Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

78
SÄÄKSNIEMEN SEUROJENTALO / PERÄJÄRVI 
1119
Sääksniementie 224, Kämmenniemi-1-7
yksityisomistuksessa
RK III: rakennushistoria, kulttuurihistoria
Hannu Salaman kirja ”Juhannustanssit”
toi  Sääksniemen  seurojentalon  tutuk-
si:  ”Kolmisenkymmentä  vuotta  sitten
rakennettu  talo  oli  keväällä  nähnyt  en-
simmäiset remonttimiehensä. Peltikatto
kiilteli kuin järvenpinta, mädänneet kaa-
velinrötisköt  oli  purettu  ja  ravistuneen
pintalaudoituksen  päälle  vedetty  kerros
keltamultaa.”
Peräjärven  tila  lohkottiin  Iso-Kah-
nan tilasta vuonna 1918. Sille rakennettiin
paikallista  suojeluskuntaa  varten  seuro-
jentalo, joka oli valmiina loppuvuodesta
1920. (Arajärvi 1979, Olli) Aivan Sääks-
niemen päähän kalliolle rakennettu osin
kaksikerroksinen rakennus on hirrestä ja
pystyvuorattu.  Se  sisältää  suuren  salin,
näyttämön ja ravintolan, yläkerrassa salin
parven  ja  pienen  asunnon.  Ikkunoiden
ruuduissa  on  jugendin  tapaan  pieniä  ja
ristin  muotoon  leikattuja  ruutuja.  Satu-
lakatosta on poistettu siihen alun perin
kuuluneet kaavelit.
Sotien jälkeen maamiesseuralle siir-
tynyt tila myytiin yksityisille v. 1967, kun
maamiesseuran toiminta lopetettiin.
Suojeluskuntavaiheeseen
liittyy
Sääksniementien lähelle, jonkun matkaa
ennen  taloa  rakennettu  ampumarata,
jonka rakenteita on vielä metsässä jäljel-
lä. (Olli)
Silmäys kantiiniin. KN 007
Eteläpääty. KN 007
Talo pohjoisesta. KN 007
Leimasin ja kossupullo ovat nyt 
virattomia. KN 007
Salin pariovia. KN 007

---

79
SÄÄKSI   
 
 
 
 
 
1120
Sääksniementie 192, Sääksniemi-1-92
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Sääksen  yksinäistila  esiintyy  maakir-
jassa  vuodesta  1552,  ja  vuoden  1571
verotusluettelon  mukaan  se  oli  kylän
vaurain  talo.  (Jokipii  1953).  Tila  ja-
kaantui  1750-luvulla,  mutta  1800-lu-
vun  lopulla  osat  jälleen  yhtyivät.  Ny-
kyinen omistajasuku on hallinnut tilaa
vuodesta 1665.
Tilakeskus  on  Matehisenlahteen
laskevan  rinteen  päällä.  1800-luvun
alussa  rakennettu  päärakennus  sijait-
see  järven  puolella.  Sitä  on  korjattu
1800-luvun  lopulla,  jolta  ajalta  nikka-
riperinteen  mukainen  uusrenessans-
siasu on peräisin. Tyyli näkyy kauniisti
vanhoissa  ikkunankehyksissä.  Sisään-
käyntisivun  keskellä  on  poikkipääty.
Rakennuksen kiilakiviperustukseen on
sijoitettu kellari.
Päärakennusta  vastapäätä  oleva
hirsirakenteinen kaksikerroksinen luh-
tiaitta on vuorattu. Päätyä koristaa vel-
likello, jonka tuuliviirissä on vuosiluku
1665. Pihan jakanut tie on siirretty ny-
kyisin aitan pohjoispuolelle.
Päärakennuksen  länsipuolella  si-
jaitsee sementtitiilirakenteinen navetta
vuodelta  1950.  Kauempana  pihapii-
ristä  on  hirsipintainen  viljamakasiini.
(SMK 1964)
Päärakennuksen takasivu. KN 007
Luhtiaitta pihalta. KN 007
Makasiini. KN 007

---

80
VÄRMÄLÄ JA MÄNTYLÄ   
1121
Sääksniementie 8 ja 66, Värmälä-1-412, 1-445
yksityisomistuksessa
RKM III: rakennushistoria, asutushistoria, maisema
Värmälä  on  vuoden 1540 kantatila ja
entinen  ratsutila,  jonka  augmentti  on
ollut  Kulkkila.  Kolmikymmenvuoti-
sessa  sodassa  sillä  on  ollut  kaksi  rat-
sumiestä.  Päätilasta  on  erotettu  vuo-
sisatojen  aikana  mm.  Iso-Kartano  ja
Niemi-Kartano.
Värmälän  talouskeskus  sijaitsee
komealla paikalla Valkeejärveen viettä-
vällä rinteellä. Tulipalo tuhosi vuonna
1933 kaikki tilakeskuksen rakennukset
ja myös lähimmän naapurin. Pääraken-
nuksen  paikalle  rakennettiin  v.  1936
puolitoistakerroksinen  pystyvuorattu
hirsirakennus,  jossa  on  myös  kivira-
kenteinen koko talon kokoinen kellari.
Rakennuksen  tyyli  noudattelee  kau-
niisti  talonpoikaista  klassisismia,  joka
näkyy  pääsisäänkäynnin  yläpuolella
olevan  poikkipäädyn  päätykolmiossa
ja ikkunajaossa. (Karimaa1)
Pihapiirissä on komea, v. 1933 ra-
kennettu tiilinavetta, josta löytyy myös
klassisismin aiheita. Kaksikerroksinen,
pyramidikattoinen tiilimakasiini on sa-
maa tyyliä. Pieni hirsinen otsa-aitta on
erikoisen loivalappeinen.
Tilan  rajalla  Rakuunainhaan  ta-
kana on pieni asumus, jota kutsutaan
Mäntyläksi. Se on toiminut tilan muo-
namiehen  asuntona.  Asuinrakennus
on valmistunut v. 1927, ja siitä on mer-
kintä perustuksissa. Molemmat pienet
piharakennukset ovat tiilikattoisia.
Päärakennuksen pihasivu. EK 007
Komea kivinavetta. EK 007
Mäntylän asuintalo. KN 007
Makasiini. EK 007

---

8
Paarlahden eteläpuoli

---

8
PIRILÄ   
 
 
 
 
 
1122
Piriläntie 54, Värmälä-2-268
yksityisomistuksessa
RM II: rakennusperintö, maisema
Pirilä on kantatila, joka on ollut vuo-
desta 1640 lähtien samalla suvulla.
Tilan intiimi pihapiiri on erikoisen
kauniilla paikalla Valkeejärven ja Paar-
lahden  välisellä  kannaksella.  Vanha
päärakennus  on  yksikerroksinen  lau-
tavuorattu  hirsirakennus,  jonka  tupa
on ollut alun perin savupirtti. Vanhim-
man osan kerrotaan olevan rakennettu
1600-luvulla. Rakennuksen silmiähive-
levän  kauniit  mittasuhteet  ovat  vielä
korostuneet, kun kuistia on levennetty
ja kuistin ikkunat ja ovet on vaihdet-
tu vanhaan rakennukseen mallikkaasti
sopiviksi.
Päärakennuksen toisella sivulla on
lukkonurkille salvotusta hirrestä tehty
vuoraamaton  asuinrakennus.  Pihan
eteläreunalla on  hirsipintainen  pakari,
jonka Onni ja Heikki Pirilä ovat raken-
taneet noin v. 1900. Siinä on saman-
laiset uusrenessanssiin viittaavat ikku-
nankehykset  kuin  päärakennuksessa.
Myös ullakkokerroksen laudoituksessa
on uusrenessanssille tyypillistä kasetti-
aihetta. (Patajoki)
Pihapiirin  rakennuksia  on  kun-
nostettu 2000-luvulla pieteetillä.
Pirilän  pihalla  Fiatin  ratissa  90-lu-
vulla. Paavo Saarela, (Eero Hemming)
Päärakennuksen tasapainoinen pihasivu. EK 007
Pakarin eteläsivu. EK 007
Vanha asuinrakennus. EK 007
Pirilän pihapiiri satakunta vuotta sitten. TKA 

---