Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

5
to. Lähempänä Teiskolanlahtea on li-
säksi kaksiosainen sauna. Kaikki ovat
1920-luvulta,  punamullalla  maalattuja
valkoisin  listoin.  Päärakennuksen  ja
rannan väliin on rakennettu tiettäväs-
ti v. 1916 vuorattu leikkimökki, jonka
suunnittelija on Birger Federley. (Tam-
melander)
Karjapihan  merkittävimmät  ra-
kennukset  ovat  navetta  ja  talli,  jotka
on rakennettu 1800-luvun lopulla. Ne-
kin  ovat  hirsipintaisia  ja  punamullalla
maalattuja.  Niiden  ikkunoiden  suipot
yläosat muistuttavat kirkonikkunoita.
Kartanon länsipuolella Teiskolan-
lahden rannalla on suuri puuhuvila, jota
kutsutaan Annilaksi. Kaksikerroksisen
pitsihuvilan  rakennutti  G.  R.  Idman
1800-luvun  loppupuolella.  (Luukko
1973) Pitkään käyttämättömänä se on
päässyt nykyisin huonoon kuntoon.
Päärakennus 900-luvun alussa. Axel Tammelander
Leikkimökki. ALJ 999
Pakari ja talli tieltä päin. ALJ 999
Tallin sivu tielle. ALJ 999

---

6
TEISKON KIRKON TERVEYSTALO   
 
1153
Teiskon kirkkotie 32, Teiskola-1-19
yksityisomistuksessa
KM I: sosiaalihistoria, maisema, valtakunnallisesti merkittävä 
Kirkkojärven kulttuurimaiseman osana
Teiskon  ensimmäiset  terveystalot  ra-
kennettiin  Länsi-Teiskoon  ja  Käm-
menniemeen. Lääkäriä ei ollut kuiten-
kaan  saatu  pysyvästi  palkattua,  kun
asuntokysymys oli ratkaisematta. Kun-
nanvaltuusto  päätti  pystyttää  lääkärin
asuintalon  kirkolle.  Paikaksi  valittiin
Teiskolan tarjoama alue kirkkotien al-
kupäästä.
Talon paikka on kauniilla rinteel-
lä  Kirkkojärven  rannan  tuntumassa.
Vuonna 1951 sille valmistui osin puo-
litoista- ja osin yksikerroksinen rapattu
rakennus, jossa oli asuintilat ja vastaan-
ottotilat.  Ulkoasussa  on  sotien  jälkei-
sen  funktionalismin  tyylipiirteet:  lius-
kekivisokkeli, patioita, puhtaaksi muu-
rattuja  tiiliosia  ja  roiskerappaus.  Tyyli
on hyvin säilynyt. (Arajärvi 1979)
Rakennus  otettiin  myöhemmin
kokonaan  terveystoimen  käyttöön
terveystaloksi.  Kun  terveydenhuollon
tilaratkaisuja uudistettiin, toiminta lop-
pui  kirkolta  ja  rakennus  jäi  tyhjilleen.
Tilan  käyttösopimuksen  mukaan  alue
palautui Teiskolalle ja rakennus seurasi
mukana.
Rakennus kirkkotien puolelta. KN 007
Näkymä rannan puolelta. KN 007
Alaovi. KN 007

---

7
PEKKALA / SALOKANTA  
 
1154
Teiskon kirkkotie 79, Kovero-1-354
yksityisomistuksessa
Bertel Strömmer 1925
R III: rakennushistoria
Salokannan  kiinteistö  lohkottiin  Iso-
Koveron tilasta Aino ja Hannes Pek-
kalalle  ja  vietiin  rekisteriin  v.  1926.
Tilalla  sijainneet  Salokannan  torpan
asuinrakennus,  navetta  ja  Epramin
mökki purettiin huvilan tieltä.
Jyrkästi  Kirkkojärveen  laskevaan
rinteeseen  rakennettiin  v.  1925-1926
vuoraamaton  hirsihuvila,  jonka  suun-
nitteli Bertel Strömmer. Huvilassa on
paljon samaa henkeä kuin Strömmerin
Aitolahdelle suunnittelemassa Leiniön
huvilassa:  voimakasmuotoinen  satu-
lakatto,  kattokaaveli,  kulmaikkuna.
Rakennus on perustettu tiilipilareiden
varaan.  Hirsipinta  on  käsitelty  ruske-
aksi. Ikkunat ovat olleet alun perin pie-
niruutuiset, kuten yläkerrassa. Alaker-
ran ikkunat on vaihdettu 1970-luvulla,
mutta ne on palautettu entiselleen me-
neillään olevassa korjauksessa. Huvila
palautetaan lähes Strömmerin suunnit-
telemaan alkuperäiseen asuun.
Sisätiloissa muutokset ovat olleet
vähäisiä.  Hirsipinta,  säilyneet  uunit  ja
ovet antavat hyvät lähtökohdat raken-
nuksen entistävälle korjaamiselle.
Huvilalle  kuljettiin  Tampereelta
höyrylaivalla  Iso-Koveron  laituriin.
Talon rengit noutivat vieraat ja tavarat
sieltä huvilalle. (Taskinen)
Huvila vastavalmistuneena. (Erkki Taskinen)
Päätyä tilkitään v. 96. (Erkki Taskinen)
Kamarin kakluuni. KN 007
Keittiön hirsiseinää. KN 007

---

8
TEISKON PAPPILA   
 
 
 
1155
Teiskon kirkkotie 88, Teiskola-2
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
RKM I: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema, valtakunnallisesti 
merkittävä Kirkkojärven kulttuurimaiseman osana
1800-luvun lopulla rakennettu Asunti-
lan pappila oli verrattain kaukana Teis-
kon  kirkosta.  Siksi  heräsi  keskustelu
uuden pappilan rakentamisesta kirkon
läheisyyteen.  Pitkällisen  keskustelun
tuloksena  seurakunta  päätti  1920-lu-
vun puolivälissä rakennustyöstä. Teis-
kolan kartanon omistaja tuomari Tam-
melander  myi  pappilan  maiksi  4  ha
käsittävän  Kirkkojärven  Salonsaaren
eli  Isonsaaren.  Saaren  ja  mantereen
välinen salmi täytettiin ja tien varteen
istutettiin hopeapajukuja.
Uusi  pappilarakennus  valmistui
v. 1927 ja otettiin käyttöön seuraavan
vuoden  puolella.  Kaksikerroksinen,
aumakattoinen hirsirakennus sai klas-
sisismin  mukaisen  ulkoasun,  johon
kuuluivat leveät nurkkapilasterit, ikku-
noiden yläpuoliset palmettimukaelmat
ja oven päällä oleva puolikaari-ikkuna.
Sisällä on vielä yksi vanha uuni ja alku-
peräiset ovet.
Pihapiirissä  on  myös  tilan  työn-
tekijöiden  asuinrakennus.  Yksiker-
roksisen hirsirakennuksen ulkoasu on
yksinkertaistettu mukaelma pappilasta,
mutta sen helmenä ovat sisäänkäynnin
avokuistin  kapiteelilliset  puupilarit  ja
juhlava päätykolmio. Klassisismin mu-
kaisia ovat myös pihapiirin pieni ulko-
rakennus ja rantasauna.
Pappila  on  toiminut  leirikeskuk-
sena vuosina 1982-1992 ja sen jälkeen
asuintiloina. (Östring)
Pappila pihan puolelta. EK 007
Työntekijöiden asuinrakennus. EK 007

---