Terälä nykykuosissaan. KN 007 Vanhaa yhteiskouluosaa. KN 007 Yüklə 33,32 Mb. Dostları ilə paylaş:
|