Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

09
ISO-TAULANIEMI   
 
 
 
1147
Taulaniementie 357, Padustaipale-9
yksityisomistuksessa
RM IIIv: rakennusperintö, maisema
Taulaniemi  on  vuoden  1540  kantati-
la. 1700-luvun puolivälissä tila jaettiin
veljesten  kesken,  ja  osat  saivat  nimet
Iso- ja Vähä-Taulaniemi.
Tilan talouskeskus sijaitsee pelto-
jen keskellä Taulajärven rannalla lähel-
lä Näsijärveä. Pihapiirin nykyinen hir-
sirakenteinen päärakennus on 1800-lu-
vun  loppupuolelta.  Sitä  on  korotettu,
uudistettu ja laajennettu viime aikoina
runsaasti, ja varsinkin eteläsivun suuret
yksikerroksiset  lisäosat  ovat  muutta-
neet  päärakennuksen  muodon  täysin.
Rakennusta käytetään sekä asumiseen
että  tilan  lomakylätoiminnan  keskus-
paikkana.
Pihapiirin toisella reunalla on van-
ha  päärakennus,  jonka  pirttiosa  on
1700-luvun puolivälin tienoilta. Siihen
on myöhemmin liitetty kamareita. Ma-
tala  hirsirakennus  on  pystyvuorattu;
ikkunoissa  on  hyvin  pieniruutuinen
lasitus. Pihapiirin kolmas rakennus on
osin  hirsipintainen  pitkä  aitta,  jonka
päädyssä on vellikello.
Lähempänä  rantaa  on  kaksiker-
roksinen  otsa-aitta  vuodelta  1761.
Toisella puolella pihaa on punatiilistä
muurattu  navetta,  jonka  yläkerta  on
lautavuorattu. (Pursiainen)
-  Iso-Taulaniemestä  pohjoiseen
on Vähä-Taulaniemen pihapiiri.
Päärakennus pihalta nykyasussa. EK 007
Riviaitta pihalta. EK 007
Vanhan pirtin pääty. EK 007
Navetan pääty. EK 007

---

0
TOIJALA   
 
 
 
 
 
1148
Poukantie 30, Padustaipale-1-85
yksityisomistuksessa
RKM III: kulttuurihistoria, maisema
Toijala on vuoden 1540 kantatila. Pa-
dustaipaleen kylässä oli kaksi Toijalaa,
jotka pian yhtyivät. Tila on ollut vuo-
desta 1620 samalla suvulla siirtyen aina
isältä  pojalle.  Toijalasta  erosi  Haikka
1820-luvulla itsenäiseksi tilaksi.
Laaja pihapiiri on peltojen keskel-
lä. Päärakennuksen ja sitä vanhemman
vaarinpirtin  rakentamisaika  on  tunte-
maton.  1900-luvun  alun  valokuvien
mukaan rakennukset on sijoitettu kal-
liolle luonnonkiviperustukselle. Seinä-
hirret on salvottu ristinurkille; ikkunat
ovat  olleet  kuusiruutuisia  ja  valkeiksi
maalattuja. Katteena on ollut ajan ta-
van mukaan päre.
Vuonna  1926  rakennuksissa  teh-
tiin mittava peruskorjaus Arvid Män-
nistön ja P. Haaviston johdolla. Päära-
kennusta korotettiin, ikkunat uusittiin
ja kuistit rakennettiin klassisismin hen-
gessä.  Rakennuksesta  jäivät  ennalleen
ainoastaan  seinähirret,  jotka  rapattiin.
Pirtti  jaettiin  pienempiin  huonetiloi-
hin.  Rappaus  poistettiin  1970-luvulla
ja seinät vuorattiin laudalla. Rakennuk-
sen  taakse  muurattiin  pannuhuone  ja
uusi  savupiippu  seinän  ulkopuolelle.
Rakennukset  on  yhdistetty  toisiinsa
putkella, jossa ovat vesi- ja lämpöjoh-
dot.
Pihapiirin  reunoilla  ovat  hirsi-
pintaiset  viljamakasiini  ja  sauna  sekä
uudempina  lautarakenteinen  aitta  ja
osin punatiilinen navetta-kalustosuoja.
(Toijala)
Toijalan  pihapiirissä  on  pidetty
1800-luvulla  kestikievaria,  mistä  on
muistona komea tienviitta. Talon isän-
nät ovat pitkään olleet aktiivisia kun-
nallismiehiä. Heikki Toijala valittiin v.
1899  ja  1900  edustajaksi  myös  sääty-
valtiopäiville. (Arajärvi 1979)
Ylh. Päärakennuksen pihasivu. EK 007. Alap. oik. Päärakennus rapattuna. 
(Heikki Toijala). Alap. vas. Kesävieraita vaarintuvan edessä. (Jussi Mäenpää)
Päärakennuksen  laajennuspiirustuksia. 
(Heikki Toijala)
Vilja-aitta ja sukuviiri. EK 007

---


PADUSTAIPALEEN KOULU  
1149
Padustaipaleentie 3, Padustaipale-2-63
yksityisomistuksessa
RKM II: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Teiskon kansanopetus ei ennen ensim-
mäistä  kansakoulua  ollut  yksinomaan
kirkon  vähäisen  opetuksen  varassa.
Asessori Gabriel Ahlmanin testament-
tivaroin  ylläpidettiin  vuosien  1813  ja
1852  välisenä  aikana  koulua  ajoittain
useissa Teiskon suurimpien talojen vä-
entuvissa. Ensi kerran koulua pidettiin
lukukauden  verran  samassa  paikassa
Padustaipaleen Poukalla.
Kansakouluasetus  julkaistiin  v.
1866,  ja  sen  jälkeen  kuntaan  voitiin
perustaa pysyvä koulu. Pitäjänkokous
kutsuttiin koolle oman koulun raken-
tamishankkeen  vuoksi  toukokuussa
1869.  Teiskolan  ”patrunessa”  Aina
Tammelander  luovutti  maapalstan
koulua  varten  Poukan  tilan  mais-
ta.  Tamperelainen  Jeremias  Palenius
tarjoutui  rakentamaan  koulun  3539
markan  urakkasummalla.  Piirustukset
oli  jo  hankittu,  joten  ne  olivat  koko
maata  varten  laadittuja  tyyppipiirus-
tuksia.  Koulurakennukseen  tuli  sijoit-
taa avara luokkahuone, oppilaseteinen
ja  kunnantupa  sekä  opettajalle  kylmä
eteinen,  sali,  kaksi  kamaria  ja  keittiö.
Rakennusaineet,  hirret,  soran  ja  sam-
maleet,  toivat  manttaalien  omistajat
talven aikana paikalle. (Pirilä 1951)
Koulu valmistui syyskuun alkuun
1870 ja tuli maksamaan n. 5000 mark-
kaa.  Yksikerroksisen  rakennuksen
edessä  on  kuusikulmainen  oppilas-
kuisti.  Suurikokoisissa  ikkunoissa  on
erikoisen  herkkä  ruudutus.  Opettaja
Juho  Smolanderin  aikana  1882  kou-
lurakennus  laudoitettiin  ja  maalattiin.
Nurkat saivat kivirakennusta jäljittele-
vän harkkomaisen listoituksen. Sen jäl-
keen, normaalin ylläpidon lisäksi, vain
kaakkoispäädyn kuisti on muutettu.
Lähempänä  tietä  on  yksinkertai-
nen  lautavuorattu  keittolarakennus,
jonka  ikkunoiden  ruutujaossa  on  ju-
gendin tyylipiirteet. Pihapiiriin kuuluu
vielä  ulkorakennus,  mutta  aikoinaan
1891 koulun pihaan tehty asuntolara-
kennus on jo purettu.
Rakennuksella  on  ollut  moni-
vaiheisen  historiansa  aikana  tärkeä
sija  Teiskon  kulttuurielämässä.  Se  on
myös  koko  Hämeen  vanhimpia  alku-
peräisessä asussaan säilyneitä vanhoja
koulurakennuksia. Nykyään se on ke-
säasuntona.  Kun  koulunpito  loppui
vuonna 1988, tila ja sen mukana myös
koulurakennus palautui Teiskolan kar-
tanolle.
Koulun pihasivu. EK 007
Koulu keittolan suunnasta. EK 007
Keittola. EK 007

---