Anri kamppinen valmistaa juhlaa

10  

SUPER 12/2016

 

UUTISET

Esillä juuri nyt

Asiakaspohjainen rahoitus

pitää kulut kurissa

teksti minna seppä

Soten valinnanvapausmallia kos-

kevaa lakiesitystä valmistellaan 

ministeriössä kuumeisesti. Moni 

asia on vielä auki, kuten mallit, 

joilla maakunnat voisivat kannus-

taa tuottajia laatuun.

Esitys valmisteilla olevasta valinnanva-

pauslainsäädännöstä on lähdössä lau-

sunnolle loppuvuoden aikana, toden-

näköisesti joulukuun alkupäivinä. 

Tätä juttua kirjoitettaessa vasta vir-

kamiesvalmistellussa mallissa esitetään 

valinnanvapauden toteuttamista kah-

dessa vaiheessa: Vuoden 2019 alus-

ta asiakas saisi valita omatiimi-tuotta-

jan tietyille perustason palveluille, ku-

ten terveyskeskusvastaanotolle ja sosi-

aalityön neuvonnalle. Vuonna 2021 va-

linnanvapauden piiriin tulisivat nykyi-

set terveyskeskuspalvelut laajennettuina 

sosiaalikeskuksen palveluilla.

Paljon palveluita käyttäville ryhmil-

le, kuten vanhuksille ja vammaisille, 

suunnitellaan lisäksi vuoden 2019 alus-

ta henkilökohtaista budjetointia.

– Kyseessä on Suomessa uusi inno-

vaatio, joka käytännössä on nippu asia-

kasseteleitä asiakkaan palvelutarpeen 

arvioinnin perusteella hankittavia pal-

veluita varten, ylijohtaja Kirsi Varhila 

STM:stä sanoo. 

– Vielä ei ole saatu hallituksen lin-

jausta siitä, mennäänkö vaiheistetulla 

mallilla. 

Haavoittuvien ryhmien, kuten 

muistisairaiden ja kehitysvammaisten 

henkilöiden valinnanvapauden toteu-

tumiseen tarvitaan nykyistä laajempaa 

palveluneuvontaa ja ohjausta. 

Varhilan mukaan sitä ei tulla to-

dennäköisesti määrittelemään valin-

nanvapauslakiesityksessä, vaan nämä 

asiat kirjataan terveydenhuollon po-

tilaslakiin ja sosiaalihuollon asiakas-

lakiin.

KANNUSTEITA HARKITAAN

Valinnanvapausmalli on saanut osak-

seen runsaasti kritiikkiä. Jo peruslähtö-

kohtaa, eli sitä, että tuottajien välinen 

kilpailu asiakkaista automaattisesti nos-

taisi palveluiden laatua, on epäilty.

– Laatu nousee, koska asiakas va-

litsee, ja ainoa, minkä perusteella hän 

valitsee, on laatu, ei hinta. Maakunta 

maksaa tuottajille korvaukset.

Monelle julkiselle organisaatiol-

le ajatus siitä, että sen tulisi erityisesti 

houkutella asiakkaita laadukkaalla toi-

minnalla, saattaa olla vieras. Varhilan 

mukaan ministeriössä pohditaan par-

haillaan kriteerejä, joiden mukaan tuot-

tajat voisivat saada plusbonus- tai mii-

nusbonuspisteitä hoidon laadusta ja 

vaikuttavuudesta.

– Kannusteet muuttavat toiminta-

kulttuuria.

Valinnanvapauden laajeneminen ei 

Varhilan mukaan nosta Suomessa kus-

tannuksia, jos maakuntien tuottajille 

maksama rahoitus määrittyy pääosin 

kapitaatioperiaatteella. Mallissa tuotta-

jille maksetaan asiakasmäärän mukaan, 

ei tehdyistä toimenpiteistä.

– Maakunnat saavat tiukat budjetit, 

joiden puitteissa niiden on palvelutar-

jonta alueillaan järjestettävä. Asiakas-

pohjainen rahoitusmalli tukee kustan-

nusten hallintaa. 

Terveystaloustieteilijät ovat toden-

neet kapitaatiorahoituksen huonoksi 

puoleksi osaoptimoinnin riskin: rahoi-

tusmalli saattaa houkutella perustason 

omatiimituottajia ohjaamaan paljon 

työtä vaativat asiakkaansa maakunnan 

maksamaan erikoissairaanhoitoon. Var-

hilan mukaan tämä ehkäistään mahdol-

lisesti käyttöönotettavilla plus- ja mii-

nusbonuksilla sekä kokonaisvastuulla 

asiakkaan tai potilaan hoidosta. 

– Kokonaisvastuuseen sisältyy vaati-

mus huolehtia palvelujen integraatios- 

ta. Sote-järjestämislaissa säädetään 

maakunnan järjestämisvelvollisuutta 

koskevissa kohdissa siitä, miten integ-

raatiosta huolehditaan. 

ASIAKKAAT TARVITSEVAT LISÄÄ 

TIETOA HOIDON LAADUSTA

Asiakkaan valinta edellyttää sitä, et-

tä hänellä olisi hoidon laadusta tietoa, 

jonka perusteella valita. 

– Yksi ministeriön valmisteluryh-

mistä laatii parhaillaan hoidon kustan-

nusten ja kustannusvaikuttavuuden ar-

viointiin käytettäviä indikaattoreita. 

Niitä voivat olla esimerkiksi hoitopro-

sessiin liittyvät jonotiedot, läpimeno-

ajat ja komplikaatiot. 

–  Jo järjestämislakiesityksen 33. py-

kälä velvoittaa maakuntia varmistumaan 

palveluntuottajien toiminnan laadusta, 

ja palveluntuottajia raportoimaan siitä.

 Valinnanvapauslainsäädäntöä kos-

– Integraation onnistuminen edellyttää 

tietojärjestelmien kehittämistä, Kirsi 

Varhila sanoo.

STM

---

SUPER 12/2016

  11 

Sähköinen resepti saa 

lunastamaan lääkkeet

Moni potilas saa lääkäriltä reseptin, mut-

ta ei koskaan käy lunastamassa lääkkei-

tään apteekista. Tähän merkittävään on-

gelmaan voi tuoreen tutkimuksen mu-

kaan tulla helpotusta sähköisten resep-

tien yleistyessä. Tutkimuksen perusteel-

la potilaat hakevat lääkkeensä apteekista 

todennäköisemmin, jos heille annetaan 

sähköinen resepti. Tämä havaittiin tarkas-

telemalla 2 500 ihotautipotilaan rekiste-

ritietoja vuosilta 2011–2013. Sähköisen 

reseptin saaneista vain 15 prosenttia jätti 

lääkkeensä hakematta, kun paperireseptin 

saaneista niin teki 32 prosenttia.

Pharmaca  

Fennica  

uudistuu

Pharmaca Fennica -kirja ja -tietokan-

ta uudistetaan. Uudistuksessa painote-

taan helppokäyttöisyyttä, tietojen no-

peaa löydettävyyttä sekä lääkitysturval-

lisuutta. Viisiosainen kirjasarja tiiviste-

tään taskukokoiseksi käsikirjaksi, jossa 

olennaiset tiedot ovat saatavilla nopeas-

ti. Kirja on rakennettu lääkeainekohtai-

sesti terapialuokittelun mukaisesti. En-

sin esitetään lääkeainekohtaiset tiedot ja 

tämän jälkeen valmisteet, jotka sisältävät 

kyseistä lääkeainetta. Kirja tukee jatkos-

sa entistä enemmän hoitajan käytännön 

työtä esimerkiksi kotihoidossa. Lääkitys-

turvallisuus paranee, kun samaa vaikut-

tavaa ainetta sisältävät valmisteet ovat 

nähtävissä kertasilmäyksellä. Uusi lää-

keainekohtainen käsikirja ilmestyy ensi 

vuoden alussa. Valmisteyhteenvedot eli 

SPC:t ovat olleet ja pysyvät tietosisältö-

jen peruskivenä. Ajantasainen SPC on 

käytettävissä myös digitaalisesti. 

lisätietoa uudistuksesta 

lääketietokeskuksen sivuilla

kevassa virkamiesvalmistelussa esitetään 

erikseen, että palvelun tuottajien olisi 

täytettävä ensin tietyt valtakunnalliset 

kriteerit, jotta ne voisivat rekisteröityä 

palvelun tuottajiksi. Rekisteröitymiskri-

teereiksi esitetään muun muassa sovel-

tuvia toimitiloja ja toiminnan edellyttä-

mää, riittävän koulutettua henkilöstöä. 

Maakunnilla taas olisi mahdollisuus 

vaatia rekisteröityneiltä tuottajilta erik-

seen hyväksymisehtoina muun muas-

sa tietyntasoista asiakasinformaatiota ja 

laatujärjestelmää. Järjestelmältä voidaan 

edellyttää esimerkiksi laadun eri ulottu-

vuuksien – saatavuuden, saavutettavuu-

den, asiakastyytyväisyyden ja lääketie-

teellisen laadun ja potilasturvallisuuden 

– seurantamenetelmiä ja -mittareita, ku-

ten asiakaskyselyitä, perusindikaattorei-

ta, jonoseurantaa ja auditointia. Virka-

miesesityksessä maakunnallisiksi tuot-

tajien hyväksymiskriteereiksi on nostet-

tu myös laatua koskevan tiedon rapor-

tointi ja laadun jatkuva kehittäminen.

.

Jos suunniteltu valinnanvapausmalli toteutetaan, sote-uudistus ei edistä 

alkuperäisiä tavoitteitaan, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori 

Heikki Hiilamo katsoo.

Hiilamon mukaan uudistus ei ensinnäkään kavenna väestöryhmien väli-

siä terveyseroja, joskin se saattaa lyhentää perusterveydenhuollon hoitojo-

noja. Toiseksi, sote-uudistuksessa tavoiteltu perusterveydenhuollon, sosiaa-

lihuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio ei valinnanvapausmallissa etene.

– Vapautta on tarjolla lähinnä heille, joilla on satunnaista palveluntar-

vetta. On vaikeaa nähdä, että tällä vahvistettaisiin perusterveydenhuoltoa, 

kuten tarkoitus oli.

Kolmanneksi uudistukseen sisältyy myös kustannusriski.

– Ei ole perusteltua väittää, että valinnanvapaudella säästetään yhteis-

kunnan varoja. Kun palveluiden saatavuutta lisätään, kustannukset nousevat.

Kuluja voi nostaa myös kermankuorinta.

– Virkamiesesityksessä palveluntuottajien maakunnilta saama korvaus 

perustuu pääosin niiden hoitamaan väestömäärään. Tällöin palveluntuotta-

jilla, esimerkiksi terveyskeskuslääkärivastaanottoa pyörittävillä yrityksillä, on 

motivaatio siirtää työläät asiakkaansa maakunnan erityistason palveluihin.

VAIHEISTUS TARPEEN

Hiilamon mukaan hyvää alustavassa, lokakuussa julkaistussa valinnanva-

pausmallissa on se, että malli on kahteen osaan vaiheistettu. Hän näkee 

positiivisena myös sen, että palveluja paljon käyttäville, kuten vanhuksille ja 

vammaisille, on pyritty takaamaan palveluiden integraatio maakunnan pal-

velulaitoksen tekemän palvelutarpeen arvioinnin kautta.

Hiilamo korostaa, että ei sinällään vastusta monituottajamallia tai ver-

kostomaista toimintatapaa.

– Kun palveluja tuottamassa on julkisten organisaatioiden rinnalla myös 

yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita, otetaan helpommin käyttöön 

uusia, parempia toimintatapoja. Kokonaisulkoistuksia en kannata, sillä 

monopoliin liittyy hintojen nousun riski. 

Hiilamo on rummuttanut Tanskan mallin puolesta, jossa yksi lääkäri hoi-

taa koko perheen ja kenties lähisuvunkin.

– On korostettava, että tällainen malli vaatii aluskasvillisuutta, eli pal-

jon pieniä perhelääkärivastaanottoja, joilla on pysyvät asiakassuhteet. Suo-

messa tällaisia toimijoita on varsin vähän. Meilläkin voitaisiin kuitenkin 

rakentaa pitkäaikaisia hoitosuhteita edistäviä malleja.

Valinnanvapaus tulee kalliiksi

---