56
KUKONHARJA
1190
Velaatantie 613, Jutila-1-54
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Kukonharjan torppa on perustettu v.
1801. Se lohkottiin Kauppilasta itse-
näiseksi tilaksi ja rekisteröitiin v. 1910.
Paikalla on ollut asutusta jo aikai-
semmin, sillä torppa on merkitty isoja-
kokarttaan 1700-luvulla. Vanha torppa
oli lähellä nykyistä pihapiiriä. Se on
maisemallisesti näkyvällä paikalla kor-
kean mäen selänteellä, jota rajoittavat
kolmelta suunnalta pellot. Velaatan-
järven puoleiselle reunalle rakennettu
päärakennus on matala lautavuorattu
hirsirakennus, jonka muoto viittaa
1800-luvun
rakennusperinteeseen.
Ikkunat on uusittu kaksijakoisiksi, ja
myös ulkovuoraus on uusittu. Pihan
puolella on satulakattoinen umpikuis-
ti.
Pihapiirin länsireunan navetta
on rakennettu alaosastaan tiilistä ja
yläosastaan rankorakenteisena. Pieni-
ruutuiset ikkunat ovat tyypilliset 1900-
luvun alun rakennuksille. Navettaa
vastapäätä sijaitseva suuri vinkkelin-
muotoinen luhtiaitta lienee rakennettu
useammassa vaiheessa hirsi- ja ranko-
rakenteisena. Kaikkien rakennusten
puuosat on maalattu punaisiksi ja listat
valkoisiksi.
Päärakennus pihatieltä. KN 007
Luhtiaitta pihan puolelta. KN 007
Navetan pihasivu. KN 007
57
VALKEENIEMI
1191
Majaniementie 39, Saarlahti-26-2
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Valkeaniemi on ollut Paksulan torppa,
joka erotettiin ja rekisteröitiin v. 1911.
Tilan nimi muuttui myöhemmin Val-
keeniemeksi. Sama suku on asunut ti-
laa vuodesta 1909. (SMK 1964)
1700-luvun isojakokartassa talous-
keskus oli jo samalla paikalla. Laajan
peltoaukean keskellä sijaitsevassa pi-
hapiirissä on vanha ja uusi asuinraken-
nus, navetta ja talousrakennus. Vanha
asuinrakennus on lautavuorattu hirsi-
rakennus, jonka pieniruutuiset ikkunat
ja päädyn harjasäleikkö kertovat 1900-
luvun alun rakennusperinteestä. Se on
rakennettu v. 1900 ja uusittu v. 1955.
Karjarakennus on rakennettu v.
1953 sementtitiilistä ja osin rankora-
kenteisena. (SMK 1964)
Vanhan asuinrakennuksen länsipääty. KN 007
Pihanäkymä navetan suuntaan. KN 007
58
Kaanaa-Vehokylä-Ukaa
59
NIEMI
1192
Ilvesperäntie 257, Saarlahti-8-7
yksityisomistuksessa
RM II: rakennusperintö, maisema
Ilvesniemi oli Kymi-yhtiön torppa,
joka itsenäistyi v. 1906. (Arajärvi 1979)
Se jaettiin Ilvesniemen ja Niemen ti-
loiksi ja rekisteröitiin v. 1908.
Niemen vanha pihapiiri on pelto-
aukean keskellä olevan kukkulan reu-
nalla. Asuinrakennus sijoittuu kallion
alle ja kolmen aitan tiivis ryhmä kallion
päälle. Kaikki ovat vuoraamattomia ja
maalaamattomia, pitkänurkkaisia hirsi-
rakennuksia. Niiden iäksi voi arvioida
150-250 vuotta. Asuinrakennus on pe-
rustettu nurkkakivien päälle kaltevaan
maastoon. Satulakaton alle jäävä ete-
läpään päätykolmio on lautapintainen.
Ikkunoita on osittain vaihdettu v. 1962
Koivulehdon talon vanhoilla ikkunoil-
la, jotka ovat tiheämpiruutuisia kuin
edelliset kolmijakoiset.
Aitat ovat lähellä toisiaan samas-
sa rivissä. Keskimmäinen luhtiaitta,
parviluhti, on korkein ja kiinnittää
näkyvällä paikallaan eniten huomiota.
Hirsikerta on nostettu harjalle saakka.
Pihan puolelle avautuva yläkerran käy-
tävä on suojattu hirsisellä kaiteella, ja
avoin osa on vain kolmen hirsikerrok-
sen korkuinen. Sen molemmin puolin
on leveämmät otsa-aitat, joista toinen
on nurkkakivien lisäksi korotetun hir-
sikehikon päällä.
Pitkänurkkaisten hirsirakennusten
muodostama kokonaisuus on sijain-
tinsa ja säilyneisyytensä puolesta har-
vinainen.
Pirtti. Veikko Tuominen 008
Pihan tunnelmaa. KN 007
Aitat pihalta. KN 007
Aitat pohjoisrinteeltä. KN 007
60
KAANAAN KOULU
1193
Moottorikeskuksentie 55, Saarlahti-10-4
Tampereen kaupunki
Heikki Tiitola 1924
K III: kulttuurihistoria
Kaanaan lasten koulumatka kasvoi mer-
kittävästi Kuitusen koulun päätyttyä,
ja siksi kyläläiset esittivät v. 1919 oman
koulun rakentamista Kaanaaseen.
Koulu aloitti syksyllä 1920 vuok-
rahuoneissa Joensuun talon pakarissa.
Kylmät huoneet ja koululaisten runsa-
us olivat syynä oman talon kiirehtimi-
seen. Tontti ostettiin joulukuussa 1922
Kankaanpään tilasta. Rakennusmestari
Heikki Tiitolan piirtämä koulu valmistui
keväällä 1925 Antton Hautamäen ja J. V.
Teikarin urakoimana. Elokuussa koulu
vihittiin käyttöön. (Pirilä 1951)
Pienelle kummulle sijoitettu vuorat-
tu hirsikoulu on puolitoistakerroksinen
ja rakennettu niin, että opettajien asun-
not ovat sen siipenä. Koulun klassisis-
mikuosi näkyy nurkkien listoituksissa ja
kuusi- tai yhdeksänruutuisissa ikkunois-
sa sekä erityisesti oppilassisäänkäynnin
päätykolmiollisessa katoksessa. Luokki-
en ikkunat ovat korkeita. Luokkaosaa on
myöhemmin jatkettu 1950-luvun hen-
keen matalammalla jatkeella.
Lukuvuonna 1970-71 koulussa oli
26 oppilasta. (Telemäki 1979) Koulu jäi
tyhjilleen v. 1972, kun viimeiset koululai-
set sijoitettiin muihin kouluihin. Nykyi-
sin Kaanaan koulu on lähinnä kyläyhdis-
tyksen käytössä kokoontumistilana.
Koulu välituntipihalta. KN 007
Päätykuisti. KN 007
Koulun itäsivu. KN 007
Dostları ilə paylaş: |