10
SUPER 12/2016
UUTISET
Esillä juuri nyt
Asiakaspohjainen rahoitus
pitää kulut kurissa
teksti minna seppä
Soten valinnanvapausmallia kos-
kevaa lakiesitystä valmistellaan
ministeriössä kuumeisesti. Moni
asia on vielä auki, kuten mallit,
joilla maakunnat voisivat kannus-
taa tuottajia laatuun.
Esitys valmisteilla olevasta valinnanva-
pauslainsäädännöstä on lähdössä lau-
sunnolle loppuvuoden aikana, toden-
näköisesti joulukuun alkupäivinä.
Tätä juttua kirjoitettaessa vasta vir-
kamiesvalmistellussa mallissa esitetään
valinnanvapauden toteuttamista kah-
dessa vaiheessa: Vuoden 2019 alus-
ta asiakas saisi valita omatiimi-tuotta-
jan tietyille perustason palveluille, ku-
ten terveyskeskusvastaanotolle ja sosi-
aalityön neuvonnalle. Vuonna 2021 va-
linnanvapauden piiriin tulisivat nykyi-
set terveyskeskuspalvelut laajennettuina
sosiaalikeskuksen palveluilla.
Paljon palveluita käyttäville ryhmil-
le, kuten vanhuksille ja vammaisille,
suunnitellaan lisäksi vuoden 2019 alus-
ta henkilökohtaista budjetointia.
– Kyseessä on Suomessa uusi inno-
vaatio, joka käytännössä on nippu asia-
kasseteleitä asiakkaan palvelutarpeen
arvioinnin perusteella hankittavia pal-
veluita varten, ylijohtaja Kirsi Varhila
STM:stä sanoo.
– Vielä ei ole saatu hallituksen lin-
jausta siitä, mennäänkö vaiheistetulla
mallilla.
Haavoittuvien ryhmien, kuten
muistisairaiden ja kehitysvammaisten
henkilöiden valinnanvapauden toteu-
tumiseen tarvitaan nykyistä laajempaa
palveluneuvontaa ja ohjausta.
Varhilan mukaan sitä ei tulla to-
dennäköisesti määrittelemään valin-
nanvapauslakiesityksessä, vaan nämä
asiat kirjataan terveydenhuollon po-
tilaslakiin ja sosiaalihuollon asiakas-
lakiin.
KANNUSTEITA HARKITAAN
Valinnanvapausmalli on saanut osak-
seen runsaasti kritiikkiä. Jo peruslähtö-
kohtaa, eli sitä, että tuottajien välinen
kilpailu asiakkaista automaattisesti nos-
taisi palveluiden laatua, on epäilty.
– Laatu nousee, koska asiakas va-
litsee, ja ainoa, minkä perusteella hän
valitsee, on laatu, ei hinta. Maakunta
maksaa tuottajille korvaukset.
Monelle julkiselle organisaatiol-
le ajatus siitä, että sen tulisi erityisesti
houkutella asiakkaita laadukkaalla toi-
minnalla, saattaa olla vieras. Varhilan
mukaan ministeriössä pohditaan par-
haillaan kriteerejä, joiden mukaan tuot-
tajat voisivat saada plusbonus- tai mii-
nusbonuspisteitä hoidon laadusta ja
vaikuttavuudesta.
– Kannusteet muuttavat toiminta-
kulttuuria.
Valinnanvapauden laajeneminen ei
Varhilan mukaan nosta Suomessa kus-
tannuksia, jos maakuntien tuottajille
maksama rahoitus määrittyy pääosin
kapitaatioperiaatteella. Mallissa tuotta-
jille maksetaan asiakasmäärän mukaan,
ei tehdyistä toimenpiteistä.
– Maakunnat saavat tiukat budjetit,
joiden puitteissa niiden on palvelutar-
jonta alueillaan järjestettävä. Asiakas-
pohjainen rahoitusmalli tukee kustan-
nusten hallintaa.
Terveystaloustieteilijät ovat toden-
neet kapitaatiorahoituksen huonoksi
puoleksi osaoptimoinnin riskin: rahoi-
tusmalli saattaa houkutella perustason
omatiimituottajia ohjaamaan paljon
työtä vaativat asiakkaansa maakunnan
maksamaan erikoissairaanhoitoon. Var-
hilan mukaan tämä ehkäistään mahdol-
lisesti käyttöönotettavilla plus- ja mii-
nusbonuksilla sekä kokonaisvastuulla
asiakkaan tai potilaan hoidosta.
– Kokonaisvastuuseen sisältyy vaati-
mus huolehtia palvelujen integraatios-
ta. Sote-järjestämislaissa säädetään
maakunnan järjestämisvelvollisuutta
koskevissa kohdissa siitä, miten integ-
raatiosta huolehditaan.
ASIAKKAAT TARVITSEVAT LISÄÄ
TIETOA HOIDON LAADUSTA
Asiakkaan valinta edellyttää sitä, et-
tä hänellä olisi hoidon laadusta tietoa,
jonka perusteella valita.
– Yksi ministeriön valmisteluryh-
mistä laatii parhaillaan hoidon kustan-
nusten ja kustannusvaikuttavuuden ar-
viointiin käytettäviä indikaattoreita.
Niitä voivat olla esimerkiksi hoitopro-
sessiin liittyvät jonotiedot, läpimeno-
ajat ja komplikaatiot.
– Jo järjestämislakiesityksen 33. py-
kälä velvoittaa maakuntia varmistumaan
palveluntuottajien toiminnan laadusta,
ja palveluntuottajia raportoimaan siitä.
Valinnanvapauslainsäädäntöä kos-
– Integraation onnistuminen edellyttää
tietojärjestelmien kehittämistä, Kirsi
Varhila sanoo.
STM
SUPER 12/2016
11
Sähköinen resepti saa
lunastamaan lääkkeet
Moni potilas saa lääkäriltä reseptin, mut-
ta ei koskaan käy lunastamassa lääkkei-
tään apteekista. Tähän merkittävään on-
gelmaan voi tuoreen tutkimuksen mu-
kaan tulla helpotusta sähköisten resep-
tien yleistyessä. Tutkimuksen perusteel-
la potilaat hakevat lääkkeensä apteekista
todennäköisemmin, jos heille annetaan
sähköinen resepti. Tämä havaittiin tarkas-
telemalla 2 500 ihotautipotilaan rekiste-
ritietoja vuosilta 2011–2013. Sähköisen
reseptin saaneista vain 15 prosenttia jätti
lääkkeensä hakematta, kun paperireseptin
saaneista niin teki 32 prosenttia.
Pharmaca
Fennica
uudistuu
Pharmaca Fennica -kirja ja -tietokan-
ta uudistetaan. Uudistuksessa painote-
taan helppokäyttöisyyttä, tietojen no-
peaa löydettävyyttä sekä lääkitysturval-
lisuutta. Viisiosainen kirjasarja tiiviste-
tään taskukokoiseksi käsikirjaksi, jossa
olennaiset tiedot ovat saatavilla nopeas-
ti. Kirja on rakennettu lääkeainekohtai-
sesti terapialuokittelun mukaisesti. En-
sin esitetään lääkeainekohtaiset tiedot ja
tämän jälkeen valmisteet, jotka sisältävät
kyseistä lääkeainetta. Kirja tukee jatkos-
sa entistä enemmän hoitajan käytännön
työtä esimerkiksi kotihoidossa. Lääkitys-
turvallisuus paranee, kun samaa vaikut-
tavaa ainetta sisältävät valmisteet ovat
nähtävissä kertasilmäyksellä. Uusi lää-
keainekohtainen käsikirja ilmestyy ensi
vuoden alussa. Valmisteyhteenvedot eli
SPC:t ovat olleet ja pysyvät tietosisältö-
jen peruskivenä. Ajantasainen SPC on
käytettävissä myös digitaalisesti.
lisätietoa uudistuksesta
lääketietokeskuksen sivuilla
kevassa virkamiesvalmistelussa esitetään
erikseen, että palvelun tuottajien olisi
täytettävä ensin tietyt valtakunnalliset
kriteerit, jotta ne voisivat rekisteröityä
palvelun tuottajiksi. Rekisteröitymiskri-
teereiksi esitetään muun muassa sovel-
tuvia toimitiloja ja toiminnan edellyttä-
mää, riittävän koulutettua henkilöstöä.
Maakunnilla taas olisi mahdollisuus
vaatia rekisteröityneiltä tuottajilta erik-
seen hyväksymisehtoina muun muas-
sa tietyntasoista asiakasinformaatiota ja
laatujärjestelmää. Järjestelmältä voidaan
edellyttää esimerkiksi laadun eri ulottu-
vuuksien – saatavuuden, saavutettavuu-
den, asiakastyytyväisyyden ja lääketie-
teellisen laadun ja potilasturvallisuuden
– seurantamenetelmiä ja -mittareita, ku-
ten asiakaskyselyitä, perusindikaattorei-
ta, jonoseurantaa ja auditointia. Virka-
miesesityksessä maakunnallisiksi tuot-
tajien hyväksymiskriteereiksi on nostet-
tu myös laatua koskevan tiedon rapor-
tointi ja laadun jatkuva kehittäminen.
.
Jos suunniteltu valinnanvapausmalli toteutetaan, sote-uudistus ei edistä
alkuperäisiä tavoitteitaan, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori
Heikki Hiilamo katsoo.
Hiilamon mukaan uudistus ei ensinnäkään kavenna väestöryhmien väli-
siä terveyseroja, joskin se saattaa lyhentää perusterveydenhuollon hoitojo-
noja. Toiseksi, sote-uudistuksessa tavoiteltu perusterveydenhuollon, sosiaa-
lihuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio ei valinnanvapausmallissa etene.
– Vapautta on tarjolla lähinnä heille, joilla on satunnaista palveluntar-
vetta. On vaikeaa nähdä, että tällä vahvistettaisiin perusterveydenhuoltoa,
kuten tarkoitus oli.
Kolmanneksi uudistukseen sisältyy myös kustannusriski.
– Ei ole perusteltua väittää, että valinnanvapaudella säästetään yhteis-
kunnan varoja. Kun palveluiden saatavuutta lisätään, kustannukset nousevat.
Kuluja voi nostaa myös kermankuorinta.
– Virkamiesesityksessä palveluntuottajien maakunnilta saama korvaus
perustuu pääosin niiden hoitamaan väestömäärään. Tällöin palveluntuotta-
jilla, esimerkiksi terveyskeskuslääkärivastaanottoa pyörittävillä yrityksillä, on
motivaatio siirtää työläät asiakkaansa maakunnan erityistason palveluihin.
VAIHEISTUS TARPEEN
Hiilamon mukaan hyvää alustavassa, lokakuussa julkaistussa valinnanva-
pausmallissa on se, että malli on kahteen osaan vaiheistettu. Hän näkee
positiivisena myös sen, että palveluja paljon käyttäville, kuten vanhuksille ja
vammaisille, on pyritty takaamaan palveluiden integraatio maakunnan pal-
velulaitoksen tekemän palvelutarpeen arvioinnin kautta.
Hiilamo korostaa, että ei sinällään vastusta monituottajamallia tai ver-
kostomaista toimintatapaa.
– Kun palveluja tuottamassa on julkisten organisaatioiden rinnalla myös
yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita, otetaan helpommin käyttöön
uusia, parempia toimintatapoja. Kokonaisulkoistuksia en kannata, sillä
monopoliin liittyy hintojen nousun riski.
Hiilamo on rummuttanut Tanskan mallin puolesta, jossa yksi lääkäri hoi-
taa koko perheen ja kenties lähisuvunkin.
– On korostettava, että tällainen malli vaatii aluskasvillisuutta, eli pal-
jon pieniä perhelääkärivastaanottoja, joilla on pysyvät asiakassuhteet. Suo-
messa tällaisia toimijoita on varsin vähän. Meilläkin voitaisiin kuitenkin
rakentaa pitkäaikaisia hoitosuhteita edistäviä malleja.
Valinnanvapaus tulee kalliiksi