Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

7
SAARENTAUSTA   
 
 
 
 
1115
Haukkaniementie 63, Paavola-1-5 ja 1-8
yksityisomistuksessa
Nikolai Tirkkonen 1915
RM III: rakennushistoria, maisema
Kauppaneuvos Nikolai Tirkkonen oli
hankkinut  omistukseensa  Paavolan-
niemen  eteläpäästä  niemenkärjen  ja
viereisen saaren.
Tirkkonen suunnitteli itse niemeen
hirsihuvilan, joka valmistui 1915-1916.
Perimätiedon  mukaan  hänen  ystä-
vänsä  Eliel  Saarinen  antoi  vaikutteita
huvilan  ratkaisuihin.  Puolitoistaker-
roksinen hirsipintainen huvila sijaitsee
kallioisella mäellä lähes luonnontilassa
säilytetyssä ympäristössä. Sen hirsiosat
on  maalattu  punaisiksi,  korkeat  lau-
tavuoratut  päädyt  vaalean  keltaisiksi
sekä listat ja sydänkuvioilla varustetut
ikkunaluukut  valkoisiksi.  Päädyn  pik-
kuikkunoille on tehty pyörät kehykset.
Graniittisten perustuspilareiden väliset
osat on muurattu luonnonkivistä. Pu-
naisessa ulko-ovessa on mustat jyhkeät
metallihelat. Pirtissä on Birger Feder-
leyn suunnittelema takka.
Niemessä  on  lisäksi  metsänvarti-
jan mökki, joka on rakennettu huvilan
kanssa  saman  aikaisesti.  Siinä  on  hu-
vilan  ominaispiirteet  yksinkertaistet-
tuina.  Rantasaunalle  johtaa  huvilasta
luonnonkiviportaikko. Sauna on myös
hirsipintainen  ja  kokonaan  punainen
valkoisin listoituksin.
Rantakalliolla on taidokas pienistä
kivistä  koottu  Olavinlinnan  pienois-
malli, jonka on tehnyt Nikolain poika
Erkki.
Päärakennuksen länsisivu. EK 007
Metsänvartijan mökki. EK 007
”Olavinlinna”. ALJ 999
Alkuperäistä kalustusta. ALJ 999

---

75
NÄSINRANTA  
 
 
 
 
1116
Antinsaarentie 34, Paavola-2-177
yksityisomistuksessa 
A. Rosenberg 1916
RM III: rakennushistoria, maisema
Tervalahden  Hupisaaren  kalliolle  ra-
kennutti insinööri Sandsund Näsinran-
ta-nimisen huvilan, jonka suunnitteli v.
1916 A. Rosenberg. Sandsund omisti
huvilan vuoteen 1929. Vuodesta 1933
sen  on  omistanut  talousneuvos  Vuo-
rion suku.
Puolitoistakerroksinen hirsipintai-
nen  huvila  sijaitsee  komeassa  männi-
kössä. Mansardikaton alla oleva toinen
kerros on vuorattu pystylaudoituksel-
la. Ikkunoissa on jugendille tyypillinen
pieni  lasijako.  Yläkerran  ikkunoissa
on vielä ikkunaluukkuja, mutta piirus-
tuksissa olleet ullakkoikkunat ovat ka-
donneet. Seinien alkuperäinen väri on
ollut valkea ja ikkunaosien vihreä. Nyt
väritys on tummempi.
Rannan  lähelle  pystytetty  leikki-
mökki  on  ulkohahmoltaan  kopio  hu-
vilasta. 
Päärakennuksen pääty itään. EK 007
A. Rosenbergin piirustukset v. 96. TKA
Venevaja. EK 007

---

76
NEITSYTNIEMI    
 
 
 
 
1117
Terälahdentie 57, Kämmenniemi-1-22
yksityisomistuksessa
RM III: rakennushistoria, maisema
Puutavara-alalla  toiminut  Leppäkoski  oli
vuokrannut Kahnan tilasta pienen ranta-
palstan  Käälahden  rannalla  Aunessillan
läheisyydessä.
Leppäkoski  kertoi  suunnitelleensa
itse paikalle jyrkän rinteen päälle rakenne-
tun hirsihuvilan, jossa on käytetty taitavas-
ti myös tukkien vähempiarvoisia latvaosia.
Vuonna  1912  valmistunut  hirsipintainen
rakennus  on  selkeästä  suorakaidemuo-
dostaan  huolimatta  hyvin  monimuotoi-
nen,  sillä  katon  aumat  ja  poikkipäädyt
rönsyilevät valtoimenaan. Rannan puolella
on suuri kuisti, jonka yläpuolinen parveke
liittyy omaperäisesti poikkipäätyyn. Jugen-
diin  viittaavat  ikkunalistat  ja  ikkunoiden
lasitukset  ovat  yksilöllistä  rakennusperin-
nettä.
Hirsipintainen  rantasauna  on  yksin-
kertaisempi.
Leppäkoskelta  huvila  siirtyi  Wetter-
strandin suvulle ja v. 1924 Waldemar Järvi-
selle, jonka suvun hallussa se on edelleen-
kin. Järvinen osti vuokrapalstan omaksi, ja
se rekisteröitiin nimellä Neitsytniemi.
Päärakennus tieltä päin. EK 007
Suuri kaksoiskuisti järven puolella. EK 007
Sauna. ALJ 998
Ikkunalinjoja itään. EK 007

---

77
AUNESSILTA   
 
 
 
 
1118
Aunessillansalmi
Suomen valtio 
Georg Schreck 1896
RKM I, valtak. merkittävä, rakennus- ja liikennehistoria, maisema
Käälahden ja Kaitaveden välissä sijain-
nut vanha puusilta oli v. 1894 rappeu-
tunut  jo  niin  kehnoon  kuntoon,  että
Teiskon  kunnallislautakunta  kokoon-
tui  päättämään  uuden  sillan  rakenta-
misesta.  Piirustukset  tilattiin  Georg
Schreckiltä vuonna 1896.
Kivisillan  rakennustyöt  aloitettiin
syksyllä 1898. Kivet hakattiin Korven
vuorilta  ja  ne  viimeisteltiin  sopiviksi
työmaan läheisyydessä. Kiveä tuhlaan-
tui paljon urakoitsija Frans Malmlun-
din  taitamattomuuden  takia,  ja  hän
joutui vararikkoon kesken töiden. Uu-
deksi  mestariksi  tuli  Juuse  Nieminen
Velaatasta,  ja  hänen  johdollaan  silta
valmistui  kesällä  1899.  Uuden  sillan
vapaa aukko oli 19 metriä ja kaidevälin
leveys 4,6 metriä.
Nykyisin  Kaitaveden  ylittävä  tie
kulkee marraskuussa 1983 avatun uu-
den betonisillan kautta hieman idem-
pänä. Tiehallinto on entisöinyt vanhan
Aunessillan erinomaisen hienolla taval-
la. Sitä pidetään Pohjolan kauneimpa-
na yksikaarisena graniittisiltana. Tämä
järjestyksessä toinen valtion museosil-
ta on vain kevyen liikenteen käytössä.
Siltaan on kiinnitetty muistolaatta.
Sillan muistolaatta. EK 007
Vanha puusilta viime vuosinaan. 89 TKM
Kivisillan ylväs kaari. ALJ 999

---