Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

8
7.  Edesmenneiden  sukupolvien 
muistomerkki
Pystytettiin v. 1965. (Helin1 1988)
Sotiin lähtijät. Jussi Mäenpää
Kirvessaari. Jussi Mäenpää 958
Piirileikki. JR 008
 Höyryvasara. JR 008
8.  Teiskon  ensimmäisen  ja  toisen 
kirkon muistokivi
Pystytetty v. 1924 Myllyniemeen lähel-
le Teiskolan kartanoa seurakunnallisen
toiminnan  aloittamisen  300-vuotis-
muistoksi.  Tekstit:  ”Teiskon  kirkon
paikka 1621, 1669-1787. Jumalan nimi
on vahva linna” sekä ”Hic stetit temp-
lum  primum  Teiskoensa  salus  a  Deo
nostro est sedente in throne et agno”.
(Muistolaattoja)
12. Murikan höyryvasara
Höyryvasara  siirrettiin  Tampellan  pa-
jasta Murikan alueelle v. 1977 tampe-
relaisen  metalliteollisuuden  muisto-
merkiksi. Siihen on kiinnitetty muisto-
laatta. (vapriikki)
Teiskon kirkot. JR 008
9. Kirvessaaren sissitaistelun muis-
tokivi
Paikkakuntalaiset  pystyttivät  v.  1958
Suomensodan  aikaisen  sissitaistelun
150-vuotisjuhlassa  taistelun  muistok-
si  kiven  Unnekivensalmessa  olevaan
Kirvessaareen.  Porin  prikaati  juhlisti
tilaisuutta lähettämällä mukaan sotilai-
ta Suomensodan aikaisissa varusteissa.
Heinäkuun  21.  päivänä  1808  oli-
vat  Porin  Rykmentin  I  pataljoonan
lippumiehet Roth ja Spoof vallanneet
venäläisiltä muonitusjoukoilta Tampe-
reelta Ruovedelle jauhoja kuljettaneen
viljajaalan,  jonka  omisti  Hatanpään
kartano.
Roth  joukkoineen  aiheutti  venä-
läisille  paljon  harmia  ja  viivytystä  ka-
hakoidessaan  Näsijärven  rantamilla.
Hänet ylennettiin vänrikiksi 20.9.1808
ja  vuonna  1812  luutnantiksi.  Vuonna
1826 hän muutti Teiskoon Saarlahden
Rantalaan kersantin virkataloon. Sota-
historiallinen tutkimus arvostaa Rothia
yhtenä maamme mainioimmista sissi-
päälliköistä.
10. Lentomestari Aarre Siltavuoren 
muistokivi
Ilmavoimien varikko ja Valtion Lento-
konetehdas pystyttivät v. 1964 muisto-
kiven ja siihen kiinnitetyn laatan Hauk-
kaniemeen  lentomestari  Aarre  Silta-
vuoren  viimeisen  lennon  muistoksi.
Hänen  ohjaamansa  MY-3  eli  Myrsky
syöksyi  koelennolla  19.11.1943  maa-
han Ala-Paavolan maille. (vapriikki)
11. Talvi- ja jatkosotiin lähtijöiden 
muistokivi
Teiskon  miehet  kokoontuivat  Vär-
mälän v. 1974 puretun koulun alueel-
le  lähtiessään  puolustamaan  maataan
talvi- ja jatkosodissa. Näiden tapahtu-
mien muistoksi sotien veteraanit luo-
vuttivat juhannusaattona 1981 Teisko-
Seuralle  lähtöpaikalle  pystyttämänsä
muistokiven.
13. Piirileikki
Kämmenniemen  päiväkodin  katolle
pystytettiin  v.  1981  Antti  Maasalon
suunnittelema mobile. (vapriikki)

---

8
Kämmenniemi. EK 007
Konevasara. JR 008
Taivaan katsoja. JR 008
14. Aunessillan muistolaatta
Aunessillan  kaidepilariin  kiinnitettiin
v. 1984 muistolaatta, joka kertoo sillan
rakentamisajan  1898-1899,  muutos-
vuoden 1967 ja entisöintivuoden 1984.
Silta itsessään on museoituna muisto-
merkki.
15.  Kämmenniemen  kivikautisen 
asuinpaikan muistokivi
Museovirasto ja Teisko-Seura pystytti-
vät v. 1987 Aunessillan viereen muis-
tokiven,  jonka  laattaan  on  kirjoitettu
”Teiskon  Kämmenniemen  kivikauti-
nen asuinpaikka. Asuinpaikalta on löy-
töjä  Suomusjärven  kulttuurin  (7500-
4200  eKr)  ajalta  ja  Nuorakeraamisen
kulttuurin (2200-2000 eKr) ajalta. Mu-
seovirasto, Teisko-Seura”
16. Murikan konevasara
Massey-konevasara siirrettiin Rauman
konepajasta Murikan alueelle v. 1995.
(vapriikki)
17. Taivaan katsoja
Kämmenniemen koulun uudisosan pi-
halle rakennettiin v. 2001 Aarne Jäm-
sän suunnittelema teos, joka kuvaa jät-
tiläismäisiä  maasta  nousevia  kasvoja.
Teos  on  tarkoitettu  kestämään  lasten
kiipeilyä ja oleilua. (vapriikki)
18. Helmitaulu
Sorilan koulun piha-alueelle pystytet-
tiin  v.  2002  Petri  Kiviniemen  suun-
nittelema kiipeilytelineenäkin toimiva 
teos. (vapriikki)
Helmitaulu. JR 008
Hajuaisti. JR 008
19. Hajuaistit aakkosjärjestyksessä
Terälahden  koulun  ulkoseinään  kiin-
nitettiin  v.  2003  Hanna  Vihriälän
suunnittelema  teos,  joka  kuvaa  luon-
nollisessa koossa 29 eläimen kuonoa,
kärsää,  nenää  ja  nokkaa.  Sisäpuolella
on  tauluilla  kuvattu  kukin  oppilaiden
valitsemista eläimistä. (vapriikki)
Edesmenneet sukupolvet. JR 008

---

8
Ruotsin vallan aikana ja pitkälle 1800-lu-
vun  loppupuolelle  asti  vesiliikennereitit
olivat  Aitolahden  ja  Teiskon  alueiden
pääkulkuväylinä. Talvisin olivat käytössä
samansuuntaiset talvitiet.
Muinaiset  pirkkalaiset  käyttivät  jo
Näsijärveä  kauppatienään.  Vesistön
pohjoisosien asukkaat kulkivat 1500-lu-
vulta lähtien monihankaveneillään järviä
pitkin ja Tammerkosken kauppapaikalle
asti. Kasvanut kaupunki kulutti 1800-lu-
vun jälkipuoliskolla suuret määrät halko-
ja, joiden kuljettamista varten rakennet-
tiin purjeilla varustettuja jaaloja. Niitä oli
liikenteessä 1860-luvulla parhaimmillaan
lähes 20 laivaa.
Uuden aikakauden vesiliikenteeseen
toi  höyrylaiva,  jonka  tuloa  Näsijärvelle
edistivät  perkaustyöt  vesistön  pohjois-
päässä mm. Muroleessa ja Kautussa. Ke-
sällä 1859 valmistui liikenteeseen puinen
Ahti-niminen  siipirataslaiva,  jonka  ruu-
kinpatruuna  G.  A.  Wasastjerna  raken-
nutti Pellavatehtaan konepajan telakalla.
Se liikennöi Tampereelta Ruoveden Ru-
halaan, mutta kymmenen vuoden kulut-
tua se oli romutettava.
Vuosina  1864-66  Näsijärvellä  lii-
kennöi  Ahdin  lisäksi  Storfursten  Wla-
dimir.  Vuonna  1869  liikemiehet  Antti
Toikkonen ja G. A. Sumelius perustivat
Näsijärven Höyrylaivaosakeyhtiön, joka
toi järvelle ensin Laineen ja sitten Tam-
pereen.
Pelkästään  Muroleen  kanavan  ala-
puolisilla  vesillä  matkustajaliikennettä
välittänyt  laiva  oli  siipirataslaiva  Elias
Lönnrot, jonka päätyö oli kuitenkin tuk-
kilauttojen hinaus. Vuonna 1890 perus-
tettiin  Oy  Teisko,  joka  kolmella  laival-
laan Teisko, Aune ja Intti ylläpiti liiken-
nettä Aitolahdelle, Teiskoon, Kuruun ja
Ylöjärvelle. Kun sitten uusia maalaisyh-
tiöitä perustettiin sekä Aitolahdelle että
Ylöjärvelle ja Teiskon liikenne vilkastui,
Teisko-yhtiölle jäivät Viitapohjan ja Te-
rälahden  reitit.  Paarlahden  liikenteen
aloitti Teisko. (Mäenpää 1972)
Näsijärven  matkustajaliikenteessä
oli  1920-1930-luvuilla  matkustajalaivoja
parhaimmillaan 11 laivaa. Tänä tavaralii-
kenteen kukoistusaikana saattoi Tampe-
reen satamissa olla samanaikaisesti jopa
30 proomua. Näsijärven osaksi tiettömil-
le, pitkänomaisten lahtien rikkomille ran-
LAIVALIIKENNE JA TALVITIET
 
noille  ei  autoliikenne  vielä  1930-luvulla
ulottunut.  Sotien  jälkeen  laivaliikenne
oli vielä vilkasta, mutta 1950-luvulla yk-
sityisautot  alkoivat  todella  kilpailla  jär-
viliikenteen  kanssa.  Viimeiseksi  jäänyt
Tervalahti lopetti vuonna 1963.
Aitolahden  ja  Teiskon  kaltaisissa
vesistöpitäjissä  olivat  talvitiet  hevoslii-
kenteen  aikakaudella  erityisen  tärkeät.
Laivareitit

---