Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

6
TEISKON MEIJERI   
 
 
 
1171
Kapeentie 83, Kiimajoki-3-30
yksityisomistuksessa
KMT IIIv: kulttuurihistoria, maisema, teollisuushistoria
Teiskon  Osuusmeijeri  perustettiin  v.
1924.  Terälahden  rannalta  hankittiin
Mattilan  maista  tila  meijerirakennusta
varten.
Puolitoistakerroksinen
meijeri
valmistui seuraavana vuonna tasaiselle
paikalle hyvin lähelle rantaa, ja se otet-
tiin käyttöön 3.3.1925. Mansardikattoi-
sen rakennuksen alakerta on slammat-
tua  betonia  ja  yläkerta  lautaverhottu.
Rantaan tehtiin laivakuljetuksia varten
Kiimajoen kylässä oli v. 1540 Kiima-
joen ja Nallin tilat, jotka molemmat ja-
kaantuivat 1700-luvulla. Kiimajoen tila
jakaantui Vähä-Kiimajoeksi ja Iso-Kii-
majoeksi,  joista  jälkimmäisen  nimenä
oli myös Iso-Mattila. Iso-Mattila jaet-
tiin  v.  1925  edelleen  Mattilan,  Vähä-
MATTILA   
 
 
 
 
 
1172
Tikkamännyntie 33, Kiimajoen kylä
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
kymmenarkkuinen laituri. Maitoa tuo-
tiin meijeriin myös veneillä ja maantie-
tä  hevospeleillä.  (Arajärvi  1979)  Ran-
nan puolelle on tehty myöhemmin yk-
sikerroksinen  kellarin  laajennus,  joka
on  ensimmäisen  kerroksen  terassina.
Luoteispäätyyn  on  avattu  lisää  ikku-
noita, ja toisen kerroksen asuntoon on
rakennettu pieni parveke.
Ylempänä rinteellä on sementtitii-
listä muurattu pannuhuone ja sen vie-
ressä punatiilinen pyöreä savupiippu.
Sotien jälkeen meijerin maitomää-
rät  vähenivät.  Vuonna  1956  meijeri
siirtyi  Valion  omistukseen  ja  sen  toi-
minta  tyrehtyi.  Rakennusta  käytettiin
sen jälkeen kesäkotina ja välillä myös
asuntoina ja varastotiloina. Se on ollut
pitkään  tyhjillään,  jona  aikana  raken-
nus on päässyt huonoon kuntoon.
Meijeri uutena ja laiturin rakentajat. Toivo Ikonen 95 (Maija Ikonen)
Pihakatos. ALJ 999
Mattilan ja Uusi-Mattilan tiloiksi.
Mattilan  vanha  talouskeskus  on
komealla paikalla Terälahden ja Matti-
lanlammin välisellä kannaksella. Tilan
nykyinen  päärakennus  on  vuodelta
1908, ja se on uusittu v. 1965. (Taula-
niemi) Ikkunoiden malli säilyi samana,
mutta katto- ja harjakoristeet poistet-
tiin, samoin vellikello.
Mattilan  paksuseinäinen  kiilakivi-
navetta  oli  Teiskon  ensimmäisiä,  sillä
se rakennettiin jo vuonna 1888. (SMK
1964) Talolla oli vielä 1800-luvun alus-
sa oma mylly Kiimajoen koskessa.

---

7
SAARLAHTI   
 
 
1173
Kapeentie 421, Saarlahti-2-87
yksityisomistuksessa
Viljo Mäkkylä 1902
RKM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Saarlahti on vuoden 1540 kantatila. Se
on  saanut  vanhan  käytöstä  poistetun
nimensä  Pöllölä  tilaa  vuosina  1540-
1552 hallinneesta Olavi Pöllöstä, joka
oli  alueen  asuttamisen  aikoihin  tullut
Vesilahdelta. Nykyinen suku on hallin-
nut tilaa vuodesta 1910.
Saarlahden  talouskeskuksessa  ja
varsinkin  sen  päärakennuksessa  ilme-
nevät  selvästi  teiskolaisten  mahtitalo-
jen ja vanhojen omistajasukujen pitkät
ja arvokkaat perinteet. Pihapiiri sijoit-
tuu  lounaaseen,  Pöllölänselkää  kohti
laskevaan  rinteeseen.  Suuri  osittain
kaksikerroksinen hirsirakenteinen pää-
rakennus on agronomi Viljo Mäkkylän
piirtämä  ja  valmistui  v.  1902.  Uusre-
nessanssia  ja  nikkarityyliä  omaavan
rakennuksen keskellä on poikkipäädyt.
Pääsisäänkäynnissä  ja  eteläpäädyssä
on avokuistit, joiden pilarit ja kaarevat
yläosat  on  koristeltu  puuleikkauksin.
Alakerran ikkunat ovat leveitä, yhdek-
sänlasisia. Rakennus on peruskorjattu
v. 1960.
Päärakennuksessa  toimi  Jutilan–
Terälahden kansakoulu vuosina 1919-
1929 sekä Kurun ja Teiskon kihlakun-
nan  käräjät  v.  1929-1939.  Komeassa
salissa mittaa vieläkin aikaa Jac. Kön-
nin valmistama kaappikello.
Päärakennuksen  pihapiirissä  on
lautarakenteinen  kellopuoti  ja  pitkä
hirsipintainen vaateaitta. Sen takana on
kiilakivistä koottu makasiini. Tilan na-
vetta on myös alaosaltaan kiilakivistä ja
yläosaltaan lautapintainen; se valmistui
v. 1901. Muut talousrakennukset ovat
hirsi- tai lautapintaisia. (Karimaa2)
Päärakennus pihan puolelta. Risto Karimaa 006
Päärakennuksen länsisivun poikkipääty. EK 007
Vaateaitta. Risto Karimaa 006
Kiviaitta. EK 007

---

8
Jutila-Löytänä-Kapee

---

9
PAKSULA   
 
 
 
 
 
1174
Myyrysniementie 45, Saarlahti-3-99
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Paksula  on  vuoden  1540  kantatila.
Nimi  juontuu  vuosina  1541-84  hal-
linneesta  isännästä  Pertti  Paksusta.
Vuodesta 1688 tila on ollut nykyisellä
omistajasuvulla.
Talon pihapiiri sijaitsee Näsijärven
lahteen viettävällä pienellä kumpareel-
la viljelysmaiden keskellä. Neliömäisen
pihan eteläreunalla oleva päärakennus
on  rakennettu  v.  1881.  Yksikerroksi-
nen  hirsirakennus  on  vuorattu  pysty-
laudoituksella.  Nurkkia  on  korostettu
leveällä  vuorilistalla  ja  myös  kuusi-
ruutuisten  ikkunoiden  listoitukseen
on  sovitettu  koristeelliset,  ulkonevat
yläosat.  Ullakkokerroksen  ikkuna  on
koottu hyvin pienistä vinoruudutetuis-
ta laseista. Rakennus on uusittu ulkoa
kokonaan 1990-luvun lopulla, ja siinä
yhteydessä  viisisivuiset,  telttakattoiset
kuistit on rakennettu uudelleen. (Läh-
teenmäki)
Vieressä oleva vieraspytinki lienee
rakennettu  jo  1800-luvun  puolivälis-
sä.  Aumakattoisen  hirsirakennuksen
pinta  on  rapattu  kanaverkon  päälle.
Rakennuksen  tyylissä  on  vaikutteita
rovastinpappiloiden  ja  sotilasvirkata-
lojen  tyyppipiirustuksista.  Se  on  ollut
käyttämättömänä  pitkään  ja  päässyt
heikkoon kuntoon.
Pihapiirissä ovat vielä pitkä puura-
kenteinen karjarakennus, jonka raken-
nusvuosi on 1919, sekä pääosin hirsi-
pintainen riviaitta.
Ylh. Päärakennus sisääntulotieltä. Juha-
ni Lähteenmäki 008
Kesk.  Rapattu  vieraspytinki.  Juhani 
Lähteenmäki 008
Alh.  vas.  Riviaitan  pihasivu.  Juhani 
Lähteenmäki 008
Alh. oik. Pitkä karjasuoja. EK 007

---