Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri


KAANAAN LENTOKENTÄN RAKENNUKSET



Yüklə 33,32 Mb.
Pdf görüntüsü
səhifə44/51
tarix22.07.2018
ölçüsü33,32 Mb.
#57734
1   ...   40   41   42   43   44   45   46   47   ...   51

6
KAANAAN LENTOKENTÄN RAKENNUKSET 
1194
Moottorikeskuksentie 229, Saarlahti-23
Tampereen kaupunki
Matti Suuronen 1969, Antti Katajamäki 1985
R III: rakennustaide
Tampereen  Ilmailuyhdistys  (alussa
Ilmapuolustusyhdistys)  perustettiin
v.  1927  ilmailunharrastajien  yhdistyk-
seksi. Se toimi Härmälän lentokentällä
kentän perustamisesta asti. Kun mat-
kustajaliikenne siirrettiin v. 1979 Här-
mälän kentältä Pirkkalaan, Härmälään
jäi  enää  harrastajien  käyttämä  pien-
koneliikenne.  Sitä  varten  rakennettiin
Teiskon Kaanaaseen uusi lentokenttä,
joka otettiin käyttöön v. 1983.
Kaanaan lentokenttä on lähes ta-
saisessa maastossa kylän koillispuolel-
la;  kiitoradan  pituus  on  1200  m.  Sitä
käytetään  paljon  purjelentokoneiden
tukikohtana,  minkä  vuoksi  kentälle
tuli rakentaa purjekoneita varten säily-
tyshalli. Viralliselta nimeltään Teiskon
ilmailu-  ja  moottoriurheilukeskuksen
ilmailuhalli valmistui v. 1986 Antti Ka-
tajamäen suunnitelmien mukaan. Pitkä
yksikerroksinen rakennus sisältää nel-
jä hallia ja terminaalin, jonka kohdalla
rakennus loivasti taittuu. Teräspalkki-
runkoisen, teräslevyillä vuoratun hallin
pulpettikatto on kannatettu ulkopuoli-
silla vaijereilla, jotka antavat rakennuk-
selle tyypillisen ilmeen. Hallin väreinä
ovat vaalea okra ja harmaa. Rakennus
sai  vuonna  1987  teräsrakennepalkin-
non  innovatiivisesta  rakenteestaan.
(terasrakenneyhdistys.fi)
Hallin  viereen  on  siirretty  vanha
elementtirakenteinen
huoltoasema,
jonka  neliömäinen  pohja  on  katettu
neljällä  toisiinsa  liittyvällä  kaartuvalla
katto-osalla. Tämän Gulfin huoltoase-
mana  tunnetun  rakennustyypin  suun-
nitteli Matti Suuronen v. 1969. Raken-
nusta on muutettu poistamalla kahden
kattoelementin pitkät räystäsosat. Sitä
käytetään  lentokentän  hallinto-  ja
huoltorakennuksena.
Lentokenttä ilmasta. 
Mika Ganszauge 00 
Gulfin huoltoasema uuskäytössä. KN 007
Hallin sisäänkäynti. KN 007
Ilmailuhalli lounaasta. KN 007


6
ISO-PENTTILÄ   
 
 
 
 
1195
Vehokyläntie 124, Asuntila-4-30
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Bengtilän / Penttilän tila on rekisteröi-
ty v. 1799. Se muodostettiin isonjaon
yhteydessä  Asuntilan  ja  Kiimajoen
Nallin  yhteismaasta  kruunun  uudis-
asukasta  varten.  (Arajärvi  1954)  Tila
on  sittemmin  pirstoutunut,  ja  vanha
talouskeskus  muodostaa  nykyisin  yk-
sin Onnela-nimisen tilan. Taloa kutsu-
taan  Iso-Penttiläksi  erotukseksi  kylän
muista Penttilöistä.
Pihapiiri  on  Vehokylän  keskellä
olevalla  harjanteella  peltojen  ympä-
röimänä. Kiviharkoille perustettu hir-
sirunkoinen  päärakennus  on  raken-
nettu peruskiveen hakatun vuosiluvun
perusteella v. 1912. Rakennus on tyy-
liltään kuitenkin vanhempi ja voi olla,
että  se  on  siirretty  paikalle  muualta.
Ikkunat  ovat  uusrenessanssin  tyyliin
kolmi-  tai  viisijakoisia.  Avokuisti  ja
ulkopinnat  on  uusittu  parikymmentä
vuotta  sitten.  Rakennuksen  päädys-
sä  on  suuri  pirtti,  jonne  johtava  ovi
ja  huoneen  lattialankut  ovat  selvästi
vuotta 1912 vanhempia. (Vallenius)
Pihan  lounaisreunalla  oleva  na-
vetta on rakennettu useassa vaiheessa.
Vanhinta, hirsipintaista osaa on jatket-
tu kahteen suuntaan rankorakenteisilla
siivillä.  Pohjoisreunalla  on  hirsipin-
tainen  rintaluhtityyppinen  riviaitta.
Navetan  takana  on  myös  hirsipintai-
nen  rintaluhtityyppinen  aitta,  jota  on
korotettu niin, että päätykolmiot ovat
lautaa.  Kaikki  talousrakennukset  ovat
punamullalla  maalattuja  valkoisin  lis-
toituksin.
Päärakennus tien suunnasta. KN 007
Navetan hirsiosa. KN 007
Rintaluhti. KN 007


6
VEHONIEMI   
 
 
 
 
1196
Vehokyläntie 151, Kiimajoki-4-14
yksityisomistuksessa
RKM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Vehoniemi on erotettu isonjaon yhtey-
dessä  Kiimajoen  Nallin  ja  Asuntilan
yhteismaasta  kruunun  uudisasukas-
ta  varten.  (Arajärvi  1954)  Nykyinen
omistajasuku  on  hallinnut  sitä  1800-
luvun lopusta. (SMK 1964)
Tilan pihapiiri on Vehokylän kes-
kustassa aivan tien varressa. Pääty tiel-
le päin sijaitseva päärakennus erottuu
ympäristöstään suuren kokonsa vuok-
si. Rakennus on suunniteltu maamies-
kouluksi,  jossa  annettaisiin  opetusta
suonviljelyssä.  Kellarillinen,  kaksiker-
roksinen  hirsitalo  valmistui  v.  1915,
mutta koulua siihen ei koskaan tullut.
Se  otettiin  asuinkäyttöön  tilan  päära-
kennukseksi.  Leveän  rungon  peittävä
satulakatto  on  yläosistaan  aumattu.
Alun  perin  seinät  oli  rapattu,  mutta
pinnan huonon kunnon vuoksi rappa-
us vaihdettiin 1960-luvun alussa puu-
vuoraukseksi.  Pihan  puolella  olevat
kuistit ja suuret ikkunapinnat muistut-
tavat rakennuksen koulutaustasta.
Rakennuksen  kellarikerroksessa
on leivintupa eli pakari. Keskikerrok-
sessa on suuri pirtti ja keittiö sekä ruo-
kasali, josta kuljetaan pienempiin, luok-
kahuoneiksi tarkoitettuihin huoneisiin.
Yläkerrassa on sekä asuinhuoneita että
juhlasali, jonka näyttämö ja esirippukin
ovat jäljellä. Tilassa on järjestetty tans-
seja, kun seurojentaloa korjattiin.
Rakennuksen tien puoleiseen pää-
tyyn tehtiin 1920-luvulla kauppa, jota
varten  seinään  sijoitettiin  ovi.  Suuri
näyteikkuna  on  todennäköisesti  avat-
tu vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
Kauppa  toimi  vielä  1970-luvulle  asti.
Kauppa jäi lopetusajankohdan asuun,
ja sellaisena sitä myös säilytetään. (Yli-
Houhala)
Päärakennus pihan puolelta. KN 007
Entinen kauppa länsipäädyssä. 
KN 007
Sisätiloja. KN 007
Kaunis sisäänkäyntikatos. KN 007



Yüklə 33,32 Mb.

Dostları ilə paylaş:
1   ...   40   41   42   43   44   45   46   47   ...   51




Verilənlər bazası müəlliflik hüququ ilə müdafiə olunur ©genderi.org 2022
rəhbərliyinə müraciət

    Ana səhifə