Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

88
YLÄ-KORPULA 
 
 
 
 
 
1128
Sisaruspohjantie 74, Pohtola-5-130
Kiinteistö Oy Sisaruspohjantie 74
R IIIv: rakennushistoria
Ylä-Korpulan  tila  on  vuoden  1540
kantatila.
Pihapiiri  sijoittuu  nousevalle  rin-
teelle tien pohjoispuolelle. 40 m pitkä
päärakennus  on  tehty  hirrestä  kiilaki-
viperustalle.  Sitä  on  jatkettu  kolmes-
sa  vaiheessa.  Normaali-ikkunat  ovat
kuusijakoiset; kuistien pieniruutuisista
ikkunalaseista  osa  on  värillisiä.  Ra-
kennuksen  käynnissä  olevassa  perus-
korjauksessa  lämpöeristystä  on  lisätty
ja  ulkovuorausta  uusittu.  Katot  ovat
profiilipeltiä,  ja  myös  savupiiput  on
pellitetty.
Pihapiirissä  oleva  hirsipintainen
pakarirakennus  on  puhdastyylinen
kahdeksanjakoisine ikkunoineen. Kak-
sikerroksinen  hirsinen  otsa-aitta  lie-
nee  1700-luvulta.  Lampolan  vieressä
on myös hirsipintainen aitta. Navetan
alakerta on betoniharkoista ja yläkerta
lautavuorattu.
Päärakennuksen luoteispääty. EK 007
Otsa-aitta. EK 007
Pakarin pääty. EK 007
Pakarin  pitkä  sivu.  Jyrki  Louhivuori 
98-8

---

89
LIUTTU JA MYLLÄRIN TORPPA 
1129
Viitapohjantie 521, Pohtola-5-132
yksityisomistuksessa
RKM III: rakennushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Liuttu on vuoden 1540 kantatila. Ny-
kyinen omistajasuku on hallinnut tilaa
1700-luvulta asti. (SMK 1964)
Talon pihapiiri on Myllyojan ja Si-
saruspohjan välissä. Asuinrakennuksia
on  kaksi,  joista  toinen  on  rakennettu
perimätiedon  mukaan  1800-luvun  al-
kupuolella  ja  toinen  sen  puolivälissä.
Molemmat ovat hirsirunkoisia ja vuo-
rattuja.  Vanhemman  julkisivujen  lis-
toituksissa  ja  ikkunoiden  ruutujaossa
on  uusrenessanssin  henkeä;  nurkkien
harkotusta  imitoiva  listoitus  viittaa
vanhempiin  tyyliaikoihin.  Katon  kes-
kellä  on  korkea  vellikello.  Sisätiloissa
on säilynyt kaakeliuuneja. Rakennusta
käytetään nykyisin pitopalvelun juhla-
talona.
Entisessä  vieraspytingissä  on  ka-
roliininen pohjakaava, ja sen kuusiruu-
tuiset ikkunat ja korkeat ikkunakehyk-
set ovat saaneet vaikutteita empirestä.
Pienet  vinoruudutetut  haukkaikkunat
on sijoitettu jokaisen ikkunan yläpuo-
lelle. Umpikuistin ikkunoiden lasijako
on hyvin monimuotoinen.
Kiilakivi-, punatiili- ja lautapintai-
nen,  kaksikerroksinen  navetta  lienee
rakennettu v. 1903 kivijalkaan hakatun
vuosiluvun  mukaan.  Pihapiirissä  on
myös  pitkä  hirsirakenteinen  riviaitta
1800-luvulta. (Liuttu)
Puron varressa on vanhasta myl-
lypihasta jäljellä hirsipintainen myllärin
asuinrakennus, joka lienee rakennettu
1800-luvulla. Paritupamallisessa raken-
nuksessa on vielä myllytuvan henkeä.
Pohtolan  koulu  aloitti  Liutun  ta-
lon  vieraspytingissä  v.  1902.  Liutulle
sijoittui myös v. 1924 Teiskon Kauppa
Oy:n  myymälä  ja  lyhytaikainen  leipo-
mo. (Arajärvi 1979)
Liutun pihapiiriä 90-luvulla. TKA
Nykyisen juhlatalon pihasivu. KN 007
Salin uuni. KN 007
Myllärin torppa. KN 007

---

90
POHTOLAN KAUPPA / RANNI 
1130
Viitapohjantie 533, Vattula-2-20
yksityisomistuksessa
K III: kulttuurihistoria
Heikki Liuttu perusti jo mahdollisesti
1880-luvun  puolessa  välissä  kaupan
kotitilalleen,  ja  kolmisenkymmentä
vuotta  voitiin  tavaroita  saada  Liutun
kaupasta.  Teiskon  Kauppa  Oy  avasi
Liutulla uuden kaupan v. 1924, ja seu-
raavana  vuonna  sen  yhteydessä  toimi
myös leipomo. (Arajärvi 1979)
Uuden  kaupparakennuksen  ra-
kentamista  aloitettiin  v.  1939  lyömäl-
lä  tiilet  rakennuspaikalla  Myllyojan
partaalla.  Rakennustyöt  hidastuivat
kuitenkin  talvisodan  takia,  ja  vanhat
miehet  rakensivat  kaupan  loppuun.
Funkistyylisen  rapatun  rakennuksen
pääkerroksessa oli myymälä ja yläker-
rassa  asunto.  Rakennusta  jatkettiin  v.
1967  puurakenteisella  varastosiivellä,
johon tuli myös myymälän sosiaalitila.
Teiskon  Kauppa  Oy  lopetti  toi-
mintansa  1960-luvun  alussa.  Pohto-
lan  kauppaa  jatkoivat  Kaisa  Patajoki,
Paavo Tulonen, Timo Koho ja Sakari
Koskinen, joka joutui sulkemaan kau-
pan lopullisesti v. 1975. Koskinen ryh-
tyi muuttamaan taloa kokonaan asuin-
käyttöön,  ja  hänen  poikansa  muutti
perheineen taloon v. 1979. Remontis-
sa  myymälän  ikkunat  pienennettiin ja
ovi  muurattiin  umpeen.  Myös  varas-
tosiiven  tilat  otettiin  asuinkäyttöön.
(Koskinen)
Rannin pihasivu. EK 007
Ranni tien puolelta. EK 007
Kaupan kassakone. Kari Koskinen 008

---

9
SIPILÄNMOISIO   
 
 
 
 
1131
Syväjärventie 71, Pohtola-5-16
yksityisomistuksessa
K III: asutushistoria
Kuisman  perhe  lähti  sotaa  pakoon
Karjalasta  Kaukolan  pitäjästä  ja  pää-
tyi  Teiskoon  Liutulle.  Vuonna  1948
he saivat Sipilä-Moisio –nimisen tilan
Liutun läheltä asutustilana.
Peltojen  keskelle  rakennettiin
vuosina  1948-1950  hirsirunkoinen
asuinrakennus  asutustilojen  tyyppipii-
rustusten  mukaan.  Siinä  on  iso  tupa,
kaksi  kamaria  ja  keittiö.  Eteinen  on
keskellä  rakennusta,  ja  siksi  savupiip-
puja  on  kaksi.  Ikkunat  ovat  leveää,
kolmijakoista tyyppiä. Huoneiden uu-
nit, peiliovet ja keittiön komerot ovat
vielä alkuperäisiä. Rakennusta on kun-
nostettu  alkuperäistä  ulkoasua  kunni-
oittaen.
Pihapiirin  toisella  reunalla  sijait-
see alaosastaan hirsipintainen navetta,
joka valmistui asuinrakennuksen kans-
sa samaan aikaan. Sitä on myöhemmin
korotettu. Pihapiirin sauna- ja varasto-
rakennus  ilmentää  myös  1950-luvun
vaihteen henkeä. (Kuisma)
Päärakennus lännestä. KN 007
Kuistin panelointia. KN 007
Alkuperäinen komero. KN 007
Piharakennus. KN 007
Navetan pihasivu. KN 007

---