Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

67
SEPPÄLÄ   
 
 
 
 
 
1200
Vetämäkannantie 52, Tuhria-2-101
yksityisomistuksessa
RM III: rakennusperintö, maisema
Seppälä  erotettiin  Naapila/Tuhriasta
vuonna 1790, kun Tuhrian tytär Sofia
sai oman tilan. (Arajärvi 1954) Nykyi-
sellä  omistajasuvulla  se  on  ollut  vuo-
desta 1906. (SMK 1964)
Tilan pihapiiri on luonnonkauniil-
la  paikalla  omassa  niemessä  Ukaan-
järven  ja  Velaatanjärven  välissä.  Ne-
liömäisen  pihan  kaakkoisreunalla  on
hirsirunkoinen, vuorattu päärakennus,
joka on rakennettu v. 1924. Puolitois-
takerroksisen talon ikkunat ovat hyvin
erityylisiä kahdeksanjakoisesta kaksija-
koiseen. Laajan kaksoiskuistin ikkunat
ovat  vielä  monimuotoisempia.  Järven
puolella ullakolle on poikkipääty; pää-
tyjä on koristettu pystysäleiköllä.
Vieressä  on  vanhempi  asuin-
rakennus  ja  pakari  todennäköisesti
1700-luvun loppupuolelta, vaikka sen
rakennusajaksi on epäilty myös 1660-
lukua.  (SMK  1964)  Se  on  paritupa,
jonka toisessa päässä on pakari ja toi-
sessa asuinpirtti. Eteiskamaria on käy-
tetty maitohuoneena. Pitkänurkkaisen
hirsirakennuksen  ikkunat  ovat  kah-
deksanruutuiset, umpikuistissa useam-
piruutuiset.  Sisätiloissa  näkyvät  katon
vuoliaisrakenne  ja  ylös  asti  salvotut
hirsiseinät.
Pihan luoteislaidalla on suuri kar-
jasuoja, jossa on vanha hirsipintainen
siipi, v. 1909 rakennettu kiilakiviraken-
teinen osa Kapeen kivistä sekä ranko-
rakenteinen uusin osa. Lounaisreunan
hirsipintainen  riviaitta  lienee  1800-lu-
vulta.  Se  on  kaksikerroksinen,  ja  ylä-
kerrosta  on  valaistu  poikkipäädyllä.
Sen  päädyssä  oleva  erillinen  hirsiaitta
ja  pihapiirin  ulkopuolelle  sijoitettu
kaksikerroksinen  hirsipintainen  otsa-
aitta ovat ehkä 1700-luvulla rakennet-
tuja. (Ukonjärvi)
Päärakennus etelästä.  KN 007
Pihapiiri sisääntulotieltä. KN 007
Pakari pohjoisesta. KN 007
Pitkäposkisen otsa-aitan ovi on suojattu 
lisäkatoksella. KN 007

---

68
KESKINEN   
 
 
 
 
 
1201
Teiskon kirkkotie 1147, Tuhria-1-37
yksityisomistuksessa
RM III: rakennusperintö, maisema
Keskinen on osa vuoden 1540 kanta-
tilaa  Frantsia,  josta  se  on  erotettu  ja
rekisteröity  v.  1848.  (Arajärvi  1954)
Nykyisellä omistajasuvulla se on ollut
vuodesta 1935. (SMK 1964)
Tilan  talouskeskus  on  luonnon-
kauniilla paikalla Ukaanjärven rannalla
peltojen äärellä. Päärakennus sijoittuu
pihapiiriin järven puolelle. Suuri puoli-
toistakerroksinen hirsirakennus on ra-
kennettu v. 1770. Sen keskellä on ylä-
osistaan aumattu poikkipääty. Ikkunat
ovat neljä- ja viisijakoisia, mutta umpi-
kuisteissa  ja  poikkipäädyissä  ikkunoi-
den muodot vaihtelevat. Poikkipääty-
jen  ikkunalistoihin  ja  räystäsvuoliais-
ten kannattajiin on tehty nikkarityyliin
koristeleikkauksia.
Viereinen pakari on hirsipintainen
ja  yläosastaan  laudoitettu  rakennus,
joka  on  varastokäytössä  kunnoltaan
heikentynyt.  Pakarin  takana  on  täys-
tiilinen, satulakattoinen makasiini. Sitä
on käytetty alun perin viljamakasiinina
mutta  sittemmin  pajana.  (Järvenpää)
Rannan tuntumassa on pieni hirsipin-
tainen  liha-aitta.  Pihapiirin  lounais-
reunalla  olleen  navetan  perustuksille
on  rakennettu  uusi  puusepänverstas
ja  korjaamo,  jonka  harjalla  on  vanha
vellikello.
Päärakennus järveltä päin. EK 007
Pakarin pääty. EK 007
Uusi verstas navetan perustuksilla. 
EK 007

---

69
LOPPINEN  
 
 
 
 
 
1202
Loppisjärventie 189, Kiimajoki-1-77
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Nallista  erotettiin  Yli-Nalli/Ylä  Nalli,
jonka  torppa  Loppinen  itsenäistyi  ja
rekisteröitiin omaksi tilaksi v. 1922.
Loppisen  talouskeskus  on  Lop-
pisjärven ja Lauttajärven välisessä laak-
sossa,  mäenrinteessä.  Pohjoispuolella
alkaa  metsäinen  rinne  ja  eteläpuolella
peltoaukea. Pihapiiri on nauhana met-
sänrajassa. Päärakennus, vuoraamaton
ja  pitkänurkkainen  hirsirakennus  lie-
nee 1800-luvulta tai vanhempi. Se on
koottu  kahdesta  erillisestä  hirsikehi-
kosta, joiden yhtymäkohtaan on tehty
eteinen ja sisäänkäynnit. Pihan puolel-
la on telttakattoinen umpikuisti, taka-
sivulla pelkkä ovi. Rakennus on pysty-
tetty kaltevaan maastoon nurkkakivien
varaan.  Ikkunat  ovat  hyvin  erilaisia,
kuusiruutuisista kaksijakoisiin.
Päärakennuksen kahta puolta ole-
vat talousrakennukset ovat myös hirsi-
pintaisia  ja  pitkänurkkaisia.  Otsa-aitta
on  siirretty  pohjoisempaa  nykyiselle
paikalleen, ja sitä on äsken korjattu ja
uusittu. Savusaunan ja riihen kunto on
heikompi,  mutta  niiden  korjauksen
on  suunniteltu  alkavan  tänä  vuonna.
(Loppinen2)
Pitkänurkkaisten hirsirakennusten
pihapiiri  muodostaa  näyttävän  koko-
naisuuden metsän reunassa.
Ylh. Päärakennus kaakosta. KN 007
Kesk.  Pihanäkymä  tilan  uudelle  talolle 
päin. KN 007
Alh.  vas.  Pitkäposkinen  otsa-aitta.  KN 
007
Alh.  oik.  Päärakennuksen  takaovi  sau-
makohdassa. KN 007

---