Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

66
Kämmenniemen rakennuskanta ja tiestö.
Ranta-asumista. EK 007
Kaartuvalla kadulla. EK 007

---

67
USKALI   
 
 
 
 
 
1108
Paavolantie 249, Uskali-1-112
yksityisomistuksessa
RKM III: rakennusperintö, kulttuurihistoria, maisema
Piispan  lampuotitiloihin  kuulunut  ky-
län ainoa tila merkittiin maakirjaan v.
1557.  Vuosina  1752-1855  se  oli  jaet-
tuna. Nykyisellä omistajasuvulla se on
ollut  vuodesta  1907.  (Arajärvi  1954,
SMK 1964)
Vanha  talouskeskus  sijaitsi  aivan
Uskalinlahden  rannalla.  Se  siirrettiin
1700-luvun lopun ja 1850-luvun välillä
parisataa metriä koilliseen. Pihapiiri on
peltojen  keskellä,  usean  tien  risteyk-
sessä. Hirsinen puolitoistakerroksinen
päärakennus on perimätiedon mukaan
rakennettu  1850-luvulla.    Sen  piha-
sivua  on  muutettu  useaan  otteeseen,
viimeksi  vuosina  2000-2003.  Poikki-
päätyyn  liittyvä  kuisti  otettiin  osaksi
viereistä salia. Pohjoissivulle rakennet-
tiin samalla pieni siipiosa. Julkisivujen
listoituksessa on uusrenessanssin piir-
teitä.  Suuri  pirtti  on  palautettu  van-
haan asuun.
Vieressä  oleva  vanha  asuinra-
kennus lienee 1700-luvulta, ja sitä on
korotettu  1850-luvun  paikkeilla.  Ala-
kerran  ikkunat  ovat  uusrenessanssin
tyyliset, mutta vintin haukkaikkunoissa
on kustavilaisia piirteitä. Rakennus on
juuri kunnostettu ja maalataan kesällä
2008.
Pihapiirin länsireunalta oli purettu
v.  1964  talli,  jonka  paikalle  rakennet-
tiin v. 2006 ulkorakennus ateljeeksi ja
varastoksi. Sen päätyyn tehtiin vellikel-
loteline tallin telineen mukaiseksi.
Uskali  toimi  aikoinaan  majata-
lona  eli  hollitupana,  ja  vanhemmasta
asuinrakennuksesta  vuokrattiin  huo-
neita  kesävieraille.  Suuressa  pirtissä
on toiminut myös kiertokoulu. Sotien
jälkeen tilalla asui siirtokarjalaisia. (Mä-
kelä1+)
Aikoinaan  Uskaliin  kuuluneet  ki-
vinavetta,  aittarivi  ym.  rakennukset
eivät ole enää nykyisen Vanha-Uskalin
tilan alueella.
Päärakennus nykyasussaan. KN 007
Pihapiiri vanhalle asuintalolle päin. Veikko Stålhammar 006
Päärakennuksen pirtti. KN 007

---

68
TAPOLA  
 
 
 
 
 
1109
Rauhalinnantie 33, Uskali-1-4
yksityisomistuksessa 
Vihtori Heikkilä 1905
RM III: rakennusperintö, rakennushistoria, maisema
Kauppias  E.  Janhunen  hankki  omis-
tukseensa  pienen  palstan  Uskalin  lai-
valaiturin kupeesta. Palstalla oli Uska-
lin vanha mallassauna.
Vihtori  Heikkilä  suunnitteli  v.
1905 tilalle hirsihuvilan, joka sai nimen
Tapola.  Se  edustaa  vuosisadan  alun
huvila-arkkitehtuuria,  jossa  on  muka-
na  jugendia  ja  sveitsiläistyylistä  muo-
vautunutta nikkarityyliä. Ikkunoissa ja
niiden  listoituksissa  on  selvä  jugend-
malli, kun taas monet puuleikkaukset,
harjan koristeet, parveke ja kuisti ovat
nikkarityylille  ominaisia.  Korkeisiin
päätyihin  on  sijoitettu  auringonnou-
sua  kuvaavat  puukoristeet.  Harjoja
koristaneet  tangot  on  myöhemmin
poistettu. 1920-luvun lopussa veranta
levennettiin kaksi kertaa leveämmäksi
ja  verannan  päätykolmio  poistettiin.
Alkuperäiset kaakeliuunit on säilytetty.
Mallassauna  on  rakennettu  näh-
tävästi v. 1783; se toimi myös Uskalin
ruoka-aittana.  Rakennus  on  vuorattu
uudelleen parikymmentä vuotta sitten.
Tilalla  on  myös  huvilan  aikainen  pi-
harakennus ja muualta siirretty vanha
hirsiaitta.
Helmisen  suku  osti  huvilan  jo  v.
1911.  Talvisodan  aikana  nykyisten
omistajien  pikkuveli  oli  talossa  eva-
kossa. (Piha)
Päärakennus järveltä. Leena-Maija Piha 007
Vihtori Heikkilän piirustukset vuodelta 905. TKA
Entinen mallassauna. SK 998
Päädyn auringonnousukoriste. SK 998

---

69
RAUHALINNA  
 
 
 
 
1110
Rauhalinnantie 30, Uskali-1-98
yksityisomistuksessa
RKM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Uskalin  tilan  isäntä  Kalle  Oksanen
oli päättänyt luopua tilastaan ja erotti
siitä laivalaiturin vieressä olevan noin
hehtaarin palstan, joka sai nimen Rau-
halinna.  Muun  tilan  hän  myi  Oskari
Mäkelälle v. 1907.
Perimätiedon  mukaan  Kalle  Ok-
sanen  rakensi  itse  tilalle  suuren  ra-
kennuksen  vuoden  1900  tienoilla
vanhuudenpäiviensä  asunnoksi.  Voi
olla, että hän myös suunnitteli sen itse.
Puolitoistakerroksisen  hirsirakennuk-
sen alakerrassa oli sali, keittiö ja kolme
huonetta  ja  yläkerrassa  halli  ja  kolme
huonetta.  Rakennustyyli  on  sekoitus
uusrenessanssia  höystettynä  jugen-
din mallisilla kaarevilla ikkunalistoilla.
1950-luvulla pohjoispuolen avokuistia
laajennettiin ja kuisti ja sen päällä ollut
parveke  rakennettiin  umpeen.  1980-
luvulla  talo  korjattiin  talviasuttavaksi.
(Mäkelä1+)
Hirsipintainen rantasauna ja lauta-
aitta ovat talon rakentamisajoilta. Pu-
retun navetan perustuksille on siirretty
v. 1998 hirsinen riviaitta Perttulasta.
Oksanen asui talon toisessa päässä
ja  vuokrasi  muita  huoneita  kesäasuk-
kaille;  mm.  tehtailija  Emil  Aaltonen
vietti siellä kesiään. Paikka oli Uskalin
laivalaiturin  vieressä,  mistä  kesänviet-
täjien  liikenneyhteydet  Tampereelle
olivat aikanaan hyvät. Oksasen kuoltua
Oskari Mäkelä osti Rauhalinnan takai-
sin  Uskalille.  Rakennusta  vuokrattiin
kesävuokralaisille  vuoteen  1982  asti,
jolloin se muuttui asunnoksi.
Päärakennuksen länsipääty. EK 007
Riviaitta Perttulasta. EK 007
Varasto ja autotalli. EK 007

---