Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri
Yüklə 33,32 Mb. Pdf görüntüsü
|
- Bu səhifədəki naviqasiya:
- KIVINAVETAT 1203
- AITAT 1204
70 Talouskeskusten karjasuojat rakennet- tiin perinteisesti hirrestä lamasalvok- sina. Vasta 1800-luvun loppupuolella jatkuvaa huoltoa tarvitseva hirsira- kenne korvattiin kokonaan tai osittain luonnonkivestä tai tiilestä rakennetulla seinällä. Täysin huoltovapaata seinää ei olekaan, mutta harmaasta graniitis- ta valmistettu seinä on lähes ikuinen. Ja toisaalta - kivinavetta kertoo talon vauraudesta. Teiskon pohjoisosan kallioissa ki- viaines on poikkeuksellisen tasalaatuis- ta. Sen kerrostumat, ”penkereet” ovat vallankin harmaan graniitin alueilla sel- keitä, eheitä, useimmiten vaakatasoisia ja paikoin vielä hyvin paksuja. Selkeä pengerrakenne helpottaa huomattavas- ti kiven louhintaa. Kun Pohjankapeen kylässä kiviesiintymät ovat vielä aivan Näsijärven tuntumassa, kiviteollisuus alkoi siellä varhain ja laajeni nopeasti. Kivenlouhinnan sysäsi vauhtiin Tampereen kaupungin rakennuskivi- en tarve. Tampereen katujen ja torien kiveäminen oli alkanut jo 1850-luvun taitteessa, mutta 1800-luvun loppu- puolella voimakkaasti kasvanut raken- nusten rakentaminen ja kiven käyttö niissä lisäsi kysyntää. Vuonna 1898 yksi louhija laivasi kiveä 2744 kuutiota. (Laitinen 1988) Kun kiveä louhittiin laivattavaksi Tampereelle, sitä voitiin louhia myös paikallisiin tarpeisiin. Suuret talot al- koivat kiinnostua siitä karjasuojien rakennusmateriaalina. Mattilaan teh- tiin jo v. 1888 suuri kivinavetta, jonka kiviseinät ovat kaksinkertaiset: kiviker- rosten välissä on eristeenä sammalta ja turvetta. Kiviharkot ovat suuria, jopa 2,5 m pitkiä, mutta niitä ei ole kovin pitkälle mitallistettu. Siksi saumat ovat leveydeltään vaihtelevia ja ovat pai- koin vaatineet täytekiviä saumalaastin tueksi. Ikkunoiden ja ovien yläpuolisia harkkoja ei ole myöskään muotoon hakattu, vaan aukkojen yläreunat ovat suorat. 1800-luvun puolella tehtiin ki- vinavetat myös mm. Kurjenlahteen, Kauppilaan, Ala-Paavolaan, Ala-Yrjö- KIVINAVETAT 1203 R III: rakennushistoria Kivilouhimolla. (Jussi Mäenpää) Iso-Kartanon kivinavetta vuodelta 900. KN 007 7 lään ja Iso-Koveroon. Iso-Kartanon kivinavetta valmistui v. 1900. (SMK 1964) Osa taloista on lähellä Kapeen kylää, osa laivareittien lähellä. 1900-luvun ensimmäinen vuosi- kymmen oli kivinavettarakentamisen huippuaikaa. Harmaakiviharkoista valmistui toistakymmentä karjasuojaa ja myös makasiineja. Jugendin aika- kaudella kiventyöstö tuli viimeistel- lymmäksi, ja tulos näkyy esim. Ylä- Kapeen kivinavetassa. Vuonna 1905 valmistuneen rakennuksen kiviharkot ovat hyvin mittatarkkoja ja suorakul- maisia. Seinien saumat ovat ohuet, ja seinäpinnat ovat pystysuorat. Ikkuna- ja oviaukkojen kohdalle on hakattu kaarevat yläosat, joten massiivisen ki- virakennuksen yleisilme on keveämpi. Ylä-Kapeessa kuten jo Mattilas- sakin rakennuksen räystäälle nouse- van kiviladelman päälle on asennettu hirsikehä, jonka päältä kattorakennel- ma ja laudoitetut päätypinnat alkavat. Joissakin vanhemmissa kivinavetoissa kiviharkko-osa toimii vain korotetun kivijalan omaisesti korkeamman hirsi- rakenteen alla. Kiviharkko karjasuojan seinäma- teriaalina menetti 1910-luvulla nope- asti suosiotaan. Ilveskosken lisäksi kivinavetta valmistui Uskaliin vielä v. 1928. Viitaniemeen tehtiin kivihar- koista vesisäiliö. Viimeisen kivinavetan valmisti Aution taloa asunut kivityö- mies omaan käyttöön v. 1948. Siinäkin navetan, tallin ja kellarin sisältävä kivi- osa jää kolmelta sivulta puurakenteis- ten tilojen keskelle. Kivinavettoja tehtiin myös Aito- lahteen. 1903 valmistui Utukan talous- keskukseen suuri harkkokivirakennus, jota korotettiin 1920-luvulla tiilimuu- rilla ja rankorakenteisella ullakolla. Keson talolle valmistui v. 1906 komea kivinavetta, jossa on tyylikkäästi haka- tut aukkojen kaaret. Kivinavettakaan ei kestä, jos kat- to vuotaa. Useita kivikehiä on jäljellä sellaisista navetoista, joiden kattora- kenteet ja yläpohjat ovat painuneet lahonneina kasaan. Kun karjaa ei enää monellakaan tilalla ole, navetan säily- minen on kiinni siitä, löytyykö raken- nukselle korvaava käyttötarkoitus. Ylä-Kapeen kivinavetta vuodelta 905. EK 007 Kun katto pettää, muurit jäävät. KN 007 Saarlahden kiviaitta. EK 007 7 Aution kivinavetta vuodelta 98. KN 007 Kivinen jääkellari Kulkkaan pihassa. SK 998 Järvenpään navetan hienoa kivityötä. JV 999 7 Aitta on todennäköisesti talousraken- nuksista vanhin. Veden, pellon ja met- sän anti ovat tarvinneet sekä pedoilta että varkailta turvatun suojan. Tämän rakennustyypin iästä antaa vihjeen myös kielentutkijoiden käsitys siitä, että sana aitta on saatu suomen kieleen kantasuomalaiseen aikaan balttilaiselta taholta. Aitolahden ja Teiskon alueella aitan nimenä on ”puoli”, vaikka ny- kyisin käytetään myös muotoja puoti, puodi ja puori. Alkuperäisenä aitta on tulisijaton ja ikkunaton rakennus, jonka muita asuinrakennuksesta erottavia ominai- suuksia ovat ilmava alusrakenne sekä täytepermannon ja laipion puuttumi- nen. Maasto ja muiden ulkorakennus- ten sijainti ovat vaikuttaneet aittojen sijoitteluun samoin kuin niiden tehtä- väkin. Aitat on yleisesti sijoitettu piha- piiriin siten, että päivittäin tarvitut ja käytöltään puhtaat ruoka- ja vaateaitat ovat asuinrakennuksen lähellä. Muut aitat ovat joko karjasuojien vieressä tai tulenvaaran takia pihapiirin ulko- puolella. Pelkät varastoaitat voivat olla kauempana peltoteiden varrella. Paikan on kuitenkin tullut olla kuiva ja hyvin tuulettuva. Pääosa aitoista on hirsistä lama- salvostekniikalla valmistettuja satula- kattoisia rakennuksia, joissa on Pirkan- maalla yksi tai kaksi kerrosta. Alusra- kenne on tärkeä aitan osa. Koska elin- tarvikkeiden säilyminen oli turvattava seuraavaan satokauteen asti, aitta oli eristettävä kosteudelta ja tuhoeläimil- tä ja tuuletus järjestettävä. Se onnis- tui jalkarakenteen avulla. Ruoka-aitan olennainen osa on halkaistusta pyörö- hirrestä tehty jalkojen ja seinien välissä oleva nousueste nimeltään hiirilauta. Aitta saattaa myös levätä hirsikehikon eli salvosjalan varassa. (Kolehmainen 1983) AITAT 1204 R III: rakennusperintö Raiskion pieni otsa-aitta. SK 998 Keskisen liha-aitta, tyyppiä pitkäposkinen otsa-aitta. EK 007 Yüklə 33,32 Mb. Dostları ilə paylaş:
|