Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

70
ALA-PAAVOLA  
 
 
 
 
1111
Kotkanniementie 11, Paavola-2-200
yksityisomistuksessa
RKM IIIv: rakennusperintö, kulttuurihistoria, maisema
Paavolan  kylän  kaksi  tilaa,  Ylinen  ja
Alinen  eli  Ala-Paavola  ovat  olleet  v.
1557  piispan  lampuotitiloina.  Nykyi-
sellä  omistajasuvulla  Ala-Paavola  on
ollut  vuodesta  1870.  (Arajärvi  1954,
SMK 1964)
Hirsinen  päärakennus  on  raken-
nettu Uskalinlahteen laskevan rinteen
päälle  1700-luvun  lopussa.  Ennen
vuotta 1911 se käsitti pirtin ja keittiön
lisäksi kaksi kamaria. Kun vuoden 1911
jälkeen tehty veranta muutettiin lämpi-
mäksi tilaksi ja vintille tehtiin huoneita,
taloon tuli kahdeksan huonetta. (Ala-
Paavola) Sitä on nyttemmin uudelleen
vuorattu ja osa ikkunoista on vaihdettu
neliömäisiksi. Ulkoasu on täydellisesti
muuttunut.
Pihapiirissä  on  vanhempi  tupa,
jonka hirsirunko on järeää hirttä. Sen
jatkeena  ollut  tallirakennus  purettiin
v. 1937. Eteläsivulla on kiilakivistä ra-
kennettu massiivinen navetta, joka on
rakennettu v. 1897. Sen poikkipäädys-
sä on  koristeellinen ikkuna, jossa osa
ruuduista on värilasia.
Talossa on aikoinaan pidetty täy-
sihoitolaa.  Muiden  muassa  runoilijat
Elina Vaara ja Lauri Viljanen ovat viet-
täneet siellä kesiään.
Kivinavetta. EK 007
Päärakennuksen itäpääty uusittuna. EK 007
Vanha tupa pihan puolelta. EK 007

---

7
KOTKANRANTA   
 
 
 
 
1112
Kotkanniementie 113, Paavola-2-73
Kiinteistö Oy Tampereen Kotkanniementie 113
RM III: rakennushistoria, maisema
Varatuomari  Carl  Aejmelaeus  oli  os-
tanut  Ala-Paavolasta  toistakymmen-
tä  hehtaaria  käsittävän  rantapalstan.
Paikka oli aikaisemmin saaressa, jonka
kautta kulki teiskolaisten talvitie. Salmi
oli sittemmin täytetty tietä varten.
Tilalle  rakennettiin  perimätiedon
mukaan vuoden 1922 paikkeilla suuri
puuhuvila.  Rakennuksen  monimuo-
toisuus,  kattomuoto  ja  pieniruutuiset
ikkunat antavat aihetta olettaa, että hu-
vila rakennettiin jo aikaisemmin jugen-
din aikana, ja sitä on vähäisesti muu-
tettu vuoden 1922 tienoilla. Lautavuo-
ratussa huvilassa on neljä parveketta ja
kaksi kuistia; yksi puukonsolein tuettu
parveke  on  rakennettu  melkein  um-
peen.  Päädyissä  on  auringonnousua
kuvaavat harjakoristeet.
Aejmelaeus  myi  huvilan  ja  osan
tilasta vuoden 1950 vaiheilla. Tampe-
Muotojen moninaisuuttta päärakennuksessa. EK 007
reen Keuhkovammayhdistys ry omisti
sitä  vuosina  1960-2005.  Sinä  aikana
tilalle  rakennettiin  uusi  rantasauna  ja
ruokalarakennus. (Virkkula)
Päätyparveke. EK 007
Vanha rantasauna. SK 998

---

7
VILLA STRANDELLA / LINKOLA 
1113
Kotkanniementie 114, Paavola-2-51
yksityisomistuksessa 
Lars Sonck 1916, Veikko Malmio 1943
RKM II: rakennustaide, kulttuurihistoria, maisema
”Vuonna  1916  arkkitehti  Lars  Sonck
suunnitteli kauppias Oscar Strandellille
hirsihuvilan Pyynikin pohjoisrinteeseen
Palomäentie 23:een. --- Villa Strandella
ei kauan saanut olla alkuperäisellä pai-
kallaan.  Apteekkari  Severi  Haapanen
osti tontin ja rakensi sille vuonna 1928
palatsinsa,  ---Huvilan  puolestaan  osti
tehtailija Julius Syrén ja siirsi sen Näsi-
järven rannalle Teiskon pitäjän Paavo-
lan kylään.” (Kivinen 1982)
Kotkanniemen etelärinteeseen pys-
tytetty huvila on salvottu pyöreistä hir-
sistä ristinurkille, joissa hirsi on suora-
kulmainen. Päädyissä on lautavuoraus.
Kuperaharjainen katto sekä pulleat ko-
ristepylväät pääoven ja joidenkin ikku-
noiden ympärillä tuovat rakennukseen
barokkimaista muhkeutta. Rakennus oli
Pyynikillä  luonnonkivisokkelin  päällä,
jota uudella paikalla korvaavat pilarit ja
puusäleikkö eivät keveydessään vastaa.
Sisätiloissa  ovat  säilyneet  alkuperäiset
komeat kaakeliuunit sekä veistetyt tam-
miportaat ja –panelit.
Rantaan  rakennettiin  1940-luvun
loppupuolella  hirsinen,  loivalappeinen
saunamökki, jonka suunnitteli silloisen
omistajan vävy Veikko Malmio. Tum-
maksi  käsitelty  rakennus  sopii  erin-
omaisesti ympäristöönsä.
Syrén ei itse asunut huvilalla, vaan
vuokrasi  sitä  kesäasukkaille,  samoin
kuin seuraava omistaja. V. 1935 profes-
sori Ernst Linko osti huvilan. Vierestä
ostetun lisäpalstan nimeksi tuli Linko-
la, ja niin koko paikka sai myös saman
nimen.  Vuoden  1959  jälkeen  huvilan
on omistanut Hemmingin suku. (Hem-
minki+)
Päärakennuksen länsisivu. EK 007
Huvila Pyynikillä. (Anna-Maija Palkola)
Itäsivun barokkiaiheita. EK 007

---

7
TALLBACKEN   
 
 
 
 
1114
Uittoniementie 50, Paavola-1-4
HH Capital Oy
RM III: rakennushistoria, maisema
Kauppias Oskar Strandell osti v. 1912
Yli-Paavolan perintötilasta Tallbacken
-nimisen  vajaan  hehtaarin  suuruisen
tilan.
Tervalahden Uittoniemen keskel-
le  rakennettiin  puolitoistakerroksinen
puurakenteinen  huvila  ja  saunaraken-
nus.  Strandell  oli  jo  vuosisadan  alus-
sa  rakennuttanut  huvilan  Aitolahteen
Bergbackan tilalle. Sen suunnitteli hä-
nen  veljensä  Frithiof  Strandell,  joten
voisi  olettaa  hänen  piirtäneen  myös
uuden huvilan saunoineen. Siitä ei ole
kuitenkaan varmaa näyttöä.
Vaakalaudoituksella  vuorattu  ju-
gendhenkinen  huvila  on  rakennettu
korkealle perustalle. Vanhanajan huvi-
lailmettä  luovat  kaksipuolinen  sisään-
käyntiportaikko,  katon  päätykoristeet
sekä pienet pyöreät vintti-ikkunat. Ra-
kennus  on  2000-luvun vaihteessa pe-
ruskorjattu kokonaan, jossa yhteydes-
sä  korkeaan  alustatilaan  rakennettiin
aputiloja ja niiden oven päälle tehtiin
pieni suojakatos. Rakennus sai uuden
vaaleanvihreän värisävyn. (Heiskanen)
Hirsipintaisessa puolitoistakerrok-
sisessa saunassa on samaa henkeä kuin
huvilassa. Päätyparveke ja harjan puu-
koristelu tekevät siitäkin huvilamaisen.
Tumma  pintakäsittely  sulauttaa  sen
rantamaisemaan.  Rakennusta  lienee
korotettu 1920-luvun lopulla.
Strandellin  kuoltua  tilan  raken-
nuksineen osti prokuristi Kusti Suvan-
to  v.  1921.  Sen  jälkeen  omistajia  on
ollut useita.
Päärakennuksen itäsivu. Keijo Heiskanen 008
Sauna järveltä. Keijo Heiskanen 008

---