22
SUPER 12/2016
VAIKUTA SOMESSA
teksti minna lyhty
Haluatko olla yhteiskunnallinen vaikuttaja? Jotta sinusta tulee
sellainen, ei ole välttämätöntä pyrkiä eduskuntaan, eikä edes
kunnallisvaltuustoon. Aloita vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa.
letko hyvän hoidon, riittävän hoitajami-
toituksen ja laadukkaan varhaiskasvatuk-
sen puolella? Jos niin, kerro se somessa.
– Sosiaalinen media voi olla tavallisel-
le ihmiselle merkittävä vaikuttamisen ka-
nava. Sen avulla pääsee mukaan keskuste-
luihin, joihin ei ole ennen ollut mahdollista päästä,
sosiaalisen median asiantuntija Maarit Niemelä So-
meco Oy:sta kertoo.
Niemelän mukaan Twitter on paras sosiaalisen
median kanava yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.
Twitterissä voi seurata henkilöitä, organisaatioita ja
uutislähteitä. Se ei perustu tosielämän tuttavuuksiin,
kuten Facebook. Twitterin avulla voi olla yhteydessä
päättäjiin, poliitikkoihin ja toimittajiin.
– Twitter perustuu avoimeen verkostoitumiseen.
Kaikilla on mahdollisuus nähdä kaikkien twiitit. Ku-
ka tahansa aiheesta kiinnostunut voi ottaa kantaa
keskusteluun.
Satunnaisella huutelulla Twitterissä ei kuitenkaan
ole suurta merkitystä. Jos haluaa saada äänensä kuu-
luviin, se vaatii sinnikästä työtä.
– Twitter elää hetkessä. Se on sen vahvuus. Se vaa-
tii lähes päivittäistä läsnäoloa.
Twitterin käyttö kannattaa aloittaa sillä, että etsii
henkilöt ja organisaatiot, joita haluaa seurata. Omat
O
SUPER 12/2016
23
HARKITSE MITÄ JULKAISET
– Vaitiolovelvollisuus sitoo myös sosiaalisessa mediassa. Edes suljetussa
Facebook-ryhmässä potilaista ei saa puhua. Perusperiaate on se, ettei
sano somessa mitään sellaista, mitä ei voi sanoa vierustoverille bussissa,
sosiaalisen median kouluttaja Maarit Niemelä muistuttaa.
Työntekijää sitoo myös lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan. Jos
sen rikkoo, riskinä on varoitus tai työsuhteen päättyminen.
– Somessa ei kannata koskaan haukkua omaa työpaikkaa, kritisoida
esimiestä eikä nurista nuijista työkavereista.
Niemelän mukaan on kuitenkin sallittua valittaa satunnaisesti ran-
kasta työviikosta.
– On harmitonta, jos kertoo cappuccinon tulevan tarpeeseen ran-
kan työviikon jälkeen. Jos vuodattaa jatkuvasti, miten kurjaa työssä on,
kukaan ei lue sellaista mielellään. Se luo kirjoittajasta sellaisen kuvan,
ettei hän ole motivoitunut työntekijä. Siitä on haittaa, jos vaikka haluaa
vaihtaa työpaikkaa. Uudessa työpaikassa voi olla joku, joka on lukenut
marinoita pari vuotta.
Monet työnantajat antavat työntekijöilleen ohjeet sosiaalisen median
käytöstä. Työnantajalla on oikeus kieltää sosiaalisen median käyttö koko-
naan työajalla. Jos sitä ei ole kielletty, jokaisen on mietittävä,
mikä on milloinkin sopivaa.
Niemelä muistuttaa, ettei sosiaalinen media
saa häiritä työn tekemistä. On asiatonta olla
somessa esimerkiksi potilaiden läsnä ollessa.
– Heti kun otat kännykän käteen, et ole enää
läsnä samassa huoneessa oleville ihmisille. Kah-
vitauoilla puhelimen käyttö voi olla sallittua, jos
haluaa viettää oman taukonsa verkossa. Silloin
joutuu priorisoimaan, puhuuko työkavereiden
kanssa vai karkaako toisaalle puhumaan muista
asioista.
tutustu superin sosiaalisen
median ohjeisiin
ajatukset pitää oppia kiteyttämään 140
merkkiä sisältävään twiittiin.
– Jos pitkäjännitteisesti keskustelet
samasta asiasta ja argumentoit hyvin,
se luo auktoriteettiasemaa.
OLE OMA ITSESI
Maarit Niemelän mukaan sosiaalisessa
mediassa kannattaa olla aidosti oma it-
sensä. Jos haluaa osallistua sosiaali- ja
terveysalaa koskevaan keskusteluun,
profiilissa kannattaa mainita olevansa
hoitaja.
– Emme voi rajata sosiaalisessa me-
diassa, olemmeko siviiliroolissa vai työ-
paikkamme edustajia. Vaikka työpaik-
kaa ei mainitse, aina on joku, joka osaa
liittää meidät työhömme. Työpaikan
mainitsemisesta on etuna se, että ihmi-
set osaavat sitoa sanomamme oikeaan
kontekstiin.
Niemelä kehottaa harkitsemaan sitä,
miten rajaa eri kanavien käytön.
– Twitter sopii ammattiasioiden
esiin tuomiseen. Facebook on henki-
lökohtaisempi kanava. Voi vaikka päät-
tää, ettei Facebookissa puhu työhön
liittyvistä asioista. Instagram ei ole niin-
kään vaikuttamisen kanava, vaan se on
mukavaa ajanvietettä.
Niemelä kannustaa etsimään itsel-
leen kanavat, jotka tuntuvat luontevil-
ta ja opetella niiden toimintaperiaat-
teet. Jos kokeilunhalua riittää, mahdol-
lisuuksia on paljon.
– Twitter voi tuntua aluksi hanka-
lalta. Kannattaa rohkeasti testata, luo-
da profiili ja lähteä seuraamaan keskus-
telua. Harvoin somessa tapahtuu mi-
tään pahaa. Mutta jos et julkaise mi-
tään, harva edes löytää sinua. Somessa
kaikki on vuorovaikutusta. Täytyy olla
valmis keskustelemaan asioista.
ILO IRTI SOMESTA
Sosiaalisen median kanavat ovat erin-
omaisia työvälineitä ammattiosastoil-
le. Ammattiosaston Facebook-ryhmäs-
sä voidaan suunnitella tulevia tapahtu-
mia ja tiedottaa niistä. Se tarjoaa myös
foorumin, jossa voi keskustella työhön,
ammattiin ja liittoon liittyvistä asioista.
Lisäksi ryhmässä on helppo luoda kes-
kinäistä yhteishenkeä.
Täytyy kuitenkin miettiä, miten jä-
senet löytävät ryhmän. Sitä voi mark-
kinoida tapahtumissa, ilmoitustauluil-
la, kirjeissä, sähköposteissa ja verkko-
sivuilla.
– Jotkut eivät halua olla Faceboo-
kissa. Heiltä voi jäädä huomaamatta,
mitä ammattiosastossa tai omalla paik-
kakunnalla tapahtuu, Maarit Nieme-
lä pohtii.
Hänen mukaansa somessa mukana
olemalla ei häviä mitään.
– Pitää vain huolehtia siitä, että yksi-
tyisasetukset ovat kunnossa. Facebook-
profiilista kannattaa tehdä yksityinen,
jolloin vain ystävät näkevät sisällöt.
Täytyy myös päättää, millaisia rajauk-
sia tekee, esimerkiksi julkaiseeko lasten-
sa kuvia lainkaan.
Niemelä rohkaisee luomaan ammat-
tiosastolle myös kuvien julkaisemiseen
perustuvan Instagram-tilin.
– Sen avulla voidaan tuoda yhteinen
fiilis näkyväksi. Kun kuvat kertovat,
mitä kivaa yhdessä tehdään ja millaisia
asioita ammattiosasto ajaa, toimintaan
saattaa tulla uusia jäseniä.
SUPER 12/2016
23