7
Lähtökohta
Julkaisu ”Tampereen rakennuskult-
tuuri, maisemat ja luonnonsuojelu”
valmistui v. 1985 ja painettiin v. 1986.
Se esitteli
myös Aitolahden ja Teis-
kon alueiden merkittävimmän raken-
nuskannan vuoden 1985 tilanteessa.
Siihen kuului 84 rakennuskohdetta,
Aunessilta sekä yleiskuvaukset aitoista,
laivalaitureista ja muistomerkeistä.
Vuonna 1996 alkoi rakennus-
kulttuuriselvityksen päivittäminen ja
laajentaminen. Julkaisu katsottiin par-
haaksi jakaa kahteen osaan, kantakau-
pungin alue ensimmäisenä osana ja Ai-
tolahden ja Teiskon alue toisena osana.
Kantakaupungin osa valmistui v. 1998
ja julkaistiin samana vuonna nimellä
”Tampereen kantakaupungin raken-
nuskulttuuri 1998”.
Tarkoituksena oli
välittömästi jatkaa selvitystyötä myös
Aitolahden ja Teiskon osuudella, ja
kohteiden inventointi oli jo käynnissä.
Mutta aika muuttui ja tekijöiden työ-
panos tarvittiin kipeämmin toisaalla,
joten selvityksen loppuun saattaminen
jäi kesken.
Vuoden 1986 julkaisu oli suosit-
tu ja paljon käytetty. Se oli kuitenkin
loppuunmyyty jo 1990-luvulla. Kun
uudelle julkaisulle on edelleen olemas-
sa selvä tarve, selvitystyö käynnistettiin
uudelleen kesällä 2007.
Jatkotyön tarve
Maaseutumaisen asumisen ja työnte-
on muutos on ollut tuntuva viimeisen
neljännesvuosisadan aikana. Tilakoko
on suurentunut, ja useat tilakeskukset
ovat jääneet tyhjilleen; niitä käytetään
enää loma-asuntoina.
Loma-asukas tai
muualla työssä käyvä ei tarvitse useita
ulkorakennuksia. Karjasuojat, riihet ja
ladot eivät saa välttämättömiä korja-
uksia ja perushuoltoa, jolloin niiden
alamäki alkaa. Suuret päärakennukset
ovat myös liian suuria pienentynee-
seen käyttöön.
JOHDANTO
Sama koskee suuria puuhuviloita,
jotka on tehty suuremmille perheille
ja pitempää kesäkäyttöä
varten kuin
nykyinen tarve on. Yli sadan vuoden
ikäisen puurakennuksen ylläpito vaatii
paljon pääomaa.
Uhkana on, että suuri osa Aitolah-
den ja Teiskon alueiden perinneraken-
nuskannasta häviää. Kun yhteiskunnan
rahalliset avustukset yksityisen raken-
nuskannan hoitamiseen ovat lähinnä
symbolisia, tukea tulee antaa omistajil-
le ainakin arvostuksen osoittamisena.
Tämä selvitys laajentaa aikaisemman
julkaisun kohdelukumäärää merkittä-
västi.
Kaupunki on käynnistänyt poh-
joisen suuralueen kulttuuriympäristö-
selvityksen laatimisen. Selvitys palve-
lee lähinnä maankäytön päätöksenteon
pohja-aineistona.
Tavoitteena on antaa
laadukas ja laaja kokonaiskuva Teiskon
ja soveltuvin osin Aitolahden maise-
mahistoriasta, rakennetusta kulttuuri-
ympäristöstä, muinaismuistoista sekä
perinnebiotoopeista. Tämä julkaisu on
ensimmäinen osa em. kulttuuriympä-
ristöselvitystä.
Uusi tutkimus
Edellisen julkaisun valmistumisen jäl-
keen Aitolahden ja Teiskon rakennus-
kannan tutkimusta on jatkettu.
Seutukaavaliiton (Pirkanmaan lii-
ton) julkaisusta ”Pirkanmaan kulttuu-
rihistorialliset kohteet” on otettu kol-
mas, tarkistettu painos vuonna 1990.
Siinä olevat kohteet ovat samat kuin
aikaisemmissakin painoksissa,
mutta
tekstiä on päivitetty.
Jaana Alajoen ”Aitolahti – mat-
kalla kaupunkiin” ilmestyi v. 1994
kaupunginosakirjasarjassa. Se kertoo
kansantajuisia kuvauksia ja tapahtumia
Aitolahden entisestä ja nykyisestä elä-
mästä.
Maarit Kaurlan toimittama ”Tari-
noita maitolaiturilta” ilmestyi v. 2002
ja ilmensi teiskolaisen kotiseutuhengen
voimaa maitolaiturimuodossa. Kirja
esittelee sekä vanhoja että uusia teisko-
laisia maitolaitureita, joista tunnetuin
on Velaatan maitolaiturimuseo.
Hanna Aitoahon laatima ”Vii-
tapohjan ja Sisaruspohjan maisema-
historiaselvitys” valmistui v. 2004. Se
sisältää myös rakennetun kulttuuriym-
päristön kohteita sellaiselta alueelta,
johon seutukaavaliiton julkaisu ei kiin-
nittänyt huomiota.
Marita Palokosken laatima ”Pir-
kanmaan maisema-alueet ja kulttuuri-
ympäristöt” antaa uuden näkemyksen
Pirkanmaan liiton alueen arvokkaista
kohteista. Se valmistui v. 2006 ja ilmes-
tyi Pirkanmaan liiton julkaisusarjassa.
Ulla Nummen laatima ”Nurmi-
Sorilan
kulttuuriympäristöselvitys”
valmistui v. 2007. Se keskittyy Nurmin
ja Sorilan osayleiskaava-alueen selvit-
tämiseen ja sisältää Aitolahden raken-
netun kulttuuriympäristön kohteita
aikaisempaa laajemmin.
Yksityistä selvitystyötä
on teh-
ty mm. Aitolahden taloista ja niiden
omistajasuvuista (Pertti Ruokonen)
sekä Ensilästä ja Koivuniemestä. Teis-
kon kirkon juhlakirja ilmestyi v. 1988
Martti Helinin toimittamana. Aika-
kauslehdet Tammerkoski ja Teiskon
Joulu ovat jatkaneet artikkeleissaan
alueen menneen elämän kuvauksia.
Rakennuskannan inventointi
Paikallisen rakennusperinnön selvi-
tyksen pohjatieto saadaan aikaan ra-
kennusten inventoinnilla. Se tarkoittaa
rakennuksen sijainnin, syntyhistorian,
tyylin ja materiaalien, yksityiskohtien,
menneisyyden ja nykyhetken tilanteen
systemaattista selvittämistä. Tämä teh-
dään tutkimalla paikan päällä, valoku-
vaamalla ja haastattelemalla nykyisiä
käyttäjiä ja kohteen historian tuntijoita.
Perinnetietoa täydennetään ja tarkiste-
taan kirjallisuudesta, lehdistä
ja mah-