8
dollisesti muista lähteistä saatavalla
lisätiedolla.
Inventoinnissa on käytetty Mu-
seoviraston vv. 1979 ja 1984 laatimia
mallilomakkeita,
joista on kehitetty
paikallisiin oloihin sopiva, tietomää-
rältään laajempi malli. Sillä voidaan tal-
lentaa enemmän rakennuksen sijainti-
tietoja ja yksityiskohtia.
Rakennuksen inventointi tallentaa
pysyvästi tärkeimmät tiedot raken-
nuksesta. Inventointitietoa voidaan
käyttää rakennusperinteen tutkimuk-
sessa, paikallisten ja valtakunnallisten
rekisterien laatimisessa, rakennuskan-
nan arvottamisessa, peruskorjausten
suunnittelussa, korjaustöiden lainoitta-
misessa, kiinteistökaupoissa jne. Siksi
tiedon täytyy olla selvityshetkellä luo-
tettavaa, vaikka inventoitu tietoaines
muuttuukin ajan myötä.
Inventoinnin rajaustavoitteet
Museoviraston tavoitteena on, että
kaikki rakennukset inventoidaan. Ai-
noastaan sillä
tavalla voidaan varmis-
taa rakennusten kaikkien arvojen huo-
mioon ottaminen ja kokonaiskuvan
saaminen maan rakennusperinnöstä.
Tampereen oloissa inventointi on
rajattu rakennuskannan määrän ja re-
surssien vuoksi vain merkittävimpään
rakennuskantaan ja ympäristökokonai-
suuksiin. Oleellista on ollut löytää juuri
se osa rakennusperinnöstä, jonka säi-
lyttäminen koetaan erityisen tärkeäksi.
Inventoinnilla ja sen julkaisemisella
rakennus saa toivottavasti riittävästi
arvostusta, joka helpottaa sen säilyt-
tämistä ja ehkäisee arvokkaiden osien
turmeltumista. Tosin sellaisiakin koh-
teita on inventoitu, joiden purkaminen
voi olla vain ajan kysymys. Tällöin on
ollut perusteena sinänsä merkittävän
kohteen historiallinen dokumentointi.
Aitolahden ja Teiskon tyypillisintä
ja sen vuoksi arvokasta rakennuskan-
taa ovat tilakeskukset. Kun vanhat ja
uudemmat rakennukset sijoittuvat so-
pusointuisesti pihapiiriin, inventoinnin
ensimmäinen raja on täyttynyt. Jos
rakennusryhmän paikka, keskimääräi-
nen ikä ja asuinrakennusten tyylillinen
edustavuus
ovat laadukkaita, tilakeskus
on otettu inventointiin. Joissakin tapa-
uksissa muuten tasokkaan pihapiirin
reunalle on rakennettu uusi, omakoti-
talomallistosta hankittu asuinrakennus,
joka laskee pihapiirin yleisilmettä. Ra-
kennusten hieman repsahtanut kunto
tai heikko maalipinta eivät sinänsä ole
ratkaisevia, koska ne ovat korjattavis-
sa.
Inventoinnin kriteerit ovat seuraavat:
- tilakeskukset: rakennusten ikä ja tyylilli-
nen edustavuus, rakennusryhmän paikka
- torpat, mäkituvat, työväenasunnot, asutus-
tilat, rintamamiestalot: esimerkkejä
- julkiset rakennukset: harvinaisina inven-
toitu lähes kaikki, kulttuuriarvo, ikä
- kaupat, meijerit, myllyt, lainamakasiinit:
esimerkkejä, kulttuuriarvo, ikä
- huvilat, loma-asunnot: tyylillinen edusta-
vuus, ikä, suunnittelija
- nykyarkkitehtuuri: tyylillinen edustavuus
Kantakaupungin
inventoinnissa ollut
suunnittelijateema ei ole Aitolahden ja
Teiskon oloissa samalla tavalla merki-
tyksellinen. Anonyymin kansanraken-
tamisen lisäksi yhtenä syynä on suun-
nittelijanimen epävarmuus monessa
rakennuksessa. Aikaisemman linjan
jatkumisen vuoksi Birger Federleyn,
Wivi Lönnin, Lars Sonckin ja Bertel
Strömmerin työt tuodaan kuitenkin
aina esiin, myös epävarmoissa tapauk-
sissa.
Julkaisuun valitut kohteet ja nii-
den luokitus
Vuoden 1986 julkaisun kohteiden li-
säksi uusia selvitettäviä
kohteita saa-
tiin haastattelemalla Matti Korpea,
Ulla Kulkasta, Jussi Mäenpäätä, Timo
Hanhilahtea, Simo Siltasta ja Pekka
Rantasta. Aineistoon lisättiin uudessa
tutkimuksessa esitetyt edustavalta vai-
kuttavat rakennukset ja rakennusryh-
mät. Näin kootussa kohdelistassa oli
180 nimeä.
Karsivan
maastotutkimuksen
perusteella löytyi vielä viisi kriteerit
täyttävää kohdetta, mutta kriteerirajan
ulkopuolelle joutui lähinnä edustava-
kriteerin perusteella yli 30 rakennusta.
Täten päädyttiin
uudelle julkaisulle ase-
tettuun noin 150 esiteltävän kohteen
kokonaisuuteen. Ne on myös inven-
toitu. Lisäystä vuoden 1986 julkaisuun
on 65 täysin uutta kohdetta sekä viisi
vanhan kohteen yhteydessä esiteltyä
uutta rakennusta tai rakennusryhmää.
Merkittävin uusi löytö oli Birger Fe-
derleyn suunnittelema Tervakivenkar-
tanon tilan asuinrakennus, jota ei ole
aikaisemmin tunnettu.
Vuoden 1986 julkaisussa oli kol-
me kohdetta, jotka ovat nyt joko ko-
konaan tai osittain tuhoutuneet. Ne
ovat Koivuniemi, Torisevan torppa ja
Iso-Frantsi. Mainitut kohteet on jätet-
ty pois uudesta julkaisusta.
Julkaisussa esiteltävät kohteet
eivät edusta
kaikkea arvokasta raken-
nuskulttuuria Aitolahdella ja Teiskos-
sa. Tilakeskusten pihapiireissä, joissa
kokonaisvaikutelma ei ollut asetetuilla
kriteereillä riittävä, voi olla tyylikkäitä
erillisrakennuksia tai yksityiskohtia.
Muiden asuinrakennustyyppien esi-
merkit eivät vielä kerro kaikkia puolia
edustamistaan talotyypeistä.
Uusin, kaupunkimaisempi asu-
tus on jäänyt näillä kriteereillä vähälle
huomiolle. Lisäksi kohteiden valitsijoi-
den subjektiivinen näkemys vaikuttaa
pakostakin valintoihin.
Asukkaiden taholta on tullut yh-
teydenottoja, joissa esitellään lisää ar-
vokkaita rakennuksia. Nyt selvitetyissä
kohteissakin on joitakin vanhempia
osia (mm. Terälä), joiden historiasta ei
ole löytynyt riittävästi tietoa. Selvitys-
työ ei siten voi eikä saa päättyä tähän
julkaisuun, vaan sitä
tulee sopivassa
yhteydessä jatkaa. Tähänkin julkaisuun
jääneet puutteet ja virheet tulee myös
voida oikaista myöhemmin.
Kohteet on luokiteltu soveltaen
saman periaatteen mukaan kuin kan-
takaupungin selvityksessä. Luokitus
antaa kuvan syistä, miksi kohde on
valittu julkaisuun. Se antaa myös yleis-
kuvan kohteiden nykytilasta ja keski-
näisestä arvosta.