Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

6
MURIKKA    
 
 
 
 
 
1161
Kuterintie 226-229, Polso-8013-6
Metallityöväen Liitto r.y.
Pekka Helin ja Tuomo Siitonen 1976
RKM III: rakennustaide, kulttuurihistoria, maisema
Metallityöväen Liitto osti v. 1975 Pol-
son  tilan  maista  63  ha:n  maa-alueen
Taipaleenniemen  päästä.  Alueeseen
kuului  Näsijärven  rantaviivaa  kolme
kilometriä. Alueelle rakennettiin kurs-
sikeskus,  jonka  yleisen  suunnittelu-
kilpailun  olivat  jo  edellisenä  vuonna
voittaneet  arkkitehdit  Pekka  Helin  ja
Tuomo Siitonen. Murikka-nimi syntyi
kilpailuehdotuksen nimimerkistä: mu-
rikka tarkoittaa työstämätöntä metalli-
kappaletta. (Antila-Pippuri)
Kurssikeskuksen
rakennukset
sijoitettiin  kauniille  paikalle  niemen
kärkeen,  missä  ne  sulautuvat  hyvin
ympäröivään  luontoon.  Kokonaisuu-
teen  kuuluvat  päärakennus,  majoitus-
tilat, urheiluhalli-kokoustila, huoltora-
kennus,  henkilökunnan  asuintalot  ja
rantasauna.  Varsinainen  kurssikeskus
käsittää  suojaisen  sisäpihan  ympäril-
lä  matalat,  kuparikasettipintaiset  ra-
kennukset,  joissa  on  käytetty  myös
kantavina  rakenteina  terästä.  Suuret
lasipinnat tuovat ympäröivän luonnon
lähelle.  1-3  –kerroksiset  rakennukset
ovat tasakattoisia. Majoitusosa on mi-
toitettu sadalle yöpyjälle. Rakennukset
valmistuivat syksyllä 1977 Asuntokes-
kuskunta Tampereen Hakan urakoimi-
na. (Arkkitehti 1977)
Samanaikaisesti rakennettiin myös
huoltorakennus  sekä  henkilökunnan
rivitalot, joihin tuli seitsemän asuntoa.
Vähän  myöhemmin  valmistui  suuri
rantasauna, joka on koottu hirsistä ja
tervattu aidolla kantotervalla. Saunassa
on turvekatto.
Maisema-arkkitehti Leena Iisakki-
la  laati  kurssikeskuksen  alueelle  puu-
tarhasuunnitelman.  Alueen  pääpolut
päällystettiin Kotkasta ostetuilla nupu-
kivillä. (Helin2)
Vuodesta 1980 lähtien tiloissa on
toiminut Metallityöväen Murikka-opis-
to –niminen kansanopisto.
Päärakennuksen sisäänkäynti. KN 007
Päärakennuksen ilmava aula. Auli Hannula 008
Rivitalon piha. KN 007
Opetussolu. KN 007

---

7
KIVIRANTA   
 
 
 
 
 
1162
Kuoranta 243-245, Kuoranta-1-107, 108, 109
yksityisomistuksessa
RM II: rakennusperintö, maisema
Kuorannan kylässä, joka on saanut ni-
mensä Kuorannan eli Kivirannan tilan
mukaan, oli v. 1540 vain yksi tila. Se
jaettiin isonvihan jälkeen, mutta yhdis-
tettiin jälleen v. 1884. (SKS 1945)
Tilan  pihapiiri  on  metsäisellä
mäellä,  jolta  avautuu  kaunis  näkymä
länteen Näsijärvelle. Aikoinaan Vähä-
Kivirannan  osaan  kuulunut  tilan  ny-
kyinen  päärakennus  on  rakennettu
1800-luvun  alussa.  Katto  on  muutet-
tu satulakatoksi v. 1916 ja samalla on
tehty  katonharjaa  korkeampi  taitekat-
toinen  ristipäätykerros.  Myöhemmin
rakennukseen  lisättyjä  ovat  myös  vii-
sisivuiset  telttakattoiset umpikuistit  ja
takasivun avokuisti. Alakerran ikkunat
ovat  T-jakoiset,  yläkerran  jugendin
henkeen  pienempijakoiset.  Kehyslis-
toissa on runsaasti puukaiverruksia.
Pihapiirin toiselta laidalta sulkeva
yksikerroksinen pakari on Iso-Kiviran-
nan vanha päärakennus, joka on peri-
mätiedon  mukaan  rakennettu  1780-
luvulla.  Sen  vuorauksessa  on  säilynyt
empirekaudelle ominaisia piirteitä. Sitä
vastapäätä  on  kaksikerroksinen  luh-
tiaitta  vuodelta  1903.  Hirsipintaisen
rakennuksen päässä on korkea suippo-
kattoinen vellikelloteline.
Pihapiirin  lähellä  on  myös  kaksi
hirsipintaista  otsa-aittaa.  Kauempana
on pieni hirsinen asuinrakennus ”Ma-
tin tupa”.
Iso-Kivirannan  pihapiirissä  ollut
vieraspytingiksi  kutsuttu  rakennus  on
siirretty  1970-luvulla  Teiskon  museo-
alueelle.  Talon  hirsinen  viljamakasiini
on  myös  nykyisin  museoalueella.  Ki-
virannan pihapiiriä ympäröi aikoinaan
geometrinen puistikko.
Päärakennuksen umpikuisti. EK 007
Päärakennuksen länsisivu. EK 007
Pakarin pääty. EK 007
Luhtiaitta. EK 007
Otsa-aitta. EK 007

---

8
VIRONMÄKI   
 
 
 
 
1163
Pätöntie 46, Saarlahti-1-3
Kemianliitto
Wivi Lönn 1902
R II: rakennustaide
Aleksanterin  koulun  opettaja  Maria
Wuolle osti v. 1902 huvilatontin Terä-
lahden etelärannalta. (Kivinen 1982)
Hän  pyysi  koulumaailmassa  tun-
nettua  Wivi  Lönniä  suunnittelemaan
tontille huvilan. Lönn sijoitti jugendtyy-
lisen hirsihuvilan tontin korkeimmalle
kohdalle,  josta  rinne  laskee  jyrkästi
rantaa  kohti.  Rannan  puolelta  auma-
kattoinen rakennus on yksinkertainen,
mutta  sisäänkäyntisivulle  on  sijoitettu
suuri avokuisti sekä oleskelutilan erk-
keri  ja  sen  yläpuolelle  katon  poikki-
päätyyn liittyvä parveke. Molemmissa
päädyissä  on  vielä  pienet  parvekkeet.
Rakennus  kääntää  selkänsä  pohjoisen
puoleiselle  järvelle  ja  avautuu  eteläpi-
halle.
Keltamullan  värinen  hirsipinta
nousee  perustukselta,  jonka  kivipila-
reiden  välit  on  muurattu  punatiilestä.
Valkoiset listat ja parvekkeiden kaiteet,
poikkipäädyn  maalattu  aurinkokoriste
sekä pitkät räystäät antavat rakennuk-
selle persoonallisen ilmeen.
Huvila  tuli  1970-luvulla  Teks-
tiililaitosmiesten  liiton  omistukseen,
mutta on siirtynyt liittojen yhdistymi-
sen kautta nykyisin Kemianliitolle. Ra-
kennusta on hoidettu hyvin eikä siihen
ole tehty sen rakennustaiteellista arvoa
heikentäviä muutoksia.
Huvilan sisäänkäyntisivu. EK 007
Huvilan itäpääty. EK 007
Länsipääty alarinteestä katsottuna. 
EK 007

---