Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

57
Teiskon aluejako

---

58
Tervalahti - Käälahti - Sääksniemi

---

59
Birger Federley suunnitteli v. 1908 ap-
teekkari Fredrik Borgille huvilan Näsi-
järven rantaan Tervalahden tuntumaan
noin 9 hehtaarin tilalle. Borgin puoli-
son  etunimestä  Verna  muodostettiin
kesäasunnolle nimi Vernamo.
Rakennus  poikkeaa  täysin  Fe-
derleyn  aiemmin  suunnittelemista.
Luonnospiirustusten  jugendhenkeen
lisättiin  Verna-rouvan  toivomuksesta
hänen  vanhan  kotikartanonsa  Kahi-
luodon tyyliaiheita. Näitä piirteitä Fe-
derley käytti sen jälkeen enemmänkin
1910-luvun töissään. (Kivinen 1982)
V.  1909  valmistunut  huvila  on
lautavuorattu  hirsirakennus,  jonka
mansardikaton  alla  on  toinen  kerros.
Sisäänkäyntisivulla  ja  pohjoispäädyssä
olevien avokuistien pyöreissä pilareis-
sa on matala kapiteelilaatta. Mansardi-
katon ikkunoissa on mm. soikionmuo-
toisia.  Rakennuksen  seinät  maalattiin
valkeaksi,  jota  korostivat  etukuistin
vaaleanpunaiset  taustaseinät  ja  vihre-
ät  ikkunalistat.  Nykyisin  huvilassa  on
punainen peltikatto. Sisätilat ovat säi-
lyneet alkuperäisinä.
Tilalla  on  entinen  puutarhurin
asunto, joka on myös Federleyn piir-
tämä. Punaisen pikkutalon kuistipääty
on  maalattu  valkeaksi.    Myöhemmin
rakennetut  osin  hirsipintainen  talous-
rakennus, autotalli ja rantasauna sopi-
vat hyvin kokonaisuuteen.
VERNAMO   
 
 
 
 
 
1101
Tervakiventie 299, Värmälä-1-62
yksityisomistuksessa 
Birger Federley 1908
RM II: rakennustaide, maisema
Puutarhurin asunto. EK 007
Päärakennus pihan puolelta. EK 007
Päärakennuksen sivu järvelle. EK 007

---

60
TERVAKIVEN HUVILA   
 
 
1102
Kolunkyläntie 404, Värmälä-1-427
yksityisomistuksessa 
Birger Federley 1908
RM IIv: rakennusperintö, rakennustaide, maisema
Birger Federley sai tehtäväkseen huvi-
lan piirustukset myös pohjoispuoliselle
tilalle Tervakivi I, jonka pankinjohtaja
Albert Snellman osti Niemi-Kartanon
tilasta. Tila oli noin 9 hehtaarin kokoi-
nen.
Paikalla oli jo kolmisensataa vuot-
ta vanha Tervakiven torppa, jonka ym-
pärille huvila rakentui v. 1909. Torpan
kumpaankin  päätyyn  tuli  poikittaiset
siipirakennukset, ja koko huvila oli au-
makaton  alla  kaksikerroksinen.  Alun
perin  hirsipintainen  rakennus  vuorat-
tiin laudalla v. 1912, seinät maalattiin
valkoisiksi  ja  ikkunaluukut  vihreiksi.
Huvilassa oli siten paljon samaa hen-
keä kuin viereisessä Vernamossa.
Snellman kuoli jo v. 1912, ja hu-
vila  myytiin  Ruuskasten  suvulle.  Pä-
rekatto  vaihdettiin  pelliksi,  ja  vanhan
pirtin ikkunoita suurennettiin 1930-lu-
vun paikkeilla. Ruuskasten aikana aloi-
tettiin perusteellinen korjaustyö, mutta
tila myytiin v. 1992, ja uudet omistajat
veivät  korjauksen  loppuun.  Huvilasta
tehtiin pysyvä asunto, minkä vuoksi ik-
kunat uusittiin ja rakennukseen tehtiin
mm.  saniteettitilat.  Ulkoväri  vaihtui
keltaiseksi, lapeikkunoita suurennettiin
ja ikkunaluukut poistettiin. Pirtissä on
säilytetty vanha vuolukivitakka. (Hed-
berg)
Federleyn  epäillään  suunnitelleen
myös  leikkimielisen  tornikattoisen
käymälän, joka on purettu 1990-luvun
lopulla.
Päärakennuksen sisäänkäyntisivu. EK 007
Pirtin takka. SK 998

---

6
TERVAKIVENKARTANO 
 
 
1103
Tervakiventie 287, Värmälä-1-379 ja 380
yksityisomistuksessa 
Birger Federley 1927, Aug. Männistö 1923
R III: rakennushistoria
Vernamon  huvilan  rakennuttanut
apteekkari  Fredrik  Borg  osti  Albert
Snellmanin  kanssa  Niemi-Kartanon
tilasta  Rajalan  ja  Tervakiven  torpat.
Tervakivi-niminen tila rekisteröitiin v.
1910.  Borg  lunasti  Snellmanin  osuu-
den tämän kuoltua. (Ruuskanen 1948)
Borgin  suku  asui  tilaa  vuoteen  1984.
Sen jälkeen tilan rakennuspaikoista on
muodostettu erilliset tilat.
Paikalla  oli  1800-luvulla  raken-
nettu  yksikerroksinen  asuinrakennus,
joka  uusittiin,  jatkettiin  ja  korotettiin
v. 1928. Birger Federleyn joulukuussa
1927  päiväämät  piirustukset  on  otsi-
koitu ”Rajalan kartanon päärakennus”.
Peltoaukean  reunaan  noussut  suuri
kaksikerroksinen  hirsirakennus  sai
saman  tyyppisen  pohjamuodon  kuin
lähellä  oleva  Tervakiven  huvila:  mo-
lemmissa päissä olevien satulakattois-
ten ristipäätyjen välissä on korkeampi
mansardikattoinen  keskiosa.  Sinänsä
vaatimattomat julkisivut ovat klassisis-
mia.  Rakennukseen  tuli  kaikkiaan  12
huonetta.  Länsipäädyssä  oli  herrasvä-
en  porras  ja  itäpäädyssä  palvelusväen
kapeampi porras.
Rakennusta  uudistettiin  seuraa-
van kerran 1980-luvulla, kun nykyiset
omistajat  vaihtoivat  hyvin  heikkoon
kuntoon  päässeet  kattomateriaalit,
julkisivuverhoukset  ja  ikkunat.  Hirsi-
seiniä piti paikoitellen uusia vesivahin-
kojen  vuoksi.  Sisäportaat  yhdistettiin
myös keskelle taloa uudeksi portaikok-
si. (Leino)
Komea  kaksikerroksinen  navetta
rakennettiin  punatiilestä  v.  1923-24.
Sen  suunnitelmat  on  laatinut  Aug.
Männistö v. 1923. Nykyisin rakennus
on muutettu hevostalliksi.
Päärakennus etelästä. JR 008
Birger Federleyn piirustuksia päärakennuksesta. (Eeva Leino)
Tiilinavetta toimii nykyisin tallina. 
ALJ 999

---