Tampereen aitolahden ja teiskon rakennuskulttuuri

6
NIEMI-KARTANO 
 
 
 
 
1104
Tervalahdentie 87, Värmälä-1-431
yksityisomistuksessa
RM III: rakennusperintö, maisema
Niemi-Kartano oli osa Värmälän tilaa,
josta jaettiin useita muitakin tiloja. Ny-
kyinen omistajasuku on hallinnut tilaa
vuodesta 1822. (SMK 1964)
Pihapiiri sijaitsee peltojen keskellä
lähellä  Tervalahtea.  Sen  vanha  päära-
kennus  on  entinen  savupirtti,  jonka
vanhimman  osan  kerrotaan  olevan
1600-luvun  alusta.  Yksikerroksinen,
konstailemattoman  tyylipuhdas  hirsi-
rakennus on pääosin vuorattu laudalla;
takasivulla  on  myös  hirsipintaa.  Van-
ha  punamulta  on  jo  kulunut  melkein
kokonaan pois. Rakennus on edelleen
asuinkäytössä.
Uusi  päärakennus  on  kookas,
ristinmuotoinen  hirsirakennus,  joka
on  korotettu  puolitoistakerroksisek-
si  1920-luvulla.  Samalla  sen  julkisivut
ovat  saaneet  erikoisen  yhdistelmän
tyylivivahteita  uusrenessanssista,  ju-
gendista ja klassisismista. (Siuko)
Vanhan päärakennuksen pohjois-
puolella on hirsipintainen muonamie-
hen  pirtti,  jossa  on  kauniit  uusrenes-
sanssin  tyyliset  ikkunalistat,  ja  pitkä
hirsiaitta.
Kuva  ylh.  Uusi  päärakennus  etelästä. 
EK 007
Kuva kesk.vas. Vanha päärakennus. 
EK 007
Kuva kesk.oik. Muonamiehen pirtti. 
EK 007
Alh. Talonväkeä rappusilla 90-luvul-
la, Paavo Saarela, (Eero Hemming)

---

6
MIKKOLA   
 
 
 
 
 
1105
Kovasinnokantie 11, Kämmenniemi-3-70
yksityisomistuksessa
RKM III: rakennusperintö, kulttuurihistoria, maisema
Mikkolan eli Mäyrän kantatilan histo-
ria ulottuu 1500-luvun alkuun. Tilalla
on pitkään pidetty kestikievaria. Piha-
piirissä on aikanaan ollut Teiskon en-
simmäinen  puhelinkeskus.  Nykyisellä
suvulla  tila  on  ollut  vuodesta  1936.
(SMK 1964)
Kämmenniemen  alueen  kaak-
koispuolella lähellä Tervalahden päätä
sijaitsevan yhtenäisen pihapiirin päära-
kennus on vanhimmilta osiltaan 1700-
luvulta.  Rakennus  on  tehty  ylhäältä
leveämmäksi  kuin  alhaalta.  Vuonna
1902 se oli vielä yksikerroksinen, mut-
ta keskiosaa on korotettu myöhemmin.
Sisätiloissa on ollut rappauspinta, jossa
oli  koristemaalauksia.  Ne  on  peitet-
ty  myöhemmin  remontin  yhteydessä.
Alkuperäisiä  leveitä  lattialankkuja  on
käytetty penkkeinä. (Koivula)
Vieressä oleva ”vanha” pääraken-
nus  on  rakennettu  1900-luvun  alku-
vuosina. Sen kuistissa on ajalle tyypilli-
siä pieniruutuisia ikkunoita. Rakennus
on säilynyt hyvin alkuperäisessä asus-
saan. Pihan toisella reunalla on v. 1939
rakennettu  kaksikerroksinen  aitta.
Etäämmällä  on  korkea  hirsinen  vilja-
makasiini, jonka ovessa on luku 1730
tai 1738. Myös hirsipintainen riihi on
palvellut toistasataa vuotta.
Päärakennus pihalta. EK 007
”Vanha” päärakennus. JV 999
Makasiini. JV 999

---

6
VÄLINIEMI  
 
 
 
 
 
1106
Kovasinnokantie 43, Kämmenniemi-3-1
yksityisomistuksessa 
Heikki Tiitola 1907?
R III: rakennustaide
Tuleva Väliniemen tila erotettiin Mik-
kolan maista vuonna 1900, ja 20.4.1907
kirjakauppias,  sittemmin  vuorineuvos
Isak Julin osti tilan.
Heikki  Tiitola  sai  todennäköises-
ti  jo  samana  vuonna  valmiiksi  piirus-
tukset kaksikerroksista huvilaa varten,
joka  oli  sijoitettu  tilan  luoteispäähän.
Selkeän suorakaiteen muotoisessa hir-
sihuvilassa on jugendin kypsän kauden
mukaisia yksityiskohtia sekä pohjakaa-
vassa että julkisivuissa. Moni-ilmeinen
sisäänkäyntipääty on sen tyypillinen il-
mentymä. Sisällä on säilynyt koristeel-
lisia kaakeliuuneja.
Tilalla on lisäksi samalta ajalta ole-
vat  saunarakennus,  vierasmökki,  leik-
kimökki ja paviljonki. Saunakamarissa
oli asukkaita asuntopulan aikaan.
Julin  myi  huvilan  vuonna  1918
tehtailija Aleksi Hyppölälle. Hänen jäl-
keensä tilan omistajana on ollut Saare-
lan suku vuodesta 1935. (Hemming)
Päärakennuksen sisääntulosivu. EK 007
Tennistä  pelaamassa  90-luvulla. 
Paavo Saarela (Eero Hemming)
Vierasmökin kuistisivu. EK 007

---

65
KÄMMENNIEMEN KAUPUNGINOSA 
1107
RKM III: rakennushistoria, asutushistoria, kulttuurihistoria, maisema
Kämmenniemi  on  Teiskon  alueen
nykyinen  keskus  ja  ainoa  asemakaa-
voitettu asuinalue. Se on syntynyt Au-
nessillan viereen, johon liikenteellisenä
risteyskohtana  oli  jo  aikaisemmin  si-
joittunut liiketoimintaa ja palveluita.
Kämmenniemeen
rakennettiin
1920-luvulla  Teiskon  Kauppa  Oy:n
kauppa ja myöhemmin myös Tuotan-
non ja Voiman kaupat, joista Tuotan-
non  kauppa  toimii  vielä.  Sen  viereen
sijoittui  terveystalo,  nyttemmin  polii-
sin  toimipaikka,  kun  terveysasemaa,
apteekkia ja paloasemaa varten tehtiin
uusi rakennus.
Ensimmäinen  suunnitelma  Käm-
menniemen  lisäasutusta  varten  oli  v.
1969 laadittu rakennuskaava. Siitä to-
teutui kuitenkin Teiskon kunnan aika-
na vain koulun ensimmäinen vaihe, sil-
lä rakennuskaava muutettiin vähitellen
asemakaavoiksi vuodesta 1972 alkaen.
Sen  jälkeen  asemakaavoitettiin  kaak-
koisranta  v.  1976,  lisäalueet  länteen
päin vv. 1983 ja 1991 sekä lounaisranta
v. 2003.
Pienessä  ala-asteen  koulussa  oli
aluksi vain kolme luokkahuonetta. Sitä
laajennettiin v. 1987 liikuntasalin, tek-
nisen  työn  luokkia  ym.  sisältävällä  li-
säosalla. Viimeisin laajennus tehtiin v.
2000  yläasteen  tilatarpeita  ja  kirjastoa
varten. Koulun viereen rakennettiin v.
1981 päiväkoti.
Asuinalueen  rakentaminen  alkoi
v. 1975 koulun länsipuolelta. Omako-
titalojen lisäksi toteutettiin rivitalomai-
nen  asuntokokonaisuus  vanhuksille.
Runsaan  kolmenkymmenen  vuoden
aikana  Kämmenniemeen  on  tehty
lähes  150  omakotitaloa  sekä  rivi-  ja
pienkerrostaloasuntoja,  joista  viimei-
set uusimmalle alueelle järvinäköaloin
Tapoonlahdelle.
Uusinta Kämmenniemeä. EK 007
Monessa vaiheessa rakennettu koulu. EK 007
Vanhaa keskustaa. EK 007
Tyypillinen katunäkymä. EK 007

---