SUPER 12/2016
25
oivan arvoiset -kirjan teki-
jät kertovat kirjan saaneen al-
kunsa siitä äkkiseltään erikoi-
sen tuntuisesta huomiosta, et-
tä ihmisen elämä on vaivaista.
Vaivaisuus ja riippuvaisuus
toisista ihmisistä ovat kirjoittajien mie-
lestä ihmisenä olemisen keskeisiä piir-
teitä. Niissä ei ole mitään poikkeuk-
sellista eikä hävettävää. Toisin kuin en-
nen vanhaan, vaivaisuutta ei myöskään
pidä niputtaa yhteen vähäosaisuuden
kanssa.
Kirjan sanoma tiivistyy vaivaisuus–
asiakkuus-sanaparissa. Vaivaisuus on
käsite, johon pörssiin listautuneen hoi-
vayrityksen markkinointiosasto ei kos-
kisi viisi metriä pitkillä pihdeilläkään.
Asiakkuus taas on markkinaympäris-
tössä kehittynyttä ja sinne sopivaa puhe-
tapaa – sitä samaa, jossa sopivasti hin-
noitellut tuotteet asettuvat tarpeiden
muotteihin kuin sähkövatkaimen osat
styrox-pakkauksen lokeroihin.
Asiakkuuksilla ja tuotteilla on hyvin
vähän tekemistä hoito- ja hoivatyön ar-
jen kanssa, katsoipa asiaa sitten työnte-
kijän tai ”asiakkaan” kannalta.
JOKAISELLA ON
OIKEUS VAIVAAN
JA HOIVAAN
Markkinapuhe valmistaa
teitä hoivabisneksille
Asiakas on se, joka penkoo marketin alennuskoreja – ei se,
joka herää ison leikkauksen jälkeen sairaalan teho-osastolla.
Asiakas etsii, vertailee ja tekee valintoja; muistisairas vanhus
ei toimi näin. Miksi siis puhutaan hoiva- ja hoitoasiakkaista?
H
Kirjoittajien tarkoituksena onkin
luoda vastapainoa uusliberaalista bisnes-
ajattelusta kumpuavalle uuskielelle, jos-
sa ei ole tilaa luuta ja lihaa olevalle ih-
misruumiille eikä sen väistämättömälle
vaivaisuudelle.
Arvostelemalla kieltä tutkijat arvos-
televat hoidon ja hoivan yksityistä-
mistä ajavaa politiikkaa, jolle kieli luo
maaperää.
Hoivan arvoisten erinomaisia artik-
keleita yhdistää ja kirjaa kuljettaa
eteenpäin kehyskertomus, jossa vaivai-
suutta, hoivapolitiikkaa ja vaivaisuu-
della rikastumaan pyrkivää liiketoi-
mintaa havainnollistetaan fiktiivisellä
jatkokertomuksella.
Tarinassa seurataan aivoinfarktiin
raskaan työpäivän päätteeksi sairastu-
vaa kunnallispoliitikko Kirstiä ja hänen
perhettään, johon kuuluvat mies Pent-
ti, juuri isäksi tullut poika Mika sekä
muistisairas äiti Kielo. Kielon arjessa
vaikuttavat filippiiniläishoitaja Marie
sekä kotipalvelutyöntekijä Alli.
Tässä kirja, joka jokaisen vaivaisen
kannattaa lukea, vaikkei itseään sellai-
seksi tuntisikaan – ja erityisesti niiden,
teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä
26
SUPER 12/2016
jotka tekevät työtään työaloista arvok-
kaimmilla: vaiva-aloilla.
ERIARVOISET VAIVAT
Vaivaisuus ei siis ole ongelma vaan omi-
naisuus. Ongelmat seuraavat siitä, mi-
ten yhteiskunta ihmisen luonteiseen
vaivaisuuteen suhtautuu. Hoivan ar-
voisten kirjoittajat puhuvat vaivahierar-
kioista, erilaisten vaivaisryhmien vaih-
televasta oikeudesta hoivaan.
Vauvoja – tulevia aikuisia ja veron-
maksajia – ei pidetä ongelmana vaan
pikemminkin ratkaisuna ongelmaan,
jonka vaivojen koettelemat vanhuk-
set aiheuttavat. Vauvan-ajan vaivaisuus
gin yliopistoissa sekä Seinäjoen ammat-
tikorkeakoulussa eri tieteenaloilla vai-
kuttavista hoivatutkijoista.
Tavoitteena on myös palauttaa kes-
kustelijoiden mieleen se tosiasia, että
hoivapalveluiden tarkoituksena on to-
dellakin tuottaa hoivaa, ei voittoa yksi-
tyiselle bisnekselle. Tämän pitäisi olla it-
sestään selvää, mutta esimerkiksi Ruot-
sista kantautuvat tiedot kertovat muuta.
AHNEUS PILAA HOIVAN
Ruotsissa on jo muutaman vuoden ajan
kokeiltu sote-palvelujen valinnanva-
pautta ja avattu alan palvelutuotantoa
yksityisille firmoille. Kansa ei ole uuteen
järjestelmään tyytyväinen, kertoo ruot-
salaisen TNS Sifon marraskuussa julkai-
sema mielipidetutkimus.
Tulosten mukaan neljä viidestä ruot-
salaisesta haluaa rajoittaa markkinoiden
toimintavapautta hyvinvointipalveluis-
sa, ja vain kymmenen prosenttia on ny-
kyisen mallin kannalla. Yli puolet pi-
tää voiton mahdollisuuden rajoittamis-
ta oikeana keinona puuttua palveluiden
epäkohtiin, ja 27 prosenttia kannattaa
voiton tekemisen täyskieltoa.
Ruotsissa on nähty viime vuosina
yritysten pyörittämien oppilaitosten ja
hoivakotien konkursseja, joissa oppi-
laat ja vanhukset ovat jääneet tyhjän
päälle. Yksityiset toimijat ovat jääneet
tämän tästä kiinni palvelutason kestä-
mättömästä laskemisesta, verovälttelys-
tä ja hyvinvointipalveluihin tarkoitet-
tujen verokruunujen valumisesta vää-
riin taskuihin.
Ruotsin tilannetta blogitekstissään
ruotinut kansanedustaja Maarit Feldt-
Ranta kertoo tyytymättömyyden levin-
neen elinkeinoelämäänkin. Asiallises-
ti toimivat sote-yritykset ovat saaneet
tarpeekseen voittoaan maksimoivien
moni kansallisten yhtiöiden otteista.
Tuoreessa tutkimuksessa joka kolmas
ruotsalainen yritysjohtaja ilmoitti ha-
luavansa rajoittaa voitonteon mahdol-
lisuutta yrityksissä, jotka toimivat jul-
kisesti rahoitetuilla sote-markkinoilla.
Toivoa sopii, että oman sote-ratkai-
sunsa kanssa painiva Suomen hallitus seu-
raa tarkasti naapurimaan tapahtumia.
.
hanna-kaisa hoppania ym.:
hoivan arvoiset. gaudeamus 2016.
gaudeamus.fi/hoivanarvoiset/
peittyy pastellisävyihin ja tulevaisuu-
denodotuksiin.
Jos lapsi jää vaille hoivaa, yhteis-
kunta puuttuu tilanteeseen järein kei-
noin. Vanhan ihmisen perustavaa tar-
vetta toiseen ihmiseen ei ole tunnustet-
tu samalla tavalla. Muistisairas vanhus
voidaan jättää tuntikausiksi yksin. Vau-
van jättäminen yksin on lastensuojelu-
lain rikkomus.
Hoivan arvoisten tekijäksi ilmoit-
tautuvan Viva-kollektiivin, joka voi-
daan ääntää myös ”vaiva”, tavoitteena
on avoin keskustelu ja tiedon tarjoami-
nen vanhushoivapolitiikasta ja siihen
liittyvistä taloudellisista kysymyksistä.
Ryhmä koostuu Tampereen ja Helsin-